| Mangup Turkusi | |
|---|---|
| Alkuperäinen kieli | Karaiten kieli |
| kirjoituspäivämäärä | 1793 |
Mangup tyurkusi ( Krymskotat . Mangup tyurkusi , Mangup türkusi ) on krimintataarinkielinen karaitelaulu , jonka Boris Kokenai löysi isänsä kokoelmasta. Laulu paljastaa runollisessa muodossa Mangupin linnoituksen vuonna 1793 kaatumisen ja tuhoutumisen aiheuttamat tunnekokemukset .
Vanha käsikirjoitus "Mangub Turkusi", joka on kirjoitettu karaitekielellä, on tuntemattoman kirjoittajan kirjoittama. Tämän tekstin löysi karaitien paikallishistorioitsija ja -tutkija Boris Kokenai käsitellessään isänsä Yakov Kokenain (myös karaite-keräilijä ja melamed ) muistiinpanoja. Teoksen nimi on käännetty Krimin tatarin kielestä kirjaimellisesti "Mangup-lauluksi" tai mielivaltaisesti - "Mangupin laulu".
Mangup Turkyusi kertoo kirjailijan (kutsuen itseään "dertli Simkhaksi" - "kärsiväksi Simkhaksi") tunnekokemuksista, jotka aiheuttivat tuntemattomien vihollisten ("dushmanlar") hyökkäys Mangupiin ja sen tuhoutuminen vuonna 1793 [1] .
Boris Kokenai tapasi elämänsä lopussa (1960-luvulla) karaitetutkijan ja kirjailijan David Gumushin , jonka hän otti mukaan vanhempainrekisterinsä käsittelyyn. Gumushin täytyi translitteroida runoutta (kirjoitettu heprealaisella grafiikalla) ja käänsi sen sitten venäjäksi ja käytti työssään "Manguppia ja karaiteja" yhtenä päälähteenä. Kirjoittajan kuolema esti hänen teoksensa julkaisemisen.
Vuosia myöhemmin tutkijat onnistuivat löytämään useita tämän laulun käsikirjoituksia, jotka löytyivät Liettuan tiedeakatemian kirjastosta S. M. Shapshalin henkilökohtaisesta kirja- ja dokumenttirahastosta sekä Semjon Adolfovich Firkovichin henkilökohtaisesta rahastosta. Kaikista näistä lähteistä on tullut vahvistus karaitelaulun aitoudesta.
Karaite Simkha kuvaa laulussaan 1700-luvun lopun tapahtumia, jolloin Mangupin linnoitus tuhoutui. Kirjoittajan runollisten kokemusten joukossa tutkijat määrittelivät karaiilaisten linnoituksen vangitsemisen ja tuhoamisen sekä Krimille uudelleensijoittamisen olosuhteet . Lisäksi kirjoittaja ilmoittaa myös tapahtumien tarkan päivämäärän - 1793 (joka on täysin sama kuin ja edeltää Venäjän ja Turkin sotilaallisten yhteenottojen tapahtumia Krimin yli). Tästä työstä tuli ensimmäinen Mangupin ryöstön ja tuhon konkretisoiva lähde [2] [1] .
| Alkuperäinen | Käännös |
|---|---|
|
Hodja, hodja!
Karly daglar vitanyndan
Ayyrylan-aglar
Derkhunuma bir dashista
Jigerchigim Yanar Aglarim
|
Opettaja, opettaja! Lumisesta vuoristolaaksosta
Hylätty - itkee.
Tuli syttyi sisälleni
Keuhkot palavat - itken.
|
Myöhemmin tutkijat vahvistivat, että laulussa kuvatut tapahtumat tapahtuivat tarkalleen vuonna 5553 maailman luomisesta (karaitien kronologian mukaan). Kiista koskee vain hyökkääjiä, jotka tuhosivat linnoituksen. Dan Shapira uskoo, että "dushmanlar" saattoi olla venäläisiä, koska juuri tuolloin he valloittivat Krimin [3] . Historioitsija Mihail Kizilov, julkaissut teoksensa "Mangupin karaiteyhteisön historiasta", ehdotti, että nämä voisivat olla Balatukovien jalotatarisuvun osia, koska tämä perhe omisti nämä maat sata vuotta (XIX-XX alku). vuosisadalla) [4] .
Ensimmäinen, joka yritti julkaista karaimien runollisen harvinaisuuden, oli karaite-tutkija David Gumush historiallisessa tutkimuksessaan, jota hän ei koskaan julkaissut. Vaikka hän käsitteli kokonaan laulutarinan Mangupin linnoituksen kuolemasta.
Ensimmäinen julkaisu ilmestyi vuonna 2001. Sen toteutti Dan Shapira Yhdysvalloissa teoksessaan "Karaim poem in Krim-Tatar from Mangup: a Source for Jewish-Turkish History" (Judaeo-Turcica III. 2001). Seuraavana vuonna Dan Shapira julkaisi teoksensa venäjäksi Moskovan juutalaisen yliopiston tiedotteessa otsikolla "The Song of Mangup" vuodelta 1793: tuntematon lähde Krimin karaiitien historiasta, jo kolmella päälähteellä: Yakov Kokenain teksti (toimittanut David Gumush), kirjoittaja S. M. Shapshal ja teksti Firkovich".