Kortlandt, Frederick
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 17. huhtikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .| Frederick Kortlandt | |
|---|---|
| Syntymäaika | 19. kesäkuuta 1946 [1] (76-vuotias) |
| Syntymäpaikka |
|
| Maa | |
| Työpaikka | |
| Alma mater | |
| Palkinnot ja palkinnot | Spinoza-palkinto ( 1997 ) |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Frederick Hermann Henri (Fritz) Kortlandt , Niderl. Frederik Herman Henri (Frits) Kortlandt ( 19. kesäkuuta 1946 , Utrecht , Alankomaat ) on deskriptiivisen ja vertailevan kielitieteen professori Leidenin yliopistossa .
Tutkimus
Baltian ja slaavilaisten sekä yleensä indoeurooppalaisten kielten asiantuntija , mukaan lukien proto-indoeurooppalaiset rekonstruktiot , hän opiskelee myös muiden perheiden kieliä. Hän ehdotti Kurganin hypoteesista uudistettua (verrattuna M. Gimbutasin ensimmäiseen versioon ) versiota , joka monilta osin selventää sen kronologiaa ja sitoi sen kielellisiin rekonstruktioihin.
Hän käsittelee myös ongelmaa kieliperheiden ryhmittelemisestä makroperheiksi (erityisesti indouralilainen hypoteesi ). Lisäksi Kortlandt nostaa indo-uralilaisen kielen ja nivkh-kielen hypoteettiseksi ural -siperialaiseksi kieliperheeksi , jonka hän uskoo lopulta juontavan D. Grinbergin euraasialaiseen protokieleen [2] .
Hän on J. Van Driemin ja useiden muiden kollegoiden ohella yksi Leidenin kielitieteilijöiden koulukunnan johtajista, joka kuvaa kieltä eräänlaisena meeminä .
Kortlandt väitteli viisi väitöskirjaa Amsterdamin yliopistossa :
- Bachelor of Arts , 1967, slaavilainen kielitiede ja kirjallisuus,
- Bachelor of Arts, 1967, matemaattinen taloustiede ,
- Taiteen maisteri , 1969, slaavilainen kielitiede,
- Taiteen maisteri, 1970, matemaattinen taloustiede,
- PhD , 1972, matemaattinen kielitiede .
Vuonna 2007 hän kokosi oman versionsa Schleicherin sadusta rekonstruoidulla protoindoeurooppalaisella kielellä , joka poikkesi radikaalisti kaikista aiemmista versioista.
Indoeurooppalainen verbi
Kortlandt pitää intransitiivisia slaavilaisia verbejä in -etissä protoindoeurooppalaisen kielen tilaverbien "perillisinä":
Toisaalta intransitiiviset slaavilaiset verbit in -ti vastaavat selvästi alkuperäistä perfektiä, joka voidaan nyt tunnistaa heettiläisten hi-verbien kanssa *-(o)i-. Tästä seuraa, että jälkimmäinen muodostus on rekonstruoitava indoeurooppalaiselle protokielelle. Se näkyy Skt. kupya- (ole vihainen), tusya- (ole tyytyväinen), trsya- (ole janoinen), drhya (ole luja), bdhya- (ole hereillä), mnya- (ajattele), ydhya- (taistele), lbhya- (ole con fused), hrsya- (poistu), Gr. manomai (ole raivoissaan), phanomai (ilmeä), khar (iloi), latinalainen cupi (halu), fugi (pako), patior (kärsi), vanha irlantilainen do-moinethar (ajattele).
– Kortlandt, 2007Kortlandtin puhuma heettiläisen hi-konjugaatio oli statiivin jatkoa. Hän korostaa, että mainittujen slaavilaisten verbien tapauksessa puhutaan tilaverbeistä, ja alun perin subjekteja ei käytetty niiden kanssa nominatiivissa, vaan datiivissa:
…toisin kuin aoristit ja ateemaattiset lahjat, indoeurooppalaisilla perfekteillä ja temaattisilla esitteillä oli alun perin datiivisubjekti, kuten saksaksi mir trumt "minä unelmoin" tarkoittaa ich trume "näen unta", esim. kreikkalainen oda "tiedän" "se on minulle tiedossa" ", domai "Minä syön" "se on minulle syötävää". […] Slaavilaiset statiiviset verbit in -ti, kuten tšekkiläinen kleet "polvistua", vidt "nähdä", dret "pitää" vastaavat kreikan täydellistä sanaa, mikä tarkoittaa tapahtumaa, jossa ei-agentiivisella subjektilla ei ole vaikutusta ulkopuolinen esine. […] Kääntyen nyt heettiläiseen materiaaliin, voimme ihmetellä, voidaanko hi-verbit semanttisesti johtaa indoeurooppalaisista perfekteistä [Herman] Kllnin osoittamalla tavalla slaavilaisten statiivisten verbeille in -ti, kuten tšekin kleet, puet. , pitt, bolet, umt, lett, bet, hoet, kiet, vidt, dret, vrtt. Tärkeä seikka, joka on otettava huomioon, on syntaktinen muutos datiivisubjektista nominatiiviseksi subjektiksi…
— Kortlandt, 2007; cp. Kortlandt, 1983, s. 321; Kortlandt, 2001Nimellisyyden suhteen kirjoittaja näkee merkkejä indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten välisestä suhteesta (Kortlandt, 1983, s. 322). Kortlandt myös palauttaa tilaverbien -o (3 l yksikköä) taivutusmuodon ei vain proto-indoeurooppalaiselle, vaan jopa hypoteettiselle indouralialaiselle kielelle (Kortlandt, 2001). Tilaverbien oletetaan olevan intransitiivisia [3] .
Palkinnot
Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen . Palkintoja on muun muassa Spinoza-palkinto (1997).
Toimii
- Foneemin mallintaminen: uusia suuntauksia Itä-Euroopan foneemisessa teoriassa, Den Haag: Mouton 1972
- Proto-indoeurooppalaiset glottalisoidut pysähdykset (historiallinen vertailu) // Kielitieteen kysymyksiä nro 4. 1985 s. 43
- Irlannin kielen italialais-kelttiläinen alkuperä ja esihistoriallinen kehitys, Amsterdam, Rodopi 2007
- Kortlandt F. Indoeurooppalainen ja indouralilainen // Germaanin, indoeurooppalaisen ja indouralilaisen kielen opinnot . — Amsterdam/New York: Rodopi, 2010. - s . 91 -112. — (Leiden Studies in Indo-European, 17). — ISBN 978-9-04-203135-7 .
- Kortlandt F. Indouralilainen ja altailainen // Germaanin, indoeurooppalaisen ja indouralilaisen kielen opintoja . — Amsterdam/New York: Rodopi, 2010. - s . 415 . — (Leiden Studies in Indo-European, 17). — ISBN 978-9-04-203135-7 .
- Valikoimia slaavilaista ja yleistä kielitiedettä käsitteleviä kirjoituksia, Amsterdam, Rodopi 2011
- Kortlandt, Frederick . Baltoslaavilainen fonologinen kehitys // Baltistica, 43/1, 2008
- Kortlandt, Frederick . Proto-indoeurooppalaisesta slaavilaiseen
Katso myös
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 3 4 Leidse Hoogleraren (hollanti)
- ↑ Kortlandt F. Indo-uralilainen ja altailainen : [ eng. ] // Frederik Kortlandt: Muut sähköiset julkaisut. - Leidenin yliopisto - www.kortlandt.nl, 2006. - S. 1.
- ↑ Zaretsky E. V. Persoonattomat rakenteet venäjällä Arkistokopio 24. elokuuta 2017 Wayback Machinessa
Linkit
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||