Tuuli pajuissa | |
---|---|
Tuuli Pajuissa | |
Tekijä | Kenneth Graham |
Alkuperäinen kieli | Englanti |
Alkuperäinen julkaistu | 1908 |
Kustantaja | Charles Scribnerin pojat |
Kuljettaja | kirja |
Tekstiviesti kolmannen osapuolen sivustolla | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
The Wind in the Willows on skotlantilaisen kirjailijan Kenneth Grahamin satu . Se julkaistiin ensimmäisen kerran Englannissa vuonna 1908 ja toi kirjailijalle mainetta.
Tarina kertoo neljän hahmon elämästä ja seikkailuista : Rotta-setä (vesirotta), herra myyrä, herra mäyrä ja herra rupikonna (kääntäjä Vladimir Reznik - Vesirotta, myyrä, herra mäyrä, herra. Rupikonna).
Vuonna 2014 Julian Fellows esitti tarinan perusteella samannimisen musikaalin .
Eräänä päivänä Mr. Mole pääsee ulos maanalaisesta kodistaan ja löytää itsensä maan pinnalta, hänelle hämmästyttävästä maailmasta, jossa auringonvalo ja raikas kesäilma hallitsevat ja joki virtaa lähellä. Mr. Mole saa uusia ystäviä - vesirotan nimeltä Mr. Rat, Mr. Badger ja Mr. Toad - rikkaan ja omahyväisen rupikonnan, paikallisen aatelisen. Myyrä nauttii uudesta elämästä, joka on avautunut hänen eteensä. Upea kesä vaihtuu upealle syksylle. Ja eräänä päivänä hän huomaa oman talonsa, vanhan, kauan hylätyn (koko tämän ajan Mr. Mole asui hyväntahtoisen herra Rotan kanssa), mutta kodikkaan ja rakastetun jakaa hänen kanssaan entisen yksinäisyytensä. Herra Rotta auttaa ystäväänsä sisustamaan tätä taloa ja jopa järjestää siellä joulujuhlat kutsuen hiiret laulamaan joululauluja ikkunan alle.
Herra Toad ostaa itselleen auton. Mutta kun hänestä tulee nopean ajon fani, hän rikkoo sen ja hankkii sitten yksi kerrallaan itselleen uusia - jokaisen seuraavan onnettomuuden jälkeen. Hänen arvottomasta käytöksestään ja meluisasta elämäntyylistään raivoissaan hänen ystävänsä yrittävät oikaista häntä. He rakastavat herra Toadia (Jabbi) hänen ylimielisestä ja ylimielisestä luonteestaan huolimatta ja piinaavat hyvin pitkään hänen uudelleenkoulutuksensa vuoksi. Mutta Toad ei selviä automaniasta, joka on vallannut hänet ja varastaa jonkun toisen auton, minkä vuoksi hänet tuomitaan kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Vanginvartijan kiltti tytär ymmärtää, että hänen edessään ei ole vaarallinen tunkeilija, vaan tyhmä, tuulinen, mutta omalla tavallaan söpö rupikonna, ja auttaa häntä pakenemaan. Sen jälkeen herra Toad käy läpi sarjan hauskoja seikkailuja, joutuu sarjaan koomisia käänteitä: jahtaa höyryvetureita, tapaa hevosvetoisen proomun omistajan , varastaa tämän hevosen, myy hänet mustalaisille ...
Palattuaan hän saa tietää, että hänen tilansa - Jabshall - on vangittu frettien ja hermeliinien rikollisjoukon toimesta - Dark Borin asukkaat, mikä herätti pelkoa joen asukkaissa. Mutta rohkeus ja älykäs suunnitelma auttavat Mäyrää, Myyrää, Rottaa ja Rupikonnaa valloittamaan kartanon. Mr. Toad järjestää juhlia juhlistaakseen kotiinpaluuaan. Ystävilleen yllättäen hän kieltäytyy yhtäkkiä lukemasta paatosa, itseään ylistäviä runoja ja lausumasta ylistäviä puheita itselleen, mikä oli hänen tapansa ennen. Hän alkaa kehittyä ja hänestä tulee kunnioitettava, kunnioitettava aatelismies, hyvä ystävä.
Kirja on täynnä luonnon, kodin, kaukaisten maiden viehätystä. Kirjoittaja luo upean maailman, jossa aika kulkee rauhallista vauhtiaan, vuodenajat vaihtuvat ja jokainen tuo mukanaan omat viehätyksensä. Tässä kirjassa luonto muuttaa hahmoja ja opettaa heille viisautta. Suurin osa hahmoista on eläimiä, mutta kirjailija piirtää melko realistisen kuvan englantilaisen yhteiskunnan tavoista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Kirjan ensimmäinen painos sisälsi vain tekstiä ja yhden kansikuvituksen Graham Robertson. Seuraavina vuosina kirja kävi läpi kymmeniä uusintapainoksia, joista mainittakoon Paul Bransome (1913), Nancy Barnhart (1922), Wyndham Payne (1927), Ernest Shepard (1931), Arthur Rackham (1940), Richard Cuffari (1966), Tasha Tudor (1966), Michael Hag (1980), Scot McCowen (2005) ja Robert Ingpen (2007).
Paul Bransomen kuvitukset vuoden 1913 painokselle:
Piper aamunkoiton portilla
Herra Toad
Rotta ja Myyrä johtavat herra Toadin hevosta
Herra mäyrä, rotta ja myyrä
Neuvostoliitossa kirja ilmestyi vuonna 1985, kun Kiovan kustantamo "Molody" julkaisi Vjatšeslav Vishnevoin ukrainankielisen käännöksen otsikolla "Tuuli verboloosissa" [1] . Vuonna 2008 satu julkaistiin Anatoli Saganin käännöksenä otsikolla "Tuuli pajuissa" Ternopilin kustantamo "The Beginning Book - Bogdan".
Venäjällä kirja " Tuuli pajuissa" pysyi suurelle yleisölle tuntemattomana pitkään, ja vain 80 vuotta ensimmäisen painoksen jälkeen vuonna 1988 sen käänsi Irina Tokmakova ja julkaisi venäjäksi . Vuonna 1992 Pietarin Vek-kustantamo julkaisi toisen käännöksen - Vladimir Reznikin omilla kuvillaan (erityisesti Oleg Lekmanov puhuu tämän käännöksen eduista [2] ). Vuonna 1997 Neva-kustantamo julkaisi romaanin Ariadna Sumina-Martinin käännöksenä. Vuonna 2011 ilmestyi Viktor Luninin käännös . Siellä on myös Leonid Yakhninin käännös[ tosiasian merkitys? ] . Vuonna 2017 Moskovan kustantamo Nigma julkaisi D. A. Nalepinan käännöksen M. E. Spekhovan kuvituksella.
Vuonna 1981 julkaistiin englantilaisen kirjailijan Jane (James) Needlen kirja "Wild Wood", joka oli uudelleenkertomus Grahamin alkuperäisestä tarinasta Wild Woodin tavallisten asukkaiden näkökulmasta.
Myös englantilainen kirjailija William Horwood jatkoi tetralogiassa "Tales of the Willows" Grahamin sadun sankarien seikkailuja. Sykli sisältää teoksia: "The Willows in Winter" (1993), "Toad Triumphant" (1995), "The Willows and Beyond" (1996), "The Willows at Christmas" (1999).
Vuonna 1958 Kenneth Grahamin teokselle The Wind in the Willows myönnettiin Lewis Carroll Shelf Award -palkinto, jolla myönnetään kirjoja, jotka ovat arvokkaita olemaan samalla hyllyllä kuin Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa ja katselasien läpi.