Magnus Gustav (Gösta) Mittag-Leffler | |
---|---|
Magnus Gustaf (Gösta) Mittag-Leffler | |
Nimi syntyessään | Lanttu. Magnus Gustaf Mittag-Leffler |
Syntymäaika | 16. maaliskuuta 1846 [1] [2] [3] […] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 7. heinäkuuta 1927 [1] [2] [4] […] (81-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Tieteellinen ala | matematiikka |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Akateeminen tutkinto | professori [6] |
tieteellinen neuvonantaja | Göran Dillner [d] |
Opiskelijat | Bendixson, Ivar Otto ja Lars Edvard Phragmén [d] |
Palkinnot ja palkinnot | Lontoon kuninkaallisen seuran ulkomainen jäsen ( 26. marraskuuta 1896 ) |
![]() | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Magnus Gustaf (Gösta) Mittag-Leffler ( ruotsalainen Magnus Gustaf (Gösta) Mittag-Leffler ; 16. maaliskuuta 1846 , Tukholma - 7. heinäkuuta 1927 , Yursholm [7] ) oli ruotsalainen matemaatikko. Pietarin matematiikan seuran jäsen [ 8] .
Syntynyt koulun rehtorin perheeseen. Hänen sisarensa oli ruotsalainen kirjailija Anna Charlotte Lefler-Edgren .
Helsingforsin (vuodesta 1877) ja Tukholman (vuodesta 1881) yliopistojen professori . Teokset liittyvät analyyttisten funktioiden teoriaan . Vuonna 1882 hän perusti yhden suurimmista matemaattisista aikakauslehdistä, Acta mathematican . Hän testamentti talonsa Mathematical Instituten laitteelle , joka kantaa hänen nimeään.
Hän oli vankkumaton naisten tasa-arvon kannattaja: hän varmisti, että Pierre Curien lisäksi myös Maria Sklodowska-Curie sai Nobel-palkinnon vuodelta 1903 , ja auttoi myös Sofia Kovalevskayasta tulemaan ensimmäiseksi matematiikan naisprofessoriksi (Tukholmassa). Gösta Mittag-Lefflerin kuuluisa oppilas oli suomalainen matemaatikko Hjalmar Mellin .
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|