Isaac ibn al-Hadib | |
---|---|
Syntymäaika | 1350-luku |
Kuolinpäivämäärä | 1420-luku |
Isaac ibn al-Hadib , myös Isaac al-Hadib [1] tai Isaac ben Solomon ben Tzaddiq (n. 1350 - n. 1426), oli espanjalais-juutalainen tähtitieteilijä ja runoilija, joka asui Kastiliassa (1370) ja Sisiliassa (1396- ). 1429?) [2] .
Salomon ben-Tzaddikin poika Alhadibin juutalaisesta perheestä [ 3] , jonka edustajat olivat kuuluisia XIV-luvun alusta XVII vuosisadan loppuun [2] .
Yehuda ben Asherin opetuslapsi ja Samuel Tsarzan [2] seuraaja . Tähtitieteellisten teosten "Orah Selulakh" ja "Kel-Chemdakh" sekä muistiinpanojen kirjoittaja muiden kirjoittajien tähtitieteellisiin teoksiin [1] .
Hän koonnut esseen Auringon ja Kuun kronologiasta "Orah Selulah" ("Pistetyt tie" tai "Pistetyt polku"), jossa hän toimii arvovaltaisimman tunisialaisen tähtitieteilijän Ar-Rakkamin seuraajana . Tähän työhön Al-Hadeeb lisäsi neljä taulukkoa Al-Wattakin mukaan ja yhden Al-Kammadin mukaan . [2]
Al-Hadeeb kirjoitti myös "אנדה כלי חמדה" ("Kirje rautalaitteista"), erään käsikirjoituksen mukaan, yksityishenkilön omaisuutta, jossa hän puhuu yksityiskohtaisesti Sisiliassa keksimistään instrumenteista. Steinschneiderin mukaan tämä teos ei ole identtinen hänen teoksensa "כלי הממוצע" ( Planimetrinen instrumentti) kanssa. [2]
Hän sävelsi runoon lisäyksen, jolla Moses Gandali aloittaa kommenttinsa Al-Ferganin tähtitieteellisen työn juutalaisesta käännöksestä (IX vuosisata) [2] .
Kirjoitti tutkielman teologisesta terminologiasta [2] .
Buxtorfin mukaan hän kirjoitti kirjan "Leschon ha-zahab" ("Kullan kieli"), tutkielman painomittauksista Raamatussa [ 2] .
Hän sävelsi myös hymnin Esterin kunniaksi (kirjailija paljastaa nimensä täysin akrostiikissa ) [2] .
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|