Viron verojärjestelmä koostuu valtion ja paikallisista veroista. Suhteellisen suuri osuus valtion tuloista tulee kulutusveroista, ja myyntivoittovero on yksi EU:n alhaisimmista.
Viron verohallinnosta vastaa Viron vero- ja tullihallitus. Merkittävä osa veroilmoituksista toimitetaan verkossa (vuonna 2012 kaikista veroilmoituksista 94,2 % tehtiin verkossa, arvonlisävero- ja tulli-ilmoitusprosentit huomattavasti korkeammat).
Maavero on valtion vero, joka peritään Virossa erityisesti paikallisten kuntien rahoittamiseen (se on keskeinen lähde). Paikalliset valtuustot asettavat koron välille 0,1–2,5 prosenttia [1] . Maaveroa kannetaan vain maan arvosta ilman parannuksia. Hyvin harvat nostot sisältyvät maaveroon, jopa valtion virastot ovat tämän veron alaisia. Vain kirkon (eikä muiden uskonnollisten instituutioiden) omistama maa on vapautettu veroista [1] . Tämän veron ansiosta yksityisten maanomistajien osuus Virossa nousi 90 prosenttiin (USA:n 67,4 prosenttiin) [1] .
Viron henkilökohtainen tulovero on oikeudellisesti suhteellinen ja tosiasiallisesti progressiivinen . Vuoden 2015 korko oli 20 % (verrattuna 21 prosenttiin vuosi sitten) [2] . Verovapaus on perusvapaus, joka kasvaa alaikäisen lapsen kasvatuksessa, eläkkeen, työtapaturmakorvauksen tai ammattitaudin yhteydessä. Lisäksi vähennetään joukko kuluja: asuntolainojen korot, koulutuskulut, lahjat, lahjoitukset, vapaaehtoiset ja pakolliset rahastoivat eläkemaksut, työttömyysvakuutus, pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ulkomailla. Asuntolainojen, lukukausimaksujen, lahjojen ja lahjoitusten omavastuukorkojen määrä on rajoitettu. Vuonna 2011 raja oli 3196 euroa (mutta enintään 50 % verovelvollisen saman ajanjakson tuloista) [3] .
Luovutusvoittoveroa ei peritä, ja arvopapereiden tai rahoitusvarojen luovutuksesta saadut tulot ovat tavanomaisen tuloveron alaisia. Vuodesta 2011 lähtien on otettu käyttöön uusi järjestelmä, jonka avulla yksityiset voivat lykätä rahoitusvaroista saadun tulon perusteella syntyvää verovelkaa siihen asti, kunnes tuotto käytetään sijoitustililtä. Sijoitustili on tavallinen kassatili, jolla on velvollisuus rekisteröidä kaikki rahansiirrot. Tavoitteen saavuttamiseksi sijoitustilin avulla tulee rahoitusvaroista saadut tulot välittömästi hyvittää sijoitustilille. Veron peruste ilmestyy, jos kaikilta sijoitustileiltä suoritetut maksut ylittävät kaikkien sijoitustilien talletusten saldon [4] .
Työntekijöille maksettavat palkat ovat sosiaaliveron alaisia, ja ne on sidottu myös työttömyysvakuutusmaksuihin ja rahastoiviin eläkemaksuihin. Sosiaaliverokanta on 33 % ja se koskee työnantajan tarjoamia lisäetuja. Työttömyysvakuutusmaksut maksavat työnantaja ja työntekijä: bruttopalkasta pidätetään 2,8 %, työnantajat vähentävät 1,4 % bruttokuukausipalkasta. Vuonna 2012 eläkkeen rahastoivan osan määrä oli 2 % työntekijän bruttopalkasta, jonka työnantaja pidätti [2] .
Vuonna 2015 verokanta oli 20 %, mutta Viron yhteisöverojärjestelmä on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se voi muuttaa yhteisöverotuksen hetkiä voitonhetkestä voitonjaon hetkeen. Toisin sanoen voiton saaminen ei välttämättä johda tuloverovelvollisuuteen, joka syntyy vasta voitonjaon jälkeen yrityksen osaomistajien kesken. Jos se tulee tytäryhtiöltä saaduista osingoista tai jos yhteisöllä on kiinteä toimipaikka toisessa maassa, voitonjakoa ei veroteta. Osingoista ei peritä veroa, mutta jaettua voittoa verotetaan 20/80 % (25 %) [5] .
Viron arvonlisäverokanta laski 1.7.2009 20 %:iin (9 % alennus). Pieni määrä tavaroita ja palveluita ei ole verotettu. Arvonlisäverojärjestelmä perustuu EU:n neuvoston direktiiviin 2006/112/EY, periaatteet ovat samat kuin vastaavissa muissa EU-maissa. Vuodesta 2012 alkaen vuosikynnys arvonlisäverovelvollisen rekisteröinnille on 16 000 euroa [6] .
Virossa kannetaan myös seuraavia veroja: sähkön , alkoholin, tupakkatuotteiden, polttoaineen ja pakkausten valmisteverot; tullimaksut ; rahapelien ja raskaiden ajoneuvojen verot.
| Euroopan maat : Verojärjestelmä | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |