| Mizo (kieli) | |
|---|---|
| oma nimi | Mizo ṭawng |
| Maat |
Intia , Myanmar , Bangladesh |
| Alueet | Mizoram , Assam , Manipur , Churachandpurin alue , Nagaland , Tripura |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 843 000 |
| Tila | haavoittuva [1] |
| Luokitus | |
| Tiibeti-burmalainen alaperhe | |
| Kirjoittaminen | Latinalainen, bengali kirjoitus |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | lus |
| ISO 639-3 | lus |
| WALS | miz |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1230 |
| Etnologi | lus |
| IETF | lus |
| Glottolog | rehevä1249 |
Mizo ( Duhlian Twang, Dulien, Hualngo, Lukhai, Lusago, Lusai, Lusei, Lushai, Lushei, Sailau, Whelngo ) on kieli , jota puhuvat mizo -kansan edustajat Mizoramin osavaltiossa ( Intia ), Chinin osavaltiossa ( Myanmar ). ), Bangladeshin itäiset alueet . Mizo kuuluu Kuki-Chin-haaraan tiibet-burmanikielistä ryhmää . Kuljettajien määrä on noin 843 000 henkilöä. Näistä 831 000 on Intiassa (2011 väestönlaskenta) [2] .
Kielessä on Mizo-, Ngente-, Tlau- ja Fannai-murteita. Kieli on samanlainen kuin Pangkhuan , Falan Chinin (Zahaon murre), Khmarin kielet .
Kristityt lähetyssaarnaajat kehittivät kielelle latinalaisen kirjoitustavan (a, aw, b, ch, d, e, f, g, ng, h, i, j, k, l, m, n, o, p, r, s , t, ṭ, u, v, z, ʔ). Myöhemmin tehtiin joitain muutoksia: symboli ^ lisättiin kuvaamaan pitkää sävyä (â, ê, î, ô, û), joka ei kuitenkaan riitä kuvaamaan koko sävyvalikoimaa. Mizoramissa julkaistavissa sanomalehdissä ja aikakauslehdissä käytetään myös diakriittisiä merkkejä osoittamaan pitkän ja matalan sävyn (á, à, ä, é, è, ë, í, ì, ï, ó, ò, ú, ù, u) valmistumista ). Kielessä on 8 ääntä:
Pitkä korkea ääni - p á ng. Pitkä matala sävy - p à ng. Huippuääni on p â ng. Syvin sävy on päng . Lyhyt nouseva ääni - p ǎ ng. Lyhyt putoava ääni - p ȧ ng. Lyhyt keskisävy - p a ng. Lyhyt matala ääni - p ạ ng.