Schleicherin satu

Schleicherin satu  on satu "Lampaat ja hevoset", jonka August Schleicher sävelsi vuonna 1868 protoindoeurooppalaisella kielellä (samassa muodossa kuin Schleicher sen kuvitteli). Sittemmin satua on toistuvasti kirjoitettu uudelleen proto-indoeurooppalaisen kielen uusien tietojen valossa, ja siitä on muodostunut eräänlainen testikenttä vertailevan tutkimuksen saavutusten osoittamiselle [1] .

Tarun juoni kokonaisuudessaan rakentuu kotieläinten: lampaiden ja hevosten dialogin ympärille . Lammas pahoittelee, että mies käyttää hyväkseen vaunua vetävien hevosten työtä, mutta hevoset osoittavat lampaille, että mies riistää häntä vielä enemmän: leikkaa hänen villaansa. Tässä on Schleicherin historiallinen virhe, koska proto-indoeurooppalaisten aikana lampaita ei voitu leikata , koska sakset keksivät ihminen paljon myöhemmin, 1-1,5 vuosituhatta protokielen romahtamisen jälkeen. Proto-indoeurooppalaiset kynivät lampaidensa villan [2] .

Versiot

Alkuperäinen teksti Schleicheriltä (1868)

Avis akvāsas ka [3]

Avis, jasmin varna na ast, dadarka akvams, tam, vāgham garum vaghantam, tam, bhāram magham, tam, manum āku bharantam. Avis akvabhjams ā vavakat: kard aghnutai mai vidanti manum akvams agantam. Akvāsas ā vavakant: krudhi avai, kard aghnutai vividvant-svas: manus patis varnām avisāms karnauti svabhjam gharmam vastram avibhjams ka varnā na asti. Tat kukruvants avis agram a bhugat.

Schleicherin teksti vastaa silloisia ajatuksia siitä, että sanskrit oli läheisin emokieltä , joten alkuperäisen kielen vain kolme vokaalia: a , i ja u on rekonstruoitu [4] [5] . Lisäksi Schleicher rekonstruoi *r :n *l :n sijaan eikä tee eroa palataalisten plosiivien ja tavallisten takapalataalisten konsonanttien välillä (odotettu k̂ käännetään k :lla ).

Tekijän käännös saksaksi

[Das] schaf und [die] rosse. [3]

[Ein] schaf, [auf] welchem ​​​​wolle nicht war (ein geschorenes schaf) sah rosse, das [einen] schweren wagen fahrend, das [eine] große last, das [einen] menschen schnell tragend. [Das] schaf sprach [zu den] rossen: [Das] herz wird beengt [in] mir (es thut mir herzlich leid), sehend [den] menschen [die] rosse treibend. [Die] rosse sprachen: Höre schaf, [das] herz wird beengt [in den] gesehen-habenden (es thut uns herzlich leid, da wir wissen): [der] mensch, [der] herr macht [die] wolle [der] ] schafe [zu einem] warmen kleide [für] sich und [den] schafen ist nicht wolle (die schafe aber haben keine wolle mehr, sie werden geschoren; es geht ihnen noch schlechter als den rossen). Dies gehört-habend bog (entwich) [das] schaf [auf das] feld (es machte sich aus dem staube). Käännös venäjäksi saksasta

Lampaat ja hevoset. [6]

Lampaat, joilla ei ollut villaa (kerratut lampaat), näkivät hevosten kantavan raskasta vaunua [jossa oli] suuri kuorma, nopeasti kantamassa miestä. Lampaat sanoivat hevosille: Sydämeni on täynnä minua (sydämeni on surullinen), kun näen hevosten kantavan miestä. Hevoset sanoivat: kuule, lampaat, sydän sykkii näkemästämme (sydämemme on surullinen, koska tiedämme): ihminen on herra, hän lämmittää lampaan villaa [itselle] ja [ lampailla ei ole villaa (lampailla ei ole enää villaa, ne on leikattu, se on heille pahempaa kuin hevosille). Tämän kuultuaan lampaat kääntyivät pellolle (hän ​​pakeni, vetäytyi).

Hirtin modernisointi (1939)

Herman Hirtin versio heijastaa uusgrammaristin saavutuksia , se sisältää *e ja *o, palatovulaariset ja labiovelaariset konsonantit, schwa-sekunnit [4] .

Owis ek'wōses-kʷe [7]

Owis, jesmin wülənā ne ēst, dedork'e ek'wons, tom, woghom gʷürum weghontm̥, tom, bhorom megam, tom, gh'ümonm̥ ōk'u bherontm̥. Owis ek'womos ewüwekʷet: k'ērd aghnutai moi widontei gh'ьmonm̥ ek'wons ag'ontm̥. Ek'wōses ewüwekʷont: kl'udhi, owei!, k'ērd aghnutai vidontmos: gh'ьmo, potis, wülənām owjôm kʷr̥neuti sebhoi ghʷermom westrom; owimos-kʷe wülənā ne esti. Tod k'ek'ruwos owis ag'rom ebhuget.

Lemanin ja Zgustan modernisointi (1979)

Unfred Philipp Lehmann ja Ladislav Zgusta esittelevät versiossaan yhden kurkunpään ja erilaisia ​​hiukkasia [8] . Tšekkiläinen tiedemies P. Vavrouushek pitää tätä jälleenrakennusta epäonnistuneena ja monipuolisena [9] .

Owis eḱwōskʷe [10]

Gʷərēi owis, kʷesjo wl̥hnā ne ēst, eḱwōns espeḱet, oinom ghe gʷr̥um woǵhom weǵhontm̥, oinomkʷe meǵam bhorom, oinomkʷe meǵam bhorom, oinomkʷe b̥on̥m̍en̥uḥu̥nḍnḥu. Owis nu eḱwobh(j)os (eḱwomos) ewewkʷet: "Ḱēr aghnutoi moi eḱwōns aǵontm̥ nerm̥ widn̥tei". Eḱwōs tu ewewkʷont: "Ḱludhi, owei, ḱēr ghe aghnutoi n̥smei widn̥tbh(j)os (widn̥tmos): nēr, potis, owiōm r̥ wl̥hnāmhern. Neǵhi owiōm wl̥hnā esti.” Tod ḱeḱluwōs owis aǵrom ebhuget.

Peters Modernization (1980 (1985), tarkistettu 2008)

Wieniläinen indoeurooppalainen Martin Peters kirjoitti versionsa jälleenrakennuksesta vuonna 1980 ja julkaisi sen vuonna 1985 [11] . Vuonna 2008 tiedemies teki muutoksia 80-luvun versioon [12] . Petersin versio on kirjoitettu ottaen huomioon kurkunpääteorian "klassinen" versio, joka olettaa kolme kurkunpäätä emokielelle [13] .

H₂óu̯i-s h₁ek̂u̯ō-s kᵘ̯e [12]

H₂óu̯i-s, h₁i̯o-sm-in h₂u̯ĺ̥h₁-n-eh₂ ne h₁é h₁es-t, dé-dork̂-e h₁ek̂u̯o-ns, b₁ek̂u̯o-ns, -tó-m, u-en̯um̿m-hó-móhó méĝoh₂-m̥, tó-m dʰĝʰem-on-m̥ h₃e-h₁k̂-ú bʰer-o-nt-m̥. H₂óu̯i-s h₁ek̂u̯o-bʰi̯os h₁e u̯é-u̯kᵘ̯e: "k̂ḗrd h₂gʰ-nu-to-i̯ moi̯, u̯id-n̥t-onĝįʰ h̯ûeúonĝįʰ h̥ûs` H₁ek̂u̯ō-s h₁é u̯é-u̯kᵘ̯-r̥: “K̂lú-dhi, h₂óu̯ei! k̂ḗrd h₂gʰ-nu-i̯ u̯id-n̥t-bʰos: dʰĝʰem-on-s, póti-s, h₂u̯ĺ̥h₁-n-eH₂m̥ h₂éu̯i̯-om kᵘ̯r̥-neu̯-ti ̥-bʰoi̯ gᵘ̯-ti ̥-bʰoi̯-gᵘ̯-oM-oM-bʰoi̯ gᵘ̯-ti ̥-bʰoi̯-gᵘ̯-om — h₂éu̯i̯-bʰos kᵘ̯ei̯-bʰos h₂u̯ĺ̥h₁-n-eh₂ ne h₁é h₁es-ti.” Tó-d k̂é-k̂lu-u̯ō-s h₂óu̯i-s h₂eĝ-ro-m h₁é bʰug-e…

Dankan modernisointi (1986)

Ignacy Ryszard Danka tarjosi oman versionsa sadusta ja käänsi sen myös puolaksi [14] .

Owis ek'woi kʷe [14]

Owis, jesmin wl̥nā ne ēst, dedork'e ek'wons woghom gʷr̥um weghontn̥s - bhorom meg'əm, monum ōk'u bherontn̥s. Owis ek'wobhos eweukʷet: K'erd aghnutai moi widn̥tei g'hm̥onm̥ ek'wons ag'ontm̥. Ek'woi eweukʷont: K'ludhi, owi, k'erd aghnutai dedr̥k'usbhos: monus potis wl̥nām owiōm temneti: sebhei ghʷermom westrom - owibhos kʷe wl̥nā neesti. Tod k'ek'luwōs owis ag'rom ebhuget.

Modernisointi Adams (1997)

H₂óu̯is h₁ék̂u̯ōs-kʷe [15]

[Gʷr̥hₓḗi] h₂óu̯is, kʷési̯o u̯lh₂néh₄ ne (h₁é) est, h₁ék̂u̯ons spék̂et, h₁oinom gher̥hₓₓₓhom u̯é̯hontm̥ h₁oinom-kʷe ĝ méĝhₐm, h₁oiinom-kʷe ĝe ĝeĝhₐm, h₁oiinom-kʷe ĝe ĝeĝhₐm, h₁oinom-kʷe ĝe ĝeĝhₐm h₂óu̯is tu h₁ek̂u̯oibh(i̯)os u̯eukʷét: 'k̂ḗr hₐeghnutór moi h₁ék̂u̯ons hₐéĝontm̥ hₐnérm̯id̥ u̥idn. h₁ék̂u̯ōs tu u̯eukʷónt: 'k̂ludhí, h₂óu̯ei, k̂ḗr ghe hₐeghnutór n̥sméi u̯idn̥tbh(i̯)ós. hₐnḗr, pótis, h₂éu̯i̯om r̥ u̯l̥h₂néhₐm sebhi kʷr̥néuti nu gʷhérmom u̯éstrom néĝhi h₂éu̯i̯om h₂éu̯i̯om u̐₯ĺi. Tod k̂ek̂luu̯ṓs h₂óu̯is hₐéĝrom bhugét.

Kortlandtin modernisointi (2007)

ʕʷeuis ʔkeuskʷe [16]

ʕʷeuis iosmi ʕuelʔn neʔst ʔekuns ʔe 'dērkt, tom 'gʷrʕeum uogomugentm, tomm'geʕm borom, tom dgmenm ʔoʔku brentm. ʔe uēukʷt ʕʷeuis ʔkumus: kʷntske ʔmoikērt ʕnerm ui'denti ʔekuns ʕ'gentm. ʔe ueukʷnt ʔkeus: kludi ʕʷuei, kʷntskensmi kērt ui'dntsu: ʕnēr potis ʕʷuiom ʕulʔenm subigʷormom uestrom kʷrneuti, ʔʕʔeune. To'd kekluus ʕʷeuis ʕe'grom ʔe bēu'gd. 2010 versio

Sanasto anatolian ja tokarian eron jälkeen [17] :

ʕʷeuis ioi ʕulʔneʕ nēʔs ʔeḱuns ʔe uēi'd, tom 'gʷrʕum uoǵom ueǵontm, tom m'ǵeʕm borom, tom dǵʔm. ʔuēi'd ʔe uēuk ʕʷeuis ʔeḱumus, ʕedǵo ʔmoi ḱēr'd ʕnerm ui'denti ʔeḱuns ʕe'ǵontm. ʔe ueukn'd ʔiḱues, ḱludi ʕʷuei, ʕedǵonsmi ḱēr'd ui'denti, ʕnēr potis ʕʷuiom ʕulʔneʕm subigʷermomʕʕʕʕʕuestiʷ, to'd ḱeḱluus ʕʷeuis pleʕnom bēu'g.

Lurin modernisointi (2008)

Rosemary Luren versio heijastaa moderneja näkemyksiä protoindoeurooppalaisesta kielestä ottaen huomioon aksentti- ja kurkunpääteoriat.

h₂ówis h₁ék'wōskʷe [1]

tóm h₂ówis (h₁)ék'wobʰos ewewkʷe(t): k'ḗrd h₂gʰnutoj moj widntéj dʰg'ʰmónm (h₁)ék'wons h₂ég'ontm. (h₁)ék'wōs ewewkʷ: k'ludʰí, h₂ówi! k'ḗrd h₂gʰnutoj widntbʰós: dʰg'ʰémō(n), pótis, h₂wlnéh₂m h₂ówjom kʷnewti sébʰoj gʷʰérmom wéstrom; h₂éwibʰoskʷe h₂wlh₂néh₂ né h₁esti. Tod k'ek'luwṓs h₂ówis h₂ég'rom ebʰuge(t).

Voylesin ja Barrakin modernisointi (2009)

Owis eḱwōs kʷe [18]

Owis, jāi wl̥nā ne eest, dedorḱe eḱwons, tom woǵʰom gʷr̥um weǵʰontm̥, tom bʰorom meǵm̥, tom ǵʰm̥onm̥ ōku bʰerontm̥ Owis eḱwobʰjos eweket: "Ḱerd angʰetai moi widontei ǵʰm̥onm̥ eḱwons aǵontm̥". Eḱwos wewekur: "Ḱludʰe, owei! Ḱerd angʰetai widontbʰjos: ǵʰm̥on, potis, wl̥nam owijōm kʷr̥neti soi gʷʰermom westrom; owibʰjos kʷe wl̥nā ne esti." Tod ḱeḱlōts owis aǵrom ebʰuget.

Melchert Modernization (2009)

H₂ówis (h₁)ék̂wōs-kʷe

h₂áwej josméj h₂wl̥h₁náh₂ né h₁ést, só h₁ék̂woms derk̂t. só gʷr̥hₓúm wóĝhom wéĝhet; méĝh₂m̥ bhórom; só (dh)gĥémonm̥ h₂ṓk̂u bhéret. h₂ówis h₁ék̂wojbh(j)os wéwk(ʷ)et: (dh)ĝhémonm̥ spék̂joh₂ h₁ék̂ʷoms-kʷe h₂éĝeti, k̂ḗr moj aglmutór. h₁ék̂wōs tu wéwkʷont: k̂ludhí, h₂owei! tód spék̂jomes/n, n̥sméi aghnutór k̂ḗr: (dh)ĝhémō pótis sē h₂áwjōm h₂wl̥h₁nā́h₁ gʷhérmom wéstrom (h₁₁)jébt, tub₁)jé tod k̂ek̂luwṓs h₂ówis h₂aĝróm bhugét.

Byrd Modernization (2013)

Andrew Miles Bird, amerikkalainen lingvisti Kentuckyn yliopistosta , ehdotti American Archaeological Instituten verkkosivuilla omaa versiotaan rekonstruoidulla fonetiikalla ja fonologialla . Byrdin rekonstruktio perustuu suurelta osin hänen opettajansa, Kalifornian yliopiston lingvistin professori Harold Craig Melchertin tutkimukseen . Tiedemies itse esitti oman versionsa sadusta [19] [20] .

H₂óu̯is h₁éḱu̯ōs-kʷe [19] [21]

h₂áu̯ei̯ h₁i̯osméi̯ h₂u̯l̥h₁náh₂ né h₁ést, só h₁éḱu̯oms derḱt. só gʷr̥hₓúm u̯óǵʰom u̯eǵʰed; só méǵh₂m̥ bʰórom; só dʰǵʰémonm̥ h₂ṓḱu bʰered. h₂óu̯is h₁ékʷoi̯bʰi̯os u̯eu̯ked: "dʰǵʰémonm̥ spéḱi̯oh₂ h₁éḱu̯oms-kʷe h₂áǵeti, ḱḯ ag mou₰i̯or". h₁éḱu̯ōs tu u̯eu̯kond: "ḱludʰí, h₂ou̯ei̯! tód spéḱi̯omes, n̥sméi̯ agʰnutór ḱḗr: dʰǵʰémō, pótis, sē h₂áu̯i̯es h₂u̯l̥h₁náh₂ gʷʰérmom u̯éstrom u̯ept, h₂áu̯ibʰi̯os tu h₂u̯l̥h₁náh₂ né h₁esti. tód ḱeḱluu̯ṓs h₂óu̯is h₂aǵróm bʰuged.

Käännös

Lampaat ja hevoset [22]

Lampaat, joilla ei ollut villaa, näkivät hevosia: toinen kantoi raskasta vaunua, toinen kantoi suurta taakkaa, toinen kantoi nopeasti ihmistä. Lampaat sanoivat hevosille: "Sydämeni polttaa, kun näen, että mies hallitsee hevosia." Hevoset sanoivat: ”Kuulkaa, lampaat, meidän sydämemme [myös] palaa näkemästämme: mies, herra, tekee uusia lämpimiä vaatteita lampaanvillasta; eikä lampailla ole enää villaa." Tämän kuultuaan lampaat juoksivat pellolle.

Proto-germaaninen

Awiz eχwôz-uχe [23]

Awiz, þazmai wullô ne wase, eχwanz gasáχwe, ainan kurun waganan wegandun, anþeran mekelôn burþînun, þridjanôn gumanun berandun. Awiz eχwamiz kwaþe: "Χertôn gaángwjedai mez seχwandi eχwanz gumanun akandun." Eχwôz kwêdund: "Gaχáusî, awi, χertôn gaángwjedai unsez seχwandumiz: gumô, faþiz awjôn wullôn sez warman westran garwidi; avimiz wullô ne esti." Þat gaχáusijandz awiz akran þlauχe.

Populaarikulttuurissa

Ridley Scottin ohjaamassa 2012 science fiction -elokuvassa Prometheus androidi David , joka opiskelee muinaisia ​​kieliä tähtienvälisen lennon aikana, tutustuu videoluennoille indoeurooppatutkimuksesta; Yhdellä luennolla lausutaan Schleicherin sadun teksti, joka toistaa androidia (luennoitsijana toimi kielitieteilijä Anil Kumar Biltu Lontoon yliopiston Oriental and African Studies -koulusta ( eng.  SOAS, University of London )) [24] [25] [26] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Lühr R. Von Berthold Delbrück bis Ferdinand Sommer: Die Herausbildung der Indogermanistik in Jena  (englanniksi) (PDF)  (linkki ei saatavilla) . Vortrag im Rahmen einer Ringvorlesung zur Geschichte der Altertumswissenschaften. R. 4. Jena: Friedrich-Schiller-Universität: www.indogermanistik.uni-jena.de (9. tammikuuta 2008). Haettu 26. toukokuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2013.
  2. ↑ Bromley Yu. V. , Podolny R. G. Kielten pyramidi. // Ihmiskunta on kansakuntia. - M . : Ajatus, 1990. - S. 78. - 391 s. - ISBN 5-244-00452-2 , ISBN 978-5-244-00452-6 .
  3. ↑ 1 2 Schleicher A. Eine fabel in indogermanischer Ursprache // Beiträge zur vergleichenden Sprachforschung auf dem Gebiete der arischen, celtischen und slawischen Sprachen. B .: Ferd. Dümmlers Verlagsbuchhandlung. Harrwitz und Gossmann, 1868. - Bd. Funfter. - S. 206-208. — VI, 506 S.
  4. ↑ 1 2 Vavroušek P. O rekonstrukcija praindoevropštiny. - 2 opr. a rozš. vyd.. - Praha: Filozofická fakulta Univerzity Karlovy, 2009. - S. 40. - 103 S. - ISBN 978-80-7308-267-3 .
  5. ↑ Lehmann WP , Zgusta L. Schleicherin tarina vuosisadan jälkeen // Diakronisen, synkronisen ja typologisen kielen tutkimukset: Festschrift for Oswald Szemerényi 65. syntymäpäivän kunniaksi / Toim. kirjoittanut Bela Brogyanyi; [panos. kirjoittanut Olga Akhmanova … et al.]. - Amsterdam: John Benjamins BV, 1979. - s. 457. - 2 dl; XIV, 994 s. - (Amsterdamin opinnot kielitieteen teoriassa ja historiassa. Sarja IV; Current Issues in Linguistic Theory, osa 11. - ISSN 0304-0763). - ISBN 9-027235-04-X , ISBN 978-9-027235-04-6 .
  6. ↑ Zvegintsev V. A. 1800- ja 1900-luvun kielitieteen historia esseissä ja otteissa. Osa I. - 3 ylimääräistä. toim. - M . : Koulutus, 1964. - S. 122. - 467 s.
  7. ↑ Hirt H. Die Hauptprobleme der indogermanischen Sprachwissenschaft / Herausgegeben Und Bearbeitet Von Ahelmunt Arntz. - Halle / Saale: Max Niemeyer, 1939. - VII, 226 S. - (Sammlung kurzer Grammatiken germanischer Dialekte. B. Ergänzungsheft 4).
  8. ↑ Wikander O. Ett träd med vida grenar: de indoeuropeiska språkens historia. - Tukholma: Prisma, 2009. - S. 154. - 235 S. - ISBN 978-91-518-5139-6 .
  9. ↑ Vavroušek P. O rekonstrukcija praindoevropštiny. - 2 opr. a rozš. vyd.. - Praha: Filozofická fakulta Univerzity Karlovy, 2009. - S. 40-41. - 103 S. - ISBN 978-80-7308-267-3 .
  10. ↑ Lehmann WP , Zgusta L. Schleicherin tarina vuosisadan jälkeen // Diakronisen, synkronisen ja typologisen kielen tutkimukset: Festschrift for Oswald Szemerényi 65. syntymäpäivän kunniaksi / Toim. kirjoittanut Bela Brogyanyi; [panos. kirjoittanut Olga Akhmanova … et al.]. - Amsterdam: John Benjamins BV, 1979. - P. 455-466. - 2 dl; XIV, 994 s. - (Amsterdamin opinnot kielitieteen teoriassa ja historiassa. Sarja IV; Current Issues in Linguistic Theory, osa 11. - ISSN 0304-0763). - ISBN 9-027235-04-X , ISBN 978-9-027235-04-6 .
  11. ↑ Birkhan H. Etymologie des Deutschen / Heraus. von Hans-Gert Roloff. - Bern-Frankfurt am Main-New York: Peter Lang, 1985. - S. 308. - 343  S. - (Germanistische Lehrbuchsammlung, Abteilung 1: Sprache. Bd. 15). — ISBN 3-26103-2-065 .
  12. ↑ 1 2 Herzenberg L. G. Lyhyt johdatus indoeurooppatutkimukseen. - Pietari. : Nestor-History, 2010. - S. 101. - 316 s. - ISBN 978-5-98187-5-748 .
  13. ↑ Vavroušek P. O rekonstrukcija praindoevropštiny. - 2 opr. a rozš. vyd.. - Praha: Filozofická fakulta Univerzity Karlovy, 2009. - S. 41-42. - 103 S. - ISBN 978-80-7308-267-3 .
  14. ↑ 1 2 Danka IR Od zaczątku wiedzy o języku do rekonstrukcji języka indoeuropejskiego. // Międzynarodowa komunikacja językowa: materiały konferencyjne - VI / Red. Tadeusz Ejsmont; tl. streszczeń Halina Ejsmont; Uniwersytet Lodzki. Zrzeszenie Studentów Polskich, Studenckie Koło Naukowe Esperantystów UŁ.. - Łódź: Wydawnictwo Uniwersytetu Łódzkiego, 1986. - S. 59. - 44-61 S. - ISBN 8-370-1624
  15. ↑ Adams DQ SCHLEICHERIN TARTU. // Indoeurooppalaisen kulttuurin tietosanakirja / Toim. kirjoittanut Mallory JP , Adams DQ. - Lontoo-Chicago: Fitzroy Dearborn Publishers, 1997. - P. 500-503. — XXXVII, 829 s. - ISBN 1-884964-98-2 , ISBN 978-1-884964-98-5 .
  16. ↑ Kortlandt F. Bernard Comrie  (englanniksi) (PDF). Frederik Kortlandt: Muut sähköiset julkaisut. P. [243e]. Leiden: Leidenin yliopisto, vertailevan kielitieteen laitos: www.kortlandt.nl (2007). Haettu 26. toukokuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2013.
  17. ↑ Kortlandt F. Schleicherin satu // Germaanin, indoeurooppalaisen ja indouralilaisen kielen opintoja . - Amsterdam: Rodopi, 2010. - P.  47-50 . — xii, 534 s. — (Leiden Studies in Indo-European, 17). - ISBN 978-9-042-03135-7 .
  18. ↑ Voyles JB, Barrack C. Johdatus alkuindoeurooppalaisiin ja varhaisiin indoeurooppalaisiin kieliin . - Bloomington, IN: Slavica Publishers, 2009. - P. 31. - viii, 647 s. — ISBN 0-89357-342-3 , ISBN 978-0-89357-342-3 .
  19. ↑ 1 2 Eric A. Powell , Tales Tales in Proto-Indo-European Arkistoitu 12. helmikuuta 2021 Wayback Machinessa // Archaeology. Amerikan arkeologisen instituutin julkaisu. — Syyskuu 17, 2013
  20. ↑ Kuinka indoeurooppalainen protokieli kuulosti Arkistokopio 12. tammikuuta 2014 Wayback Machinessa // Polit.ru. – 30. syyskuuta 2013, klo 8.14
  21. ↑ Meredith Bennett-Smith , Kuulostivatko esi-isämme tältä? Lingvisti luo uudelleen proto-indoeurooppalaisen kielen (AUDIO) // The Huffington Post. - 28.09.2013 klo 11.16.
  22. ↑ Herzenberg L. G. Indoeurooppalaisen tekstin historia. // Indoeurooppalainen kielitiede ja klassinen filologia - XVI (lukemat I. M. Tronskyn muistoksi). Proceedings of the International Conference, joka pidettiin 18.-20.6.2012 / Toim. toim. N. N. Kazansky . - Pietari. : Nauka, 2012. - S. 152. - 920 s. - ISBN 978-5-02-038298-5 .
  23. ↑ Euler W. , Badenheuer K. Sprache und Herkunft der Germanen: Abriss des Protogermanischen vor der Ersten Lautverschiebung. - Lontoo/Hamburg: Verlag Inspiration Un Limited, 2009. - S. 213. - 244 S. - ISBN 978-3-9812110-1-6 .
  24. ↑ Holmes, Stu Prometheuksen kielitiede - Mitä David sanoo  insinöörille . BIOSKOPISTI. thebioscopist.com (20. kesäkuuta 2012). – Kohtauksessa David oppii kielen rakennuspalikoita ja näemme hänen ottavan protoindoeurooppalaista (PIE) lingvistiikkaa, jossa holografinen professori vie hänet ABC:n läpi ja lausuu Schleicherin satua. Keinotekoinen teksti, joka on laadittu rekonstruoidussa PIE:ssä vuonna 1868 osoittamaan kielen käyttöä." Käyttöpäivä: 6. helmikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2014.
  25. ↑ Quiles C., López-Menchero F. Modernin indoeurooppalaisen kielioppi: kieli ja kulttuuri, kirjoitusjärjestelmä ja fonologia, morfologia ja syntaksi. Versio 5.20 Prometheus (lokakuu 2012) . - Prometheus toim. - Badajoz/Sevilla: Indoeurooppalaisten kieliliitto, 2012. - S. 9. - 546 s. - ISBN 1-4800-4976-X , ISBN 978-1-4800-4976-5 .
  26. ↑ Liberman, Mark Proto-indoeurooppalainen Prometheuksessa?  (englanniksi) . Kieliloki (8. kesäkuuta 2012). - "Äskettäisessä Ridley Scott Alien-esiosassa Prometheus Proto-Indo-Europeanilla on pieni mutta merkittävä rooli. En mene liian yksityiskohtiin, jos et halua, että se pilaantuu puolestasi, mutta varhaisessa kohtauksessa yksi hahmo oppii kieltä korkean teknologian kielinauhalla ja lausuu osan Schleicherin sadusta." Käyttöpäivä: 6. helmikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 18. elokuuta 2017.
 Proto-indoeurooppalainen kieli
Fonetiikka
Morfonologia
Morfologia
SyntaksiWackernagelin laki
Sanasto