Vanhurskaiden kirja

Vanhurskaiden kirja
muuta hepreaa ‏ סֵפֶר הַיׇּשׇׁר
Alkuperäinen kieli heprealainen

" Vanhurskaan kirja " [1] , " Rohkeiden kirja " [2] [3] ( OE heprea סֵפֶר הַיׇּשׇׁר ‎ - " Sefer Ha-Yashar " [4] , OE kreikka θετοβββ . liber iuotorum [1] )), jota kutsutaan myös " Yasharin kirjaksi " [2] [3] tai " Yasherin kirjaksi " [5]  , on yksi vanhimmista juutalaisista kirjoista, joka on kauan kadoksissa. Oletetaan, että tämä oli kokoelma sankarillisia runoja ja hymnejä, jotka on koottu varhaisen israelilaisen aikakauden aikana. Kirja mainitaan Raamatussa [1] [4] [6] .

Maininnat Tanakhissa

Tämä kirja mainitaan kahdesti Tanakhissa (raamatullinen Vanha testamentti ) [4] :

... Eikö näin ole kirjoitettu Vanhurskaiden kirjassa : "aurinko seisoi keskellä taivasta eikä kiirehtinyt länteen melkein kokonaiseen päivään"?

Alkuperäinen teksti  (OE)[ näytäpiilottaa] הֲלֹא ִיא כְתוּוּה ω סֵפֶר סֵפֶיָּשָׁר וַ׼ַּ Vastaukset ַַַ׼ַּ - Nav.  10:13

...ja käski opettaa Juudan pojille jousen , niin kuin on kirjoitettu Vanhurskaan kirjassa , ja sanoi:

Alkuperäinen teksti  (OE)[ näytäpiilottaa] וַיֹּאמֶר לְלַמּד בְּנֵי יְהוּדָה קָשֶׁת הִנֵּׁת ע׸יהתְה כְ - 2 kuningasta.  1:18

Ensimmäisessä tapauksessa Septuaginta jättää pois viittauksen "vanhurskaiden kirjaan", ja toiseksi se kutsuu sitä "Βιβλίον τõυ Εύθούς" [4] .

The Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron myöntää, että tämä tai vastaava kokoelma on mainittu Numbers Bookissa , joka viittaa " Herran sotien kirjaan " ( "Tästä syystä sanottiin Sotien kirjassa Herra" ( 4. Moos.  21:14 )) [1] .

Kysymys siitä, mihin kirjaviittaukset kirjaan סֵפֶר הַיׇּשׇׁר Tanakhin tekstissä viittaavat, on ollut pitkien keskustelujen aiheena; monet Raamatun kommentaattorit ovat olettaneet, että tämä nimi viittaa johonkin Tanakhin kirjoista. Keskiaikaisen kommentaattorin Levi ben Gershomin mielipide, että puhumme erillisestä kirjasta, joka mahdollisesti katosi Babylonin vankeudessa , sai lopulta voiton [4] [7] .

Sisältöä koskevia hypoteeseja

Raamatun tutkijoiden mukaan se oli kokoelma eri kirjoittajien eri aikoina säveltämiä tai äänittämiä uskonnollisia hymnejä juutalaisen kansan elämän tärkeimmistä tapahtumista. Ehkä kirja sai nimensä siitä, että siinä laulettiin urhoollisten, vanhurskaiden ja hurskaiden sankareiden tekoja, esimerkiksi Joosuan voitto amorilaisista . Raamatun viittaus "Kirjaan", joka liittyy Daavidin valitukseen Saulin ja Joonatanin kuoleman johdosta, viittaa siihen, että tämä valitus oli sisällytetty siihen otsikolla "Luukas" ja että muillakin lauluilla oli nimiä. On myös oletettu, että se oli vuosittain päivitettävä kronikkakokoelma, ja se saattoi saada nimensä kronikon rehellisyydestä ja tarkkuudesta [1] [7] [8] [9] .

Kilpailijat

Tällä otsikolla on useita kirjoja. Jotkut niistä väittivät olevansa identtisiä kadonneen raamatullisen kirjan kanssa, mutta kaikki ne ovat joko suoranaisia ​​väärennöksiä tai koottu paljon myöhemmin kuin Raamatun aikoja.

Tunnetuin teksti oli The Book of Jasher , joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1751 Lontoossa ja tunnettiin nimellä Pseudo-Jasher . Kustantaja Jacob Ileve kertoi julkaisevansa jokin aika sitten löydettyä käsikirjoitusta, käännöstä kadonneesta Raamatun kirjasta, jonka Alcuin Northumbrialainen teki 800-luvulla. Kirjaa edelsi esipuhe kääntäjän (Alcuin) puolesta, joka kertoi historiasta, kun Alcuin löysi persialaisesta Ghaznan kaupungista alkuperäisen käsikirjoituksen, joka oli ollut siellä Babylonin vankeudesta lähtien . Kirjan sisältö oli esseitä Raamatun historian teemoista Aadamista Tuomareiden aikakauteen, ja ne oli kirjoitettu tuomari Yasherin puolesta, jota ei ole Tuomarien kirjassa . Jotkut kirjan osat ovat parafraaseja raamatullisesta tekstistä, mutta pääsisältö näyttää olevan Ayliven itsensä säveltämä. Kirja oli suosittu, vaikka melkein heti julkaisun jälkeen se julistettiin väärennökseksi. Vuonna 1829 sama teksti, pienin muutoksin, painettiin uudelleen Bristolissa ensimmäisen Alcuinin käännöksen käsikirjoituksen varjolla ja Ileveä mainitsematta. Kirja julistettiin välittömästi kömpelöksi väärennökseksi ja aiheutti suuren skandaalin; Tästä huolimatta se oli erittäin suosittu ja siitä keskusteltiin laajasti 1800-luvun loppuun asti. Sama teksti painettiin uudelleen vuonna 1934 Santa Barbarassa Ruusuristiläisen ritarikunnan toimesta [7] [8] [10] [11] [12] [13] .

Vuonna 1625 Venetsiassa julkaistiin hepreaksi kirja Sefer ha-Yashar , joka oli midrash raamatullisen historian teemoista Aadamista Tuomareiden aikakauteen. Kirjan esipuhe ilmoitti, että alkuperäinen nimetön käsikirjoitus oli pelastettu Jerusalemista toisen temppelin tuhon aikana . Ei tämä esipuhe eikä kustantajan esipuhekaan yrittänyt suoraan väittää olevansa yhdenmukainen Raamatun kirjan kanssa; Kuitenkin sekä esipuheen sisältö että itse tekstin rakenne osoittavat tutkijoiden mukaan tällaisen tarkoituksen olemassaolon. Rabbi Leone da Modenan äärimmäisen ankaria lausuntoja on säilynyt , mikä asettaa tämän kirjan "väären kirjoittamisen" kontekstiin; Ottaen huomioon, että da Modena kuului Venetsian sensuurikomiteaan, on mahdollista, että teksti sisälsi suoran identifioinnin raamatulliseen kirjaan, mutta poistettiin hänen pyynnöstään. Vaikka sen tunnistamisesta muihin tätä kirjaa koskeviin kirjoituksiin oli useita versioita, melkein kukaan ei pitänyt sitä alkuperäisenä raamatullisena kirjana [7] [11] [14] [15] [16] .

Vuonna 1840 Midrash Sefer ha-Yasharin englanninkielinen käännös julkaistiin New Yorkissa . Kirja oli nimeltään The Book of Jasher: Referred to the Joosua and Second Samuel , ilmeisellä viittauksella raamatulliseen kirjaan; samaan aikaan kustantaja ei suoraan väittänyt olevansa yhdenmukainen raamatullisen kirjan kanssa, vaan korosti vain, että alkuperäinen käsikirjoitus on "poikkeuksellisen vanha" ja käytti ilmauksia kuten "emme voi vahvistaa emmekä kiistää tämän kirjan inspiraatiota"; Kääntäjä esipuheessaan totesi, että muutamaa epäilyttävää paikkaa lukuun ottamatta tämä kirja kokonaisuudessaan on epäilemättä sama kuin Raamatussa mainittu; toinen painos sisälsi todistuksia sekä kyseenalaistaen että vahvistavan mahdollisuuden olla samassa kadonneen raamatullisen kirjan kanssa. Tämän kirjan uusintapainos, jonka mormonit tekivät Salt Lake Cityssä vuonna 1887, levitettiin laajalti ; vaikka Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei ole koskaan virallisesti julistanut kirjaa aitoksi, tämä painos esiintyy kootulla luettelolla "Raamattuun kadonneista kirjoista" [11] [17] [18] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 Vanhurskas kirja // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  2. ↑ 1 2 Alexander Men . Isagogia . bible-center.ru _ , Muistio 2
  3. ↑ 1 2 Alexander Men . Tietä, totuutta ja elämää etsimässä. Osa 2: Taikuutta ja monoteismia: Ihmiskunnan uskonnollinen polku suurten opettajien aikakauteen . - 2018. - ISBN 5041374805 .
  4. ↑ 1 2 3 4 5 Yashar, Sefer ha- (laulujen kokoelma) // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
  5. ↑ E.P. Blavatsky . Ch. VIII Jesuiita ja vapaamuurarius // Isis paljastettiin . - Vol. II Teologia.
  6. ↑ Joshua-kirja  // Orthodox Encyclopedia . - M. , 2009. - T. XXI: " Iberian Jumalanäidin ikoni  - Ikimatary ". — 752 s. - 39 000 kappaletta.  - ISBN 978-5-89572-038-7 .
  7. ↑ 1 2 3 4 Smith, 1865 , s. 363.
  8. ↑ 12 Kitto , 1845 , s. 70-72.
  9. ↑ Thomas Hartwell Horne. Osa III. Vanhan ja Uuden testamentin kirjojen turmeltumattomasta esittelystä // Johdatus pyhien kirjoitusten kriittiseen tutkimiseen ja tuntemiseen. – 5. painos. - Lontoo, 1825. - T. Voi. I. - S. 126.
  10. ↑ Thomas Hartwell Horne. Apokryfinen kirja ja kirjoitukset // Johdatus pyhien kirjoitusten kriittiseen tutkimiseen ja tuntemiseen. – 7. painos. - Lontoo, 1837. - T. II Osa II. - S. 132-138.
  11. ↑ 1 2 3 Brandt, 1986 , s. 297-318.
  12. ↑ The Book of Jasher // Brittiläinen kriitikko, Quarterly Theological Review ja Ecclesiastical Record. - Lontoo, 1834. - T. Voi. XV. - S. 139.
  13. ↑ Osa 1, ryhmät, kirja 1 // Tekijänoikeusluettelo  (uuspr.) . - Washington, 1935. - T. Osa 31 (uusi sarja). - S. 1691-1692.
  14. ↑ Yaacob Dweck. Kabbalan skandaali: Leon Modena, juutalainen mystiikka, varhaismoderni Venetsia . - Princeton University Press, 2011. - s. 68.
  15. ↑ ספר הישר . אנציקלופדיה יהודית . Haettu 9. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. toukokuuta 2021.
  16. ↑ Joseph Dan . מבוא לספר הישר // ספר הישר = SEFER HAYASHAR . - Jerusalem: Bialik Institute, 1986. - S. 7-37.
  17. ↑ Jasherin kirja: viitataan teoksessa Joosua ja toinen Samuel . - New York: MM Noah & AS Gould, 1840.
  18. ↑ Mistä Jasherin kirja tiesi? . Haettu 9. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2019.

Kirjallisuus

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat