Leyli ja Majnun (fizuli)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 27. huhtikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Leyli ja Majnun
Azeri لیلی و مجنون

Käsikirjoitus Tabrizista , 1856
Genre runo
Tekijä Fizuli
Alkuperäinen kieli Azerbaidžani
kirjoituspäivämäärä 1536
Wikilähde logo Teoksen teksti Wikilähteessä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

"Leyli ja Majnun" ( azerbaidžanin Leyli və Məcnun , لیلی و مجنون ) on 1500-luvun runoilijan Muhammad Fuzulin lyyrinen eeppinen runo , joka kertoo nuoren miehen rakkaudesta "Majnmanun Geys"," kauniille Leylille. Kirjoitettu vuonna 1536 [ 1] azerbaidžaniksi [1] [2] [3] [4] [5] [6] . Tätä runoa pidetään Fizulin teoksen huippuna [2] . Se koostuu 3096 baitista ja on omistettu Bagdadin ottomaanien hallitsijalle Uveys Pashalle [1] . Runon perusteella Uzeyir Hajibeyov kirjoitti vuonna 1907 ensimmäisen azerbaidžanilaisen oopperan " Leyli ja Majnun ".

Teoksen analyysi

Fizuli loi tämän runon, joka liittyy läheisesti azerbaidžanin suulliseen runouteen [2] , jatkaen ja päivittäen edeltäjiensä perinteitä, erityisesti persialaisen runouden klassikon Nizami Ganjavin [2] , joka kirjoitti ensimmäisen runon " Leyli ja Majnun " vuonna 1188 . perustuu muinaiseen arabialaiseen legendaan [7] . Toisin kuin Nizami, Fizuli kuitenkin lisäsi runoon lyyrisiä runoja (22 ghazalia , 2 morabbaa ja 2 monadjatsia), jotka sopivat harmonisesti kertomukseen ja pysyvät samalla itsenäisinä [1] .

Runon sankari, runoilija Majnun (Geys), etsii elämänsä tarkoitusta ja onnea romanttisessa rakkaudessa . Feodaalis-uskonnolliset perinteet ja tavat ovat kuitenkin vihamielisiä hänen ihanteitaan kohtaan. Geisiä ympäröivän ympäristön silmissä hän on "majnun" (eli riivattu). Hänen rakkautensa kaunista Laylaa kohtaan saa ankaran tuomitsemisen sosiaalisesta piiristä, johon hän kuuluu. Tämä on yksi traagisen konfliktin lähde. Huolimatta siitä, että runon lopussa mystiset motiivit voimistuvat, Fizuli osoitti siinä todella inhimillistä rakkautta [2] .

Venäjän tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutilla on 12 luetteloa runon "Leyli ja Majnun" käsikirjoituksista [8]

Juoni

Fuzuli aloittaa kerronnan rukouksella Jumalalle ( İlahi ). Hän kutsuu Leylaa totuuden ruumiillistumaksi ( həqiqət ), joka koristaa hänen kauneutensa säteilyä, ja Majnunia kutsutaan vaeltavaksi tietämättömyyden erämaassa. Rubaiissa Fuzuli kutsuu Jumalaa rakkauden lähteeksi ( eşq ), jonka voimaa verrataan kahleisiin ( zəncir ). Maailmaa ( Dünya ) kutsutaan Jumalan "verhoksi" ( niqab ), jossa on 7 ruusua ja 10 kukkapenkkiä ( gülüstan ). Fizuli mainitsee, että jopa itse aika ( zəman ) ja mielemme ( əql ) ovat Allahin luomia . Hän kehottaa noudattamaan Profeetan shariaa ja olemaan vaurauttamatta vaurautta , viiniä tai hasista . Lisäksi Fizuli ylistää profeettaa, joka näki Jibrailin ( Cibril ) todellisuudessa ja nousi taivaaseen Burakin ( Buraq ) päällä. Elämän vaikeudet huomioiden hän kuitenkin myöntää, että viini ja maallisten hallitsijoiden esirukoukset voivat helpottaa runoilijan olemassaoloa. Esimerkkinä Fizuli viittaa Abu Nuvasiin , Navoihin ja Nizamiin [9] . Hän osoittaa monta riviä juomanlaskijalle ( saqi ), jotta tämä kaataa viiniä hänelle.

Pitkän esittelyn jälkeen Fizuli päättää kertoa Leylin ja Majunin rakkaustarinan. Hän aloittaa tarinansa siitä, kuinka poika nimeltä Qeys syntyi Najdista kotoisin olevan arabisheikin perheeseen . Koulussa poika rakastui ( məhəbbət ) kauniiseen ( gözəl ) Leylaan, joka hurmasi hänet silmillään, kulmakarvoillaan ja hiuksillaan sekä ruusunpunaisilla huulillaan ja puksipuuvartalollaan . Geisa Fizuli pitää myös viehättävänä ( şirin ) ja vertaa häntä sypressipuuhun , silmiään ja kulmakarvojaan narsissikukkaan ja hengitystään ruusujen tuoksuun. Ajan myötä rakastuminen kasvoi vahvaksi rakkaudeksi ( eşq ), joka varjosti mielen ja Geisistä tuli tunteidensa vanki ( əsir ). Tytön äiti kuitenkin pelkää häpeää ja häpeää, johon tämä rakkaus voi johtaa. Siksi Layla joutuu jättämään koulun ja suremaan eroaan ( cüdalıq ) yksin. Surussa ( dərd ), kohtaloaan kirottaessa ( fələk ), asuu myös Geis, jota hänen ympärillään olevat alkoivat kutsua Majnuniksi (riidattuna) . Lyhyen sattumanvaraisen tapaamisen jälkeen rakkaan kanssa Majnun jättää hyvästit ystävilleen ja vetäytyy autiomaahan. Jäähyväissäkeessään hän asettaa vastakkain järjen ( əql ) ja rakkauden ( eşq ): "Kun näen rakkauden avaruuden, eksyn."

Majnunin surullinen isä etsii poikaansa autiomaasta ja kehottaa häntä palaamaan kotiin. Hän yrittää kutsua häntä vapauteen ( azad ) orjallisesta intohimosta ja jopa lukee jakeen rakkautta vastaan, kutsuen sitä "sielun sairaudeksi" ( afəti-can ) [10] . Nähdessään Majnunin joustamattomuuden, hänen isänsä päättää mennä naimisiin Leilan isän kanssa, mutta hän kieltäytyy naimasta tytärtään hullun kanssa. Majnunin isä etsii tuloksetta parannuskeinoa poikansa mielettömyyteen. Lopuksi häntä neuvotaan suorittamaan hajj ja parantumaan mustalla kivellä ( qara daş ). Tämä ei kuitenkaan tuota paranemista. Majnun löytää lohtua vuorilta. Sitten hän vapauttaa sympatiaa täynnään verkoista gasellin ( qəzal ) ja kyyhkynen ( kəbutər ). Samaan aikaan kadehdittava sulhanen Ibn Salam kosii Leilaa. Majnuna löytää Noufalin ( Növfəl ) autiomaasta ja värvää hänet joukkoonsa, lupaaen yhdistää hänet Leilan kanssa. Rumin turkkilainen [11] Noufala hyökkää Leila-heimon kimppuun, mutta Majnun kärsii rakkaansa sukulaisten kuolemasta eikä halua voittoa hinnalla millä hyvänsä. Noufal voittaa, mutta Laylan isä vaatii pyhää avioliittoa Ibn Salamin kanssa. Majnun autiomaassa muuttuu askeettiksi ja alkaa ymmärtää ympäröivän maailman haurautta. Ibn Salam kuitenkin raukeaa rukoustensa kautta ja Leilasta tulee leski. Kamelilla ratsastava Layla lähtee etsimään Majnunia, mutta hän ei yritä uudistaa suhdettaan entiseen rakastajaansa, koska hän on saavuttanut "täydellisen tilan" ( vücudi-kamil ) [12] [13] . Epätoivoissaan Layla sairastuu ja kuolee. Saatuaan tietää hänen kuolemastaan ​​hän tulee hänen haudalleen ja myös Majnun kuolee. Fuzuli kertoo, että heidän ystävänsä Zeyd ( Zeyd ) näkee unessa rakastuneen parin paratiisissa.

Laylan ja Majnunin rauha

Fizuli runossaan antaa yksityiskohtaisen kuvauksen ympäröivästä luonnosta. Maisemista vallitsee aavikko ( səhra ).

Galleria

Painokset

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 FOŻŪLĪ, MOḤAMMAD. Iranica . Käyttöpäivä: 19. syyskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 22. tammikuuta 2012.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 Fuzuli Mohammed Suleiman oglu - artikkeli Great Soviet Encyclopediasta . 
  3. ↑ Peter Rollberg. Venäläisen ja Neuvostoliiton kirjallisuuden moderni tietosanakirja (mukaan lukien ei-venäläinen ja emigreen kirjallisuus) / Toimittanut Harry B. Weber. - Academic International Press, 1987. - T. 8. - S. 77.

    Fuzuli on kirjoittanut noin viisitoista teosta, joista tärkeimmät ovat turkkiksi: Divaani, hašis ja viini (Beng u Bade), Leila ja Mejnun (Leila ve Mecnun), Siunattujen puutarha (Hadikat al-suada). ), ja The Book of Complaints (Sikayetname); arabiaksi: Divaani; ja persiaksi: Divaani.
  4. ↑ Charles van der Leeuw . Azerbaidžan: Identiteettihaku. - Palgrave Macmillan, 2000. - S. 85. - 256 s. — ISBN 9780312219031 .  (Englanti)

    Siitä huolimatta Fizuli on jättänyt meille yhden azerikirjallisuuden hienoimmista divaaneista (hän ​​kirjoitti yhtä helposti azeriksi, arabiaksi ja persiaksi) sekä vanhimman säilyneen azerinkielisen proosan, The Book of Plants, mietiskelevän runon The Rise. Uskonto ja eepos (ensimmäinen azeriksi kirjoitettu), joka kertoi tarinan Leylasta ja Majnunista.
  5. ↑ Layli ja Majnun arkistoitu 25. helmikuuta 2020 Wayback Machinessa - artikkeli Concise Literary Encyclopediasta
  6. ↑ Colin P. Mitchell. ṬAHMĀSP I  (englanniksi)  // Encyclopædia Iranica . – 15. heinäkuuta 2009.

    Runollisissa taiteissa meillä on Moḥammad b. Solaymān Foẓuli, suurin azeriturkin lyyrinen runoilija, joka sävelsi version Leyli o Majnunista tällä kielellä…
  7. ↑ Leyli ja Majnun // Suuri Encyclopedic Dictionary . – 2000.
  8. ↑ Dmitrieva L.V. Historialliset ja runolliset turkinkieliset käsikirjoitukset ja niiden tekijät (Neuvostoliiton tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutin kokoelman materiaalien perusteella) // Neuvostoliiton turkologia. - 1982. - Nro 5 . - S. 73 .
  9. ↑ Füzuli , M. Əsərləri Arkistoitu 1. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa / Ed. T. Karimli. - B. Şərq-Qərb, 2005 . C.31
  10. ↑ Füzuli , M. Əsərləri Arkistoitu 1. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa / Ed. T. Karimli. - B. Şərq-Qərb, 2005 . C.76
  11. ↑ Füzuli , M. Əsərləri Arkistoitu 1. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa / Ed. T. Karimli. - B. Şərq-Qərb, 2005 . C.123
  12. ↑ Füzuli , M. Əsərləri Arkistoitu 1. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa / Ed. T. Karimli. - B. Şərq-Qərb, 2005 . C.202
  13. ↑ vrt. Wajd ja Insan kamil

Linkit