Habilitaatio ( lat. abilitatio ; lat. habilis - kätevä, mukautuva) - terapeuttiset, pedagogiset, psykologiset tai sosiaaliset toimenpiteet vammaisten tai moraalisesti heikentyneen ihmisen (tuomittujen ja muiden) suhteen, joiden tarkoituksena on mukauttaa heidät yhteiskunnalliseen elämään, hankkia mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä. Sanan laajemmassa merkityksessä habilitaatio on valmistautumista kaikenlaiseen toimintaan. Habilitaatiota käytetään myös pienten lasten patologisten tilojen ehkäisyyn ja hoitoon (jotka eivät ole vielä sopeutuneet sosiaaliseen ympäristöön), mikä johtaa mahdollisuuden työskentelyyn, opiskeluun ja yhteiskunnalliseen elämään sopeutumiseen menetykseen.
Termiä käytetään myös kuvattaessa teknisiä prosesseja niiden stabiloitumisen merkityksessä, esimerkiksi: kuljetuslinjan habilitaatioaika on aika, joka kuluu kaikkien hallitsemattomien jäännösprosessien loppuun saattamiseen ja linjan saattamiseen valmiiksi uuteen teknologiseen kiertoon.
Ajatus lasten kuntouttamisesta vammaisten lasten fyysisten ja henkisten kykyjen palauttamisprosessina, joka on virallisesti tunnustettu parantumattomaksi, ilmestyi jo kauan sitten. Pedagogisena käsitteenä habilitaatio juontaa juurensa useiden vuosisatojen taakse. Tällä hetkellä tätä käsitettä ajavien kirjoittajien kesken ei ole yksimielisyyttä. Tämä käsite on merkitykseltään samanlainen kuin Tanskassa ja Ruotsissa käytetty normalisoinnin käsite [1] .
Lääketieteellisestä, psykologisesta ja pedagogisesta näkökulmasta habilitaatiokäsitettä verrataan usein kuntoutuksen käsitteeseen. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa vertailu on annettu L. O. Badalyanin neuropatologian oppikirjassa:
Habilitaatio on terapeuttisten ja pedagogisten toimenpiteiden järjestelmä, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaa niitä patologisia tiloja pikkulapsilla, jotka eivät ole vielä sopeutuneet sosiaaliseen ympäristöön ja jotka johtavat pysyvään mahdollisuuteen työskennellä, opiskella ja olla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen. . Kuntoutus on lääketieteellisten ja pedagogisten toimenpiteiden järjestelmä, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaa patologisia tiloja, jotka voivat johtaa tilapäiseen tai pysyvään vammaan.
Kuntoutus on siis menetettyjen mahdollisuuksien ja kykyjen palauttamista ja kuntoutus lasten potentiaalin kehittämistä.
L. I. Borovikovin mukaan:
Habilitaatio ei ole korvausta eikä kuntoutusta. Juuri tämä on työ sosiopsykologisten sekä henkisten ja moraalisten kasvainten muodostamiseksi, jotka varmistavat vammaisten lasten elämänlaadun kasvun.
G. Sergeeva yhdistää habilitoinnin lapsen kehityksen loukkausten ehkäisyyn:
Kuntoutus on lääketieteellisten, pedagogisten ja sosiaalisten toimenpiteiden kokonaisuus, jonka tarkoituksena on palauttaa (tai kompensoida) potilaiden ja vammaisten heikentynyttä kehon toimintaa sekä sosiaalisia toimintoja ja työkykyä. Habilitaatio on mahdollisten loukkausten ehkäisyä lapsen kehityksen alkuvaiheessa sekä työskentelyä erityistarpeiden (lapsuudesta lähtien vammaisten) lasten kanssa.
O. A. Gerasimenkon ja R. P. Dimenshteinin näkökulma, jotka tarkastelevat habilitaatiota sopeutumisen ja integraation käsitteiden kontekstissa , vaikuttaa mielenkiintoiselta :
Habilitaatio (tässä tapauksessa tämä termi on tarkempi kuin yleisesti käytetty termi "kuntoutus" - kerran menetettyjen mahdollisuuksien palauttaminen) - uusien mahdollisuuksien luominen, sosiaalisen potentiaalin rakentaminen, eli yksilön kyky toteuttaa itseään tässä yhteisössä. Puhumme niiden toimintojen ja kykyjen kehittymisestä lapsessa, jotka normaalisti ilmaantuvat ilman muiden erityisiä ponnisteluja, ja lapsessa, jolla on ongelmia, ne voivat syntyä vain asiantuntijoiden suunnatun työn seurauksena. Sopeutuminen on tietyssä yhteisössä kertyneen sosiaalisen potentiaalin tosiasiallista toteutumista.
Edellä olevista käsitteistä voimme päätellä, että "habilitaatio" on mukautuva kehitystoiminta, joka stimuloi kehitysvammaisten lasten potentiaalia ja jonka tavoitteena on kehittää optimaalisia sosiaalisia sopeutumistaitoja , luoda uusia mahdollisuuksia, rakentaa sosiaalista potentiaalia, on yksilön kyky toteuttaa itsensä tässä yhteisössä.
Ymmärtääkseen, missä vaiheessa henkilö tarvitsee habilitaatiota, kannattaa ottaa huomioon useita tekijöitä, joista seuraa pakollinen apu. Se voi olla esimerkiksi kohdun hermoston vaurio, syntymätrauma , erityisesti kallo- aivo . Lapsena tällaisia tekijöitä eivät ole vain vammat, vaan myös tulehdusprosessit ja muut keskushermoston poikkeavuudet . Vanhemmilla lapsilla elinten tai elinjärjestelmien toimintahäiriöiden syyt voivat olla selkäytimen ja aivojen vammat, infektio- ja tulehdukselliset sairaudet ( enkefaliitin , poliomyeliitin , aivokalvontulehduksen vuoksi), hermo-lihasjärjestelmän patologiat. Useammin kuin muissa tapauksissa lapset, joilla on aivovamma , ovat habilitoituja . Esimerkiksi Venäjällä järjestelmä tällaisen diagnoosin saaneiden ihmisten terveyden parantamiseksi on melko vakiintunut. Se koostuu useista hoitovaiheista: äitiyssairaalassa, vastasyntyneiden erikoisosastolla, poliklinikkalla, neurologisilla ja ortopedisilla osastoilla, erikoistuneilla parantoloilla, lastentarhoilla, päiväkodeissa, sisäoppilaitoksissa ja orpokodeissa.
Vammaisten lasten osuus on melko korkea. habilitaatiotoiminnan eri osa-alueita. Tätä tarkoitusta varten perustetaan habilitaatiokeskuksia. Tällaisten instituutioiden rooli on suuri: ne toimivat valtion politiikan johtajina vammaisten lasten sosiaalisten tarpeiden täyttämiseksi. Tässä keskuksessa lapsi voi saada kaikenlaista apua. Sekä sosiaalista että biologista tukea tarjotaan erilaisten habilitaatio-ohjelmien toteuttamisen aikana. Tämän lähestymistavan ainutlaatuisuus piilee monivaiheisessa lähestymistavassa yksilölliseen lähestymistapaan lapsen persoonallisuutta kohtaan [2] .
Vammaisten habilitointi on kokonaisvaltainen toimenpide, joka täyttää vammaisen lapsen mahdollisimman tehokkaan sopeutumisen avun tarjoamisen politiikan. Vauvan potentiaali voidaan toteuttaa täysin tällaisten keskusten olemassaolon ansiosta. Myös sosiaaliset instituutiot ovat mukana habilitaatioprosessissa , mikä mahdollistaa yksipuolisuuden välttämisen niin tärkeiden ongelmien ratkaisemisessa [3] .