| Maailman ilmatieteen järjestö Maailman ilmatieteen järjestön | |
|---|---|
| Jäsenyys | 185 maata ja 6 aluetta |
| Päämaja | Geneve , Sveitsi |
| Organisaation tyyppi | kansainvälinen organisaatio |
| viralliset kielet | Englanti , espanja , venäjä , ranska , kiina , arabia |
| Johtajat | |
| pääsihteeri |
Suomi Petteri Taalas [1] |
| Presidentti |
Saksa Gerhard Adrian [2] |
| Pohja | |
| Perustettu | 1950 |
| Palkinnot | LUI Che Woo -palkinto [d] ( 2018 ) |
| Verkkosivusto | wmo.int |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Maailman meteorologinen järjestö ( WMO , Englanti World Meteorological Organization, WMO , ranskalainen Organisation météorologique mondiale, OMM ) on Yhdistyneiden Kansakuntien meteorologian alalla erikoistunut hallitustenvälinen virasto . Perustettu vuonna 1950 . Se on YK:n toimivaltainen elin, joka valvoo maapallon ilmakehän tilaa ja sen vuorovaikutusta valtamerten kanssa. WMO:n pääkonttori sijaitsee Genevessä , Sveitsissä .
WMO:n perustamissopimuksen voimaantulopäivää, 23. maaliskuuta , vietetään Maailman meteorologisena päivänä [3] .
Maailman ilmatieteen järjestö on Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestö . Tämä on arvovaltainen YK-lähde maapallon ilmakehän, valtamerten ja ilmaston tilasta.
Organisaatio perustettiin vuonna 1950 , mutta siitä tuli YK:n erikoisvirasto vasta vuonna 1951. WMO sai alkunsa Kansainvälisestä meteorologisesta järjestöstä (IMO; English International Meteorological Committee ), joka perustettiin vuonna 1873 ja sai työnsä päätökseen vuonna 1951.
Vuonna 2019 WMO:n jäseniä on 187 osavaltiota ja 6 aluetta.
Koska sää , ilmasto ja veden kiertokulku eivät ole kansallisten rajojen määrittelemiä, kansainvälisen mittakaavan kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä meteorologian ja hydrologian kehittämisen ja niiden sovellusten hyödyn kannalta. WMO tarjoaa puitteet tällaiselle kansainväliselle yhteistyölle.
Perustamisestaan lähtien WMO:lla on ollut tärkeä rooli koko ihmiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. WMO:n johdolla ja WMO:n ohjelmien kautta kansalliset meteorologiset ja hydrologiset palvelut antavat merkittävän panoksen ihmishenkien ja omaisuuden suojeluun luonnonkatastrofilta , ympäristönsuojeluun sekä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. sellaisilla aloilla kuin elintarviketurva , vesivarat ja liikenne .
WMO edistää yhteistyötä meteorologisten, ilmastollisten, hydrologisten ja geofysikaalisten havaintojen verkostojen perustamisessa sekä niihin liittyvien tietojen vaihdossa, käsittelyssä ja standardoinnissa sekä avustaa teknologian siirrossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Se edistää myös jäsentensä Ilmatieteen ja hydrologian välistä yhteistyötä ja meteorologian soveltamista maatalouteen , lentoliikenteeseen , merenkulkuun sekä ympäristönsuojeluun, vesivarojen suojeluun ja luonnonkatastrofien lieventämiseen.
WMO edistää vapaata ja rajoittamatonta reaaliaikaisen tai lähes reaaliaikaisen tiedon ja tiedon vaihtoa yhteiskunnan turvallisuuteen, taloudelliseen hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Se edistää näiden alojen politiikan kehittämistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Erityisissä sää-, ilmasto- ja vesitapauksissa, jotka muodostavat lähes 90 % kaikista luonnonkatastrofeista, WMO-ohjelmat tarjoavat tärkeitä varoitustietoja, jotka säästävät ihmishenkiä ja vähentävät omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvia vahinkoja. WMO auttaa myös vähentämään ihmisen toiminnan, ihmisen aiheuttamien katastrofien (kuten kemiallisiin ja ydinonnettomuuksiin liittyvien katastrofien ), metsäpalojen ja vulkaanisen tuhkan vaikutuksia.
WMO:lla on johtava rooli kansainvälisissä pyrkimyksissä valvoa ja suojella ympäristöä ohjelmiensa kautta. Yhteistyössä muiden YK:n virastojen ja kansallisten meteorologisten ja hydrologisten palvelujen kanssa WMO edistää useiden ympäristösopimusten täytäntöönpanoa ja sillä on tärkeä rooli neuvojen ja arvioiden antamisessa hallituksille asiaan liittyvissä kysymyksissä. Nämä tapahtumat ovat panos kestävän kehityksen ja kansojen hyvinvoinnin varmistamiseen.
Maailman ilmatieteen kongressi on järjestön ylin elin. WMO:hon liittyneiden maiden edustajat kokoontuvat osallistumaan sen työhön. Kokouksen tarkoituksena on määritellä yleiset toiminnan suunnat järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsitellä jäsenyyteen liittyviä asioita sekä puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja johtokunnan jäsenten valintaa. Kongressi järjestetään joka neljäs vuosi.
Johtokunta on WMO :n toimeenpaneva elin . Neuvosto vastaa järjestön päätösten täytäntöönpanosta ja tarkastaa budjettivarojen käytön. Koostuu 37 kansallisen ilmatieteen tai hydrometeorologisen palvelun johtajasta. Heihin kuuluu kongressin valitsema presidentti ja kolme varapuheenjohtajaa sekä kuuden alueellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Loput 27 jäsentä valitsee kongressi.
WMO:lla on kuusi alueellista järjestöä, jotka vastaavat meteorologisten ja hydrologisten toimien koordinoinnista: Afrikka, Aasia, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Keski-Amerikka ja Karibia, Lounais-Tyynenmeren alue ja Eurooppa. Alueyhdistysten puheenjohtajat ovat johtokunnan jäseniä.
WMO:ssa on kahdeksan teknistä komissiota:
Organisaation hallinto-, dokumentaatio- ja tiedotuskeskus, jota johtaa pääsihteeri. Sihteeristössä toimii Afrikan, Aasian, Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Lounais-Tyynenmeren aluetoimistot. Aluetoimistot koordinoivat omien kenttätoimistojensa toimintaa.
Yhteystoimistoja on kaksi, yksi New Yorkissa ja toinen Brysselissä.
20. maaliskuuta 2013 lähtien tämän järjestön jäsenmaita on 185 YK:n jäsentä , Cookinsaaret ja Niue . Lisäksi 6 aluetta on organisaation jäseniä [4] .
Ei-WMO:n jäsenet: Grenada , Päiväntasaajan Guinea , Liechtenstein , Marshallsaaret , Palau , Saint Kitts ja Nevis , Saint Vincent ja Grenadiinit , San Marino , Vatikaani ja osavaltiot, joita ei ole täysin tunnustettu .
| Yhdistyneet Kansakunnat (YK) | |
|---|---|
| Pääelimet | |
| Jäsenyys | |
| Oksat |
|
| Erikoistuneet laitokset | |
| Apuelimet |
|
| Neuvoa-antavat elimet | |
| Ohjelmat ja rahastot | |
| Muut rahastot |
|
| Opetus ja tutkimus | |
| Muut järjestöt | |
| Liittyvät elimet | |
| Osastot, hallinnot | |
| Katso myös |
|
| 1 Edunvalvontaneuvosto lopetti toimintansa 1.11.1994. | |