| Christina Hoflener | |
|---|---|
| Rausch der Verwandlung | |
| Genre | romaani |
| Tekijä | Stefan Zweig |
| Alkuperäinen kieli | Deutsch |
| kirjoituspäivämäärä | 1939 |
| Ensimmäisen julkaisun päivämäärä | 1982 |
| kustantamo | S. Fischer Verlag |
"Christina Hoflener" ( saksa: Rausch der Verwandlung - "Muutumisen kuume" ) - itävaltalaisen kirjailijan Stefan Zweigin romaani , kirjoitettu 1930-luvulla, löydetty kirjailijan arkistosta ja julkaistu neljäkymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen - vuonna 1982 . Toinen kirjailijan kahdesta romaanista.
Teoksen juoni ei ole uusi: se on Zweigin versio Tuhkimosta. Elämän vastoinkäymisistä tukkima nuori nainen löytää rikkaan ulkomailta löytyneen tädin huolenpidon ansiosta yhtäkkiä lyhyellä lomallaan muodikkaassa Sveitsin lomakeskuksessa ja maistaa kaikkea turhan luksusta. Christina Hoflenerin lyhytaikainen nousu "tunnin kalifin" hengessä ja sen jälkeinen putoaminen elämän pohjalle paljastavat porvarillisen yhteiskunnan sosiaaliset konfliktit.
aikakauslehti " Kirjallisuus ja taide " [1]1926, 20-vuotias Christina Hoflechner työskentelee vaatimattomana postivirkailijana pienessä itävaltalaisessa Klein-Reiflingin kylässä . Hän menetti isänsä ja veljensä sodassa ja asuu parantumattomasti sairaan äitinsä kanssa vuokratussa, ummehtuneessa huoneessa ullakolla.
Päivä toisensa jälkeen hän seisoo postin pöydän takana ja on jo sopeutunut kurjaan kerjäläiselämään, ja näyttää siltä, että hänen tulee ikuisesti leimata kirjekuoria päivittäisessä mekaanisessa rutiinissaan, köyhyys on väistämätöntä: palkka on mitätön. ja kattaa tuskin kuluja.
Eräänä päivänä hänen tätinsä Claire saapuu sähke, joka kutsuu hänet lomalle Sveitsiin. Täti Claire 25 vuotta sitten saatuaan rahaa varakkaan wieniläisen liikemiehen perheeltä, jonka kanssa hänellä oli skandaali suhde, muutti Amerikkaan, meni naimisiin varakkaan puuvillakauppiaan kanssa New Yorkissa ja matkustaa nyt ympäri Eurooppaa ja asuu sveitsiläisessä lomakohde.
Junalla upeiden alppivuorten halki lainattuaan rahaa lippua varten siskoltaan, joka sai hänet luopumaan tätinsä lähettämästä 10 dollarista uudesta takista ja kuluttamasta sitä tulevalle lomalle pukeutuneena koskettaviin vaatteisiin. ”Parhaat” vaatteet hämmentyneenä ja epävarmana itsestään Christina saapuu luksushotelliin sveitsiläiseen Pontresinan lomakohteeseen .
Claire-täti suihkuttaa Christinelle lahjoja – silkkimekot, jalokivet, koko päivän kauneussalonkiin – ja Christine vastaa välittömästi ja löytää itsestään kauniin ja viehättävän tytön, jota hänen elämänsä on tähän asti kätkenyt häneen.
Christinasta tulee tyylikäs ja rento tyttö. Suuressa hotellissa hän hurmaa miehiä ja tekee naiset mustasukkaisiksi, sukeltaa uupuneiden rikkaiden ja joutilaiden "taivaallisten" lumoavaan maailmaan, jotka huvittavat itseään juonittelujen monimutkaisuuksilla.
Kun käy ilmi, että hän ei ole salaperäinen "Christiana Van Bulen", jolla hän viattomasti kutsui itseään, vaan yksinkertainen Christina Hoflechner, postityöntekijä, sitten hänen tätinsä, peläten, että hänen oma vaatimaton ja skandaaliperäinen alkuperänsä voisi myös olla paljastuu, pelkää ja lähettää Christinan kotiin.
Palattuaan kotiin kylään Christina palaa entiseen elämäänsä, täynnä kovaa työtä ja epätoivoa.
Vieraillessaan sisarensa luona Wienissä hän tapaa nuoren arkkitehdin Ferdinandin, jonka nuoruus jäi ensimmäisen maailmansodan pelloille pettyneenä elämään, ilman nuoruuden illuusioita ja ilman toivoa tulevaisuudesta. Heidän välilleen syntyy yhteys, mutta kaltaisilla ihmisillä ei ole toivoa, heillä ei ole edes paikkaa tavata ja harvoin treffeillä he vaeltavat kaupungissa.
Jonkin ajan kuluttua työpaikkansa menettänyt Ferdinand tulee Christinen luo ja ilmoittaa tälle päättäneensä itsemurhan. Christina, jolla ei ole muuta syytä elää eikä ketään muuta - hänen äitinsä kuoli äskettäin, kertoo hänelle, että hän tekee sen hänen kanssaan. He kuitenkin päättävät toisin, ja kirjan lopussa jätämme heidät taaksemme, kun Ferdinand ehdottaa Christinalle, että tämä ryöstää postin, jossa hän työskentelee, ja pakenee ulkomaille. Romaani päättyy "kyllä" Christinalle.
Stefan Zweig aloitti työskentelyn romaanin parissa 1930-luvun alussa, mistä todistavat hänen päiväkirjamerkintönsä ja kirjeensä, esimerkiksi vuonna 1930 hän mainitsee kirjeessään Maksim Gorkylle : " Syyskuun lopussa olen vapaa, ja minä haluat kirjoittaa vähän romantiikkaa ."
Käsikirjoituksen ensimmäinen muistikirja, joka kertoo Christinan tarinan Pontresinassa ja päättyy hänen paluunsa Kleinreiflingiin, valmistui kesällä 1931 Salzburgissa, mutta juonen jatkokehitys aiheuttaa vaikeuksia:
Työni tuskin etenee. Kirjan keskellä seison leveän ojan edessä, jota en voi ylittää, ja kuukauden ajan olen tallannut sen edessä kuin arka hevonen.
- Stefan Zweig, kirjeestä vaimolleenToinen muistikirja romaanin toisen osan käsikirjoituksella, jonka juoni koskee Christinan ja Ferdinandin suhdetta, kirjoitettiin luultavasti vuonna 1938 Lontoossa (jossa natsien vainoama kirjailija lähti Itävallasta).
Vuonna 1940 Zweig kirjoitti yhdessä käsikirjoittaja Berthold Viertelin kanssa 120-sivuisen käsikirjoituksen Christinan tarinasta, josta tehtiin elokuva Varastettu vuosi vuonna 1951.
Tutkija Knut Beck löysi kirjailijan arkistosta kaksi muistikirjaa käsikirjoituksineen 1980-luvun alussa. Yhdistämällä kaksi käsikirjoitusta yhdeksi painokseksi Knut Beck teki useita muutoksia luodakseen homogeenista tekstiä, kuten sääti aikamuotoja, mutta jokainen muutos kirjattiin muistiinpanoihin.
Romaanin julkaisi ensimmäisen kerran saksalainen kustantamo " S. Fischer Verlag " vuonna 1982. [2]
Käsikirjoitukset eivät sisältäneet romaanin nimeä, vaan otsikon "Rausch der Verwandlung", joka tarkoittaa karkeasti "muutoksen juorutusta" tai "muutoksen päihtymystä" [1] , antoi romaanin saksalainen kustantaja. , seuraamalla käsikirjoituksen ensimmäisessä osassa olevaa ilmaisua.
Romaani on käännetty useille kielille, kun taas kääntäjät antoivat eri nimet:
Romaani julkaistiin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa vuonna 1985 " Foreign Literature " -lehdessä [3] , vuotta myöhemmin se julkaistiin erillisenä kirjana Raduga - kustantamo . [neljä]
Neuvostoliiton kääntäjä Nikolai Bunin nimesi romaanin päähenkilön "Christina Hoflener" -nimen mukaan.
Tämän päivän kriitikot kiistelevät keskenään, onko romaani valmis vai ei, onnistuiko Zweig hyppäämään sen keskellä ammottavan kuilun yli vai ei.
- D. N. Zatonsky [5]
Stefan Zweig ei todellakaan saanut romaania valmiiksi. Hän ei edes keksinyt sille nimeä. Epätäydellisyys ei ole vain nimen puuttumista. Yksittäiset jaksot venyvät, jotkut saattavat olla pettyneitä lopputuloksen puuttumiseen. Ja silti luimme romaanin kiinnittämättä huomiota näihin "satunnaisiin piirteisiin", varsinkin kun venäjänkielinen kääntäjä yritti saada sen kuulostamaan täsmälleen "zweigilaisesta". Suuren kirjailijan tekemä luonnos on tietysti kaukana hänen valmiista kankaistaan, mutta kuinka monta valmiista teosta on kaukana suuren kirjailijan luonnoksesta.
- " Kirjallisuus ja taide ", 1985, esipuheesta romaanin ensimmäiseen venäjänkieliseen julkaisuun [1]
Romaani on jaettu kahteen osaan, jotka ovat niin erilaisia toisistaan, että se näyttää katkenneelta. Lisäksi lopun ankaruus viittaa siihen, että kertomus on pikemminkin hylätty kuin valmis. Brutaali, surullinen, koskettava ja lopulta pelottava Post Office Girl lumoaa alaspäin kohti tragediaa. Christinan ja erityisesti Ferdinandin hahmoissa Zweig antaa meille muotokuvan maailmasta, joka lähestyy kauheaa loppua.
Alkuperäinen teksti (englanniksi)[ näytäpiilottaa] Romaani on jaettu kahteen osaan, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että se merkitsee katkeamista. Myös lopun äkillisyys viittaa siihen, että kertomus hylättiin ennemmin kuin valmistui. Postin tyttö on raju, surullinen, liikuttava ja viime kädessä pelottava. Totta, se on ylikirjoitettu - Simenon olisi tehnyt sen paremmin, puolessa tilasta - mutta se on myös hypnoottinen alaspäin tragediaan. Christinen ja erityisesti Ferdinandin hahmoissa Zweig antaa meille muotokuvan maailmasta, joka on tulossa kauheasti loppumaan. - Käsikirjoittaja John Banville , The Guardian , 2009 [6]
Yhdessäkään kirjailijan muissa kirjoissa konkreettinen todellisuus ei näy niin näkyvästi, kuperasti, aineellisesti. Sankarien individualismi, heidän kapinallisuutensa rikollisuuden partaalla ei tietenkään ole tapa ratkaista sosiaalisia ongelmia. Siksi kirjailija ikään kuin katkaisee romaanin lauseen puolivälissä, jolloin voimme arvata hahmojen tulevan kohtalon.
- romaanin esipuheesta ensimmäiseen saksalaiseen painokseen [1]
Yksi Zweigin vihjailevimmista romaaneista, jossa hän rikkoi aikansa tavanomaisen romantiikan antaen tietä viimeaikaisen modernin rappeutumiseen.
Alkuperäinen teksti (espanja)[ näytäpiilottaa] Una de las novelas más sugerentes de Zweig, al romper con el romanticismo convencional de su época y dar paso a un desenlace de una rara modernidad. — Berta Vias Mahou , El Pais
Upea romaani. … Se on voimakas sosiaalinen tarina, joka kuvaa koskettavalla yksityiskohdalla ensimmäisen maailmansodan sosiaalisia seurauksia ja äärimmäistä köyhyyttä, jossa niin monet ihmiset joutuivat elämään. … Zweig pystyi ottamaan monimutkaisimmatkin psykoanalyysin käsitteet ja herättämään ne elävästi.
Alkuperäinen teksti (englanniksi)[ näytäpiilottaa] Post Office Girl on hieno romaani – ja erinomainen paikka aloittaa, jos olet uusi tämän suuren itävaltalaisen kirjailijan kanssa. Se on voimakas yhteiskuntahistoria, joka kuvaa liikuttavan yksityiskohtaisesti ensimmäisen maailmansodan sosiaalisia vaikutuksia ja äärimmäistä köyhyyttä, jossa niin monet ihmiset joutuivat elämään. … Zweig onnistui ottamaan monimutkaisimmat psykoanalyysin käsitteet ja herättämään ne elävästi. - The Daily Telegraph [7]
Stefan Zweigin romaanissa "Christina Hoflener" löydämme kuvauksen muistin osallistumisesta sankarittaren elämään, joka on hämmästyttävä psykologisen tarkkuuden kannalta. … hänen lähimenneisyytensä muistoissa eläminen aiheutti Christinan useita tekoja, jotka olisivat olleet täysin mahdottomia ennen hänen matkaansa Alpeille. Ei niinkään itse matka, vaan sen valtava tunnevoima, muiston jälleenrakentaminen käänsi naisen elämän.
- David Grigorievich Livnev - Stage-reinkarnaatio . - GITIS, 1991. - 221 s. - sivu 24Vuonna 1986 romaanin pohjalta liittovaltion radiosta järjestettiin radio-ohjelma, jonka tekstin lukee A. Pokrovskaja . [kahdeksan]
Romaanista tehtiin kaksi elokuvaa:
Lisäksi vuoden 2014 elokuvan The Grand Budapest Hotel ohjaajan kerrotaan ottaneen kuvauksen Sveitsissä sijaitsevasta luksushotellista tästä romaanista.
| Stefan Zweigin teoksia | |
|---|---|
| Romaanit | |
| Romaanit | |
| Muut | |
| Näytön mukautukset | |