Alppihiihtoa olympialaisissa

Vakaa versio tarkastettiin 14.4.2022 . Malleissa tai malleissa on vahvistamattomia muutoksia .

Alppihiihto on olympialaji , jota kilpaillaan talviolympialaisten aikana .

Historia

Ensimmäistä kertaa talviolympialaiset pidettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonix'ssa , mutta hiihto sisällytettiin ensimmäisen kerran Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidettyjen IV talviolympialaisten ohjelmaan vuonna 1936 . Sitten miehet ja naiset kilpailivat yhdistelmässä . Mielenkiintoista on, että alppihiihto on yksi harvoista lajeista, joissa miehet ja naiset aloittivat kilpailemisen olympialaisissa samana vuonna. Naisille siitä tuli yleensä ensimmäinen hiihtolaji olympialaisissa ( ennen sitä naiset kilpailivat vain taitoluistelussa ). Vuoden 1936 talviolympialaisissa kilpaili vain amatöörit, joten ammattilaisten hiihtoohjaajat eivät saaneet lähteä. Tässä suhteessa useimmat Itävallan ja Sveitsin vahvimmista hiihtäjistä boikotoivat olympialaisia, vaikka jotkut itävaltalaiset kuuluivat Saksan joukkueeseen [1] . Ensimmäiset mestarit olivat saksalaiset Franz Pfnür ja Kristl Krantz .

Seuraavat talviolympialaiset pidettiin vuonna 1948 St. Moritzissa Sveitsissä (vuosina 1940 ja 1944 olympialaisia ​​ei järjestetty toisen maailmansodan vuoksi ). Laskettelu ja pujottelu esiteltiin ensimmäistä kertaa hiihto-ohjelmassa , kilpailuja ajettiin myös yhdistelmänä. Näiden olympialaisten jälkeen yhdistelmä suljettiin pois hiihto-ohjelmasta 40 vuodeksi ja ilmestyi uudelleen vasta vuoden 1988 olympialaisissa Calgaryssa . Vuonna 1952 suurpujottelussa ajettiin ensimmäistä kertaa Oslon kisoissa .

Vuoteen 1988 asti hiihtäjät kilpailivat 9 olympialaisissa peräkkäin vain kolmessa lajissa - laskettelussa, pujottelussa ja suurpujottelussa. Vuonna 1988 olympialaisten yhdistelmäohjelmaan palaamisen ohella järjestettiin ensimmäistä kertaa myös superg -lähdöt . Vuonna 2018 joukkuekilpailut sisällytettiin talviolympialaisten ohjelmaan. Siten vuodesta 2018 lähtien olympiahiihto-ohjelma sisältää 6 lajia, joissa kilpailevat sekä miehet että naiset ja pelataan 11 palkintosarjaa.

Mielenkiintoista on, että vuosina 1948–1980 olympiakilpailut olivat myös maailmanmestaruuskilpailuja samaan aikaan , ja urheilijat voittivat paitsi olympiapalkintoja, myös maailmanmestaruuspalkintoja. Lisäksi niinä vuosina, jolloin yhdistelmä ei ollut mukana olympialaisten ohjelmassa, yhdistelmän maailmanmestaruuskilpailujen palkinnot pelattiin edelleen osana olympiaturnauksia. On huomattava, että MM-kisat pidettiin vuosina 1948-1980 ja erillään talviolympialaisista kaikkina parillisina vuosina (niinä vuosina, jolloin olympialaisia ​​ei ollut) [2] .

Yleistä tietoa mitaleista

Alppihiihdon talviolympialaisissa jaettiin yhteensä 494 palkintoa: 165 kultaa, 166 hopeaa ja 163 pronssia. Talviolympialaisissa mitaleja pelattiin enemmän vain murtomaahiihdossa ja pikaluistelussa . 26 kansallisen olympiakomitean edustajat ovat voittaneet olympiamitaleita alppihiihdossa.

Talviolympialaisten historian arvostetuin hiihtäjä on norjalainen Kjetil Andre Omodt , jolla on kahdeksan olympiamitalia - 4 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia. Myös 4 kultaa kroatialaisen Janica Kostelicin tilillä , jolla on vielä 2 hopeaa. Kuusi mitalia (1 kulta, 1 hopea ja 4 pronssia) voittivat myös Anya Person ja Bode Miller (1 kulta, 3 hopeaa ja 2 pronssia). Viisi olympiamitalia voitti kuusi hiihtäjää: Alberto Tomba (3 kultaa ja 2 hopeaa), Freni Schneider (3 kultaa, 1 hopeaa ja 1 pronssi), Katja Seitzinger (3 kultaa ja 2 pronssia), Lasse Cues (1 kultaa, 3 hopeaa ) ja 1 pronssi), Khjetil Jansrud (1 kulta, 2 hopeaa, 2 pronssia), Wendy Holdener (1 kulta, 2 hopeaa, 2 pronssia).

On mielenkiintoista, että näiden kahdeksan joukossa ei ole ainuttakaan Itävallan edustajaa, vaikka itävaltalaiset johtavat laajalla erolla olympiapalkintojen kokonaismäärässä - 128 (40 kultaa). 75 mitalia sveitsiläisille, kolmannella sijalla ranskalaiset - 51.

Koko olympialaisten historiassa oli kaksi tapausta, joissa urheilija voitti kaikki järjestetyt lajit: vuonna 1956 Cortina d'Ampezzossa itävaltalainen Tony Seiler voitti kaikki 3 kultamitalia ja vuonna 1968 Grenoblessa ranskalainen Jean-Claude . Killy toisti menestyksensä .

Mitalien kokonaismäärä

Pekingin 2022 kisojen päätyttyä. Kursiivoidut NOC:t eivät enää olleet edustettuina olympialaisissa

Ei. Maa Kulta Hopea Pronssi Kaikki yhteensä
yksi  Itävalta 40 44 44 128
2  Sveitsi 27 23 25 75
3  USA 17 21 kymmenen 48
neljä  Ranska 16 17 kahdeksantoista 51
5  Italia neljätoista yksitoista yksitoista 36
6  Saksa 12 kahdeksan 7 27
7  Norja yksitoista neljätoista viisitoista 40
kahdeksan  Ruotsi kahdeksan 2 9 19
9  Kroatia neljä 6 0 kymmenen
kymmenen  Kanada neljä yksi 7 12
yksitoista  Saksa 3 5 yksi 9
12  Liechtenstein 2 2 6 kymmenen
13  Slovenia 2 3 3 kahdeksan
neljätoista  Saksan yhdistynyt joukkue 2 yksi 2 5
viisitoista  Espanja yksi 0 yksi 2
 Tšekki yksi 0 yksi 2
17  Slovakia yksi 0 0 yksi
kahdeksantoista  Luxemburg 0 2 0 2
 Jugoslavia 0 2 0 2
kaksikymmentä  Venäjä 0 yksi 0 yksi
 Japani 0 yksi 0 yksi
 Suomi 0 yksi 0 yksi
 Uusi Seelanti 0 yksi 0 yksi
24  Australia 0 0 yksi yksi
 Tšekkoslovakia 0 0 yksi yksi
 Neuvostoliitto 0 0 yksi yksi
Yhteensä (26 NOC) 165 166 163 494

Ikätietueet

Saavutus Hiihtäjä Ikä Kuri ja vuosi
Nuorin miespuolinen voittaja Henrik Christoffersen 19 vuotta ja 235 päivää pronssi, pujottelu, 2014
Nuorin mestari Tony Sailer 20 vuotta ja 73 päivää suurpujottelu, 1956
Nuorin nainen voittaja Traudl Heher 16 vuotta ja 145 päivää pronssi, alamäkeä, 1960
Nuorin mestari Michela Figini 17 vuotta ja 315 päivää alamäkeä, 1984
Vanhin miesvoittaja Joan Claret 41 vuotta ja 30 päivää hopea, alamäki, 2022
vanhin mestari Axel Lund Svindal 35 vuotta ja 51 päivää alamäkeen, 2018
Vanhin nainen voittaja Lindsey Vonn 33 vuotta ja 126 päivää pronssi, alamäkeä, 2018
Vanhin mestari Michaela Dorfmeister 32 vuotta ja 332 päivää superjättiläinen, 2006

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Vuoden 1936 talviolympialaiset KOK:n verkkosivuilla  (englanniksi)
  2. Luettelo alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailuista FIS:n verkkosivuilla Arkistoitu 24. toukokuuta 2012.  (Englanti)

Linkit