Pashto aakkoset

Pashtu aakkoset ovat aakkoset, joita käytetään kirjoitettaessa pashton kieltä . Koostuu 44 kirjaimesta ja sitä käytetään kirjoittamiseen oikealta vasemmalle. Se on muunnos persialaisesta aakkosesta , joka on puolestaan johdettu arabiasta .

Historia

Verrattuna moniin muihin Etelä-Aasian kieliin, pasholla on pitkä kirjallinen perinne. [yksi]

Todennäköisesti pashtunien kirjallinen kulttuuri alkaa kehittyä 1500-luvulta lähtien, mutta kirjoituksen tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Vanhin päivätty pastonkielinen asiakirja on sufi Bayezid Ansarin kirja Khairul-Bayan (خیرالبیان - "Hyvä uutinen") , joka on päivätty 6. syyskuuta 1651. Tämä on runokokoelma, joka sisältää myös uskonnollisia säkeitä farsiksi, arabiaksi ja panjabiksi. Bayazid kirjoitti Khairul-Bayanin Pashtun-tekstit muokatulla arabialaisella kirjoituksella, mutta erolla nykyisestä pastunista. Ei tiedetä, kirjoittiko Bayazid ensimmäisenä pashun kielen, vai oliko ennen häntä kirjallisia monumentteja.

Aiemmin 1900-luvun puoliväliin asti päivätyt asiakirjat katsotaan nykyään myöhemmiksi väärennöksiksi. Erityisen huomionarvoinen on afganistanilaisen kirjallisuudentutkijan Abdul-Khayyem Habibin vuonna 1944 löytämä käsikirjoitus nimeltä "Pata Khazana" (‏پټه خزانه - "Piilotettu aarre"). Se oli päivätty vuonna 1729 ja se oli kokoelma pashton runoutta. Jotkut sen säkeistä ovat peräisin 800-luvulta. Iranilaisissa tutkimuksissa tätä pidetään kuitenkin epäluotettavana. [2]

Pastonkielinen maallinen kirjallisuus luotiin 1600-luvun alussa, sen suurin edustaja on Khushal Khan Khattak . Tiedetään, että Khattakin seuraajat (riippumatta Bayazid Ansarista) mukauttivat persialaisia aakkosia pashun kirjoittamiseen. Heitä pidetään modernin pashto-kirjoituksen perustajina. He puhuivat luultavasti pashton lounaismurteita (Kandaharin murre), joiden perusteella he loivat nykyaikaisen käsikirjoituksen. Ehkä siksi nykyaikainen pashto-kirjoitus on mukautettu enemmän Kandaharin murteeseen kuin pohjoiseen ja itäiseen murteeseen. [3] [4] [5]

1700-luvulla pashtun yhteisön keskuudessa syntyi kiistoja kirjoittamisesta ja oikeinkirjoituksesta. Bayezid Ansarin ( Roshani- lahkon jäsenet) työn ympärille kokoontunut ympyrä uskoi, että oli välttämätöntä käyttää Nasta'liqin "persialaista" käsialaa pashta kirjoitettaessa, kun taas Akhund Darwezin seuraajat, jotka yrittivät suojella islamia. shiialahkojen vaikutuksesta, mieluummin arabialainen Naskh. Nyt se on naskh, jota käytetään pääasiassa. [6]

Täysin modernia oikeinkirjoitusta alettiin käyttää jossain 1700-luvun puolivälissä. Varhaisin nykyaikaisen ortografian käsikirjoitus on kopio Ahmad Shah Abdalin divaanista, joka löydettiin Peshawarista vuodelta 1750. Nykyajan oikeinkirjoituksen muodostumisen ajoitus ja olosuhteet ovat kuitenkin edelleen kiistanalaisia. [7]

Pashtun aakkosissa on joitain kirjaimia, joita ei löydy arabian ja persian aakkosista. Aivokonsonanteille lisättiin merkit, jotka muodostettiin lisäämällä pieni ympyrä (kutsutaan "panḍak", "ğaṛwanday" tai "skəṇay") puhtaaseen konsonanttimerkkiin. Kirjaimet ښ ja ږ lisättiin edustamaan ääniä x\ś ja g\ź. Lisäksi lisättiin kirjaimia affrikaateille ts ja dz (niistä tuli څ ja ځ), sekä useita arabiankieliseen ي perustuvia kirjaimia.

Aakkoset

Nimi	MPA-transkriptio	Romanisointi ALA-LC	Translitterointi	Latinalainen lähetysvaihtoehto	Perinteinen venäläinen lähetys	Unicode	Lomakkeet
Nimi	MPA-transkriptio	Romanisointi ALA-LC	Translitterointi	Latinalainen lähetysvaihtoehto	Perinteinen venäläinen lähetys	Unicode	perimmäinen	Mediaani	Alkukirjain	Eristetty
alif	[ ɑ ], [ ʔ ] 1	ā, ʾ	ā, ʾ	Ā ā, ei ääntä	a, a	ـا	ـﺎ	آ , ا	آ , ا
olla	[ b ]	b	b	Bb_ _	b, s	ـﺐ	ـﺒـ	بـ	ب
pe	[ p ]	s	s	Pp_ _	P	ـﭗ	ـﭙـ	پـ	پ
te	[ t̪ ]	t	t	T t	t	ـﺖ	ـﺘـ	تـ	ت
ṭe	[ ʈ ]	ṭ	ṭ ( tai tt)	Ṭṭ _	ṫ/ṭ	ـټ	ـټـ	ټـ	ټ
katso 2	[ s ]	s̱	s	S s	Kanssa	ـﺚ	ـﺜـ	ثـ	ث
jim	[ d͡ʒ ]	j	j ( tai ǰ)	Jj_ _	j	ـﺞ	ـﺠـ	جـ	ج
ce	[ t͡ʃ ]	ch	c	Č č	h	ـﭻ	ـﭽـ	چـ	چ
hän 2	[ h ] / [ x ] 3	ḥ	h	HH	h	ـﺢ	ـﺤـ	حـ	ح
xe	[ x ]	kh	x	X x	X	ـﺦ	ـﺨـ	خـ	خ
ce	[ t͡s ] / [ s ]	ṡ	ts ( tai c)	c c	c	ـڅ	ـڅـ	څـ	څ
Zim	[ d͡z ] / [ z ]	z	dz ( tai j)	Ź ź	dz	ـځ	ـځـ	ځـ	ځ
dal	[ d̪ ]	d	d	D d	d	ـﺪ	ـﺪ	د	د
ḍal	[ ɖ ]	ḍ	ḍ ( tai dd)	Ḍḍ _	ḋ/ḍ	ـډ	ـډ	ډ	ډ
sali 2	[ z ]	ẕ	z	Zz	h	ـﺬ	ـﺬ	ﺫ	ﺫ
re	[ r ]	r	r	R r	R	ـﺮ	ـﺮ	ﺭ	ﺭ
se 4	[ ɺ̢ ] ( ɭ̆ ), [ ɻ ]	ṛ	ṛ ( tai rr)	Ṛṛ _	ṙ/ṛ	ـړ	ـړ	ړ	ړ
ze	[ z ]	z	z	Zz_ _	h	ـﺰ	ـﺰ	ﺯ	ﺯ
Ze	[ ʒ ] / [ d͡z ]	zh	z	Ž Ž	ja	ـﮋ	ـﮋ	ژ	ژ
ẓ̌e (S) ǵe (C, N)	[ ʐ ] (S) [ ʝ ] (C) [ ɡ ] (N)	ẓh(S) g'h(C) g(N)	ẓ̌ (S) γ̌/ǵ (C) g (N)	Ǵ ǵ ( tai Ẓ̌ ẓ̌)	ḟ / f̣	ږ	ږ	ـږ	ـږ
synti	[ s ]	s	s	S s	Kanssa	ـﺲ	ـﺴـ	سـ	س
Synti	[ ʃ ]	sh	s	Š š	sh	ـﺶ	ـﺸـ	شـ	ش
ṣ̌īn (S) x̌īn (C, N)	[ ʂ ] (S) [ ç ] (C) [ x ] (N)	ṣh(S) k'h(C) kh(N)	ṣ̌(S) x̌(C) x(N)	X̌ x̌ ( tai Ṣ̌ ṣ̌)	sḣ/sḥ	ـښ	ـښـ	ښـ	ښ
vanu 2	[ s ]	ṣ	s	S s	Kanssa	ـﺺ	ـﺼـ	صـ	ص
dwād / zwād 2	[ z], [d̪ ]	z̤	z, d	Zz, Dd	h	ـﺾ	ـﻀـ	ضـ	ض
twe 2	[ t̪ ]	ṭ	t	T t	t	ـﻂ	ـﻄـ	طـ	ط
zwe 2	[ z ]	ẓ	z	Zz	h	ـﻆ	ـﻈـ	ظـ	ظ
ayn 2	[ ʔ ]	ʻ	ʻ	ei ääntä	ʼ	ـﻊ	ـﻌـ	عـ	ع
Gaayn	[ ɣ ]	gh	gh ( tai γ)	Ğğ_ _	гһ/г̇/г̣/ғ	ـﻎ	ـﻐـ	غـ	غ
fe2 _	[ f ] / [ p ] 5	f	f	F f	f, s	ـﻒ	ـﻔـ	فـ	ف
qaf	[ q ] / [ k ]	q	q	Q q	to	ـﻖ	ـﻘـ	قـ	ق
kaf	[ k ]	k	k	K k	to	ـک	ـکـ	کـ	6 _
gāf	[ ɡ ]	g	g	G g	G	ـګ	ـګـ	ګـ	7_ _
lam	[ l ]	l	l	l l	l	ـﻞ	ـﻠـ	لـ	ل
mim	[ m ]	m	m	M m	m	ـﻢ	ـﻤـ	مـ	م
nunna	[ n ]	n	n	N n	n, m	ـﻦ	ـﻨـ	نـ	ن
nunna	[ ɳ ]	ṇ	ṇ ( tai nn)	Ṇṇ _	nһ/ṅ/ṇ	ـڼ	ـڼـ	ڼـ	ڼ
wau	[ w ], [ u ], [ o ]	w, ū, o	w, ū, o	W w, Ū ū, O o	ў, ӯ, o, ō	ـﻮ	ـﻮ	و	و
gərda hän pyöreä ha	[ h ]/[ ʔ ], [ a ], [ ə ]	h, a, ə	h, a, ə	H h, A a, Ə ə	һ, а, ъ/ы/ә	ـﻪ	ـﻬـ	هـ	ه
klaka olet kova	[ j ], [ i ]	y, i	y, i	Y y, Ī ī	y, ӣ	ـﻲ	ـﻴـ	يـ	ي
pasta on pehmeää	[ e ]	e	ē	e e	hänen	ﯥ	ـﯧـ	ېـ	8 _
nārīna te mies ya	[ ai ], [ j ] 9	ai, y	ai, y	Ay ay, ay ay	ah, y	ـی	ـ	ـ	8 8
x̌əźīna te nainen ya	[ əi ]	okei	əi	Əi əi	yy / yy / әy	ـۍ	ـ	ـ	8_ _
failiya ye sanallinen ya	[ əi ], [ j ] 10	y, y	əi, y	Əi əi, Y y	yy / yy / әy	ـئ	ـئـ	ئـ	8 , 11

1. Sanan keskellä ja lopussa kirjain ا tarkoittaa pitkää vokaalia ȃ ja alussa se tarkoittaa mitä tahansa vokaaliääntä (vokaaliteksteissä sen osoittaa vastaava vokaali). Alkukirjaimen ȃ ilmaisemiseksi käytetään merkkiä آ.

2. Ääni f puheessa (ja kirjallisesti) voidaan korvata p:llä. Siten sanat, joissa on ف, kirjoitetaan myös پ:llä.

3. Kirjaimet ق ف ظ ط ض ص ح ﺫ ث tarkoittavat tiettyjä arabialaisia ääniä, pashton kielessä niitä verrataan alkuperäisiin ääniin [s, z, h, s, z, t, z, f, k]. Joskus ق lausutaan kuten q.

4. Kirjaimia ع ja ء ei lausuta konsonanttien ja pitkien vokaalien jälkeen, lyhyiden vokaalien jälkeen ne tehdään pitkiksi. Joskus ع voidaan artikuloida glottaalistopiksi, jolloin se ei vaikuta lyhyisiin vokaaliin. Joissain tapauksissa á tarkoittaa vokaalia tauon jälkeen, joka soinnillisissa teksteissä osoitetaan tarvittavalla vokaalilla. Joskus ء kirjoitetaan viimeisen kirjaimen هٔ päälle osoittamaan lopullista ääntä ə (zvarakai) [8] .

5. ک voidaan kirjoittaa muodossa ك، ja ګ muodossa گ.

6. Pakistanissa ja sen raja-alueilla voit usein löytää kirjaimen urdu-aakkosesta ے ‎ kirjallisen ي، ی، ۍ، ئ، ې sijaan.

7. Pashton kielessä, toisin kuin farsissa, erotetaan kirjaimet ي ja ی, ensimmäistä käytetään merkitsemään pitkää [ja], toista käytetään diftongeille, joissa [y] sanan lopussa (paitsi diftongi əi , joka on merkitty ۍ tai ئ).

8. Varhaisissa käsikirjoituksissa Hamza-merkki kirjaimen ځ yläpuolella korvattiin pienemmällä versiolla kirjaimesta ك.

9. Ensimmäisissä tunnetuissa pashto-käsikirjoituksissa (1651) [dz] ja [ts] oli merkitty ڊ:lla. Vuosina 1696-1697 sen sijaan käytettiin kirjainta څ. Nyt se tarkoittaa vain [ts]

10. Vuoteen 1936 asti retroflex-nunna kirjoitettiin nimellä نړ, nyt se kirjoitetaan nimellä ڼ. Vanha kirjoitusasu säilyy joskus Pakistanissa.

11. Hamza in ﺉ voidaan kirjoittaa oikealle - ٸ.

12. Yhdistelmä ـنبـ luetaan nimellä "mb".

13. Afganistanin valuutan (Afghanin) ilmaisemiseksi on erityinen merkki ؋.

Diakriittiset

Pashton vokaalit ovat seuraavat:

Äänitys	Nimi	Ääntäminen
َـ	zwar, fatha	[ a ]
ٙـ	zwarakəy	[ ə ]
ِـ	zer, kasra	[ minä ]
ُـ	pes, zamma	[ u ]
ـٗ	pes, zamma	[ o ]
ْـ	sukan	vokaalin puuttuminen

Kirjaimet "ya" pashton kielellä

Pashto on kehittänyt useita kirjaimia, jotka perustuvat arabiaan ي, joita käytetään monin eri tavoin. Tarkemmat tiedot alla olevassa taulukossa.

Kirje	Nimi	Translitterointi	JOS	Asemat sanalla	Esimerkki
ي	klaka olet kova	y, i	[ j ], [ i ]	missä tahansa sanan osassa	يم y əm ('(minä) olen')
ې	pasta on pehmeää	e	[ e ]	keskellä ja lopussa	يې y e ('olet')
2	nārīna te mies ya	ai konsonantin jälkeen	[ ai ]	vain lopussa (miesten nimille)	ستوری stor ay ('tähti')
2	nārīna te mies ya	y vokaalin jälkeen	[ j ]	vain lopussa (miesten nimille)	دوى duy ( ' he')
2	x̌əźīna te nainen ya	əi	[ əi ]	vain lopussa (naisnimille)	وړۍ waṛ əi ('villa')
ئ	failiya ye sanallinen ya	əi	[ əi ]	vain lopussa (verbeillä)	يئ y əi ('olet')
ئ	failiya ye sanallinen ya	y	[ j ]	ennen toista kirjainta , joka perustuu ي	جدائي judā y ī ('erottaminen')

Muistiinpanot

↑ Annemarie Schimmel : Islam Intian niemimaalla (= Handbuch der Orientalistik. Abt. 2: Indien. Bd. 4: Religionen. Abschn. 3). Brill, Leiden ua 1980, ISBN 90-04-06117-7 , S. 146 f.
↑ David Neil MacKenzie: Pashto-käsikirjoituksen kehitys. Julkaisussa: Shirin Akiner, Nicholas Sims-Williams (Hrsg.): Languages and Scripts of Central Asia. School of Oriental and African Studies, University of London, London 1997, S. 138 ff.
↑ Annemarie Schimmel: Suurten Mughalien valtakunta. Historia, taide ja kulttuuri. Kääntäjä Corinne Atwood. Reaktion Books, Lontoo 2004, ISBN 1-86189-185-7 , S. 250 f.
↑ David Neil MacKenzie: Pashto-käsikirjoituksen kehitys. Julkaisussa: Shirin Akiner, Nicholas Sims-Williams (Hrsg.): Languages and Scripts of Central Asia. School of Oriental and African Studies, University of London, London 1997, S. 140 f.
↑ Habibullah Tegey, Barbara Robson: Pashton kielioppi. Center for Applied Linguistics, Washington DC 1996, s. 39.
↑ George Cardona, Dhanesh Jain (Hrsg.): Indoarjalaiset kielet. Routledge, London ua 2007, ISBN 978-0-415-77294-5 , S. 52.
↑ David Neil MacKenzie: Pashto-käsikirjoituksen kehitys. Julkaisussa: Shirin Akiner, Nicholas Sims-Williams (Hrsg.): Languages and Scripts of Central Asia. School of Oriental and African Studies, University of London, London 1997, S. 140.
↑ David, AB Pashton ja sen murteiden kuvaava kielioppi. Hubert & Co. GmbH & Co. KG, Göttingen, 2014.

Pakistanin kielet
urdu	Urdu kielioppi Urdu aakkoset Hindustani Khari boli Urdu kirjallisuus
Punjabi	Punjabin kielioppi Gurmukhi Shahmukhi Punjabin murteet
pashto	Pashton kielioppi Pashto aakkoset Pashton murteet
Sindhi	Sindhin kielioppi Sindhi aakkoset hodges Hudabadi Sindin murteet
Balochi	Balochin kielioppi Balochi kielen aakkoset Balochin murteet
Muut kielet	dravidilaiset kielet Dardalaiset kielet Nuristani kielet Pamir kielet Hindko farsi Dari Khazar Ladakhin kieli Ormuri jandavra Burushaski Rajasthani Sirayki Indo-pakistanilainen viittomakieli Pakistanin englanti