Liettuassa veroja keräävät sekä keskushallinto että paikallishallinto . Kansallinen lainsäädäntö ei kuitenkaan säätele paikallisia veroja [1] .
Tärkein budjettitulojen lähde (75,8 % maan konsolidoidun budjetin tuloista vuonna 2020 [2] ) ovat arvonlisävero ( PVM ), henkilökohtainen tulovero , valmisteverot ja tulovero . Lisäksi Liettuassa sosiaaliturvamaksut kerätään sosiaalivakuutusrahastoon . Verotulot yhteensä, mukaan lukien sosiaalimaksut, suhteessa BKT :hen Liettuassa vuosina 1995–1996 ja 2011–2014 oli Euroopan unionin alhaisin , mutta vuodesta 2015 lähtien tämä luku on jatkuvasti ylittänyt Irlannin ja vuonna 2020 se on 31,5 % [3] .
Liettuan suurruhtinaskunnassa tavaroiden vaihto perustui 1500-luvulle asti vaihtokauppaan. Ensimmäiset verot (dėkla ja mezliava) maksettiin maataloustuotteista. Prinssi Kestutiksen aikana otettiin käyttöön ensimmäiset rahaverot, mutta suurin osa veroista oli edelleen luontoismuotoisia, viljaa ja karjaa. Verot 1600- ja 1700-luvuilla koostuivat padūmėsta (hovin vero, pääasiassa talonpoika [4] ), hiberna (armeijan ylläpitovero [5] ), kvarta (valtion kiinteistöjen tulovero, joka oli yksi neljäs [6] ) ja pagalvės (poll tax) [7] . Liettua lainasi nämä verot Puolasta ja otti käyttöön Kansainyhteisön sejm.
Kansainyhteisön jakamisen jälkeen suurimman osan nykyisestä Liettuan verojärjestelmä oli Venäjän vastaavan järjestelmän alisteinen . Tänä aikana verot kerättiin pääasiassa maanomistajilta ja kauppiailta.
Liettuan tasavallan sotien välisen ajan verot yhdistivät vanhat maa- ja kiinteistöverot päivitettyihin perintö-, metsämyynti-, silmälasi- ja viihdeveroihin. Valmisteveroa perittiin alkoholista, tulitikkuista, oluesta, simasta, teestä, tupakasta, sikareista ja paperista [8] . Neuvostovallan aikana Liettuan rahoitusjärjestelmä, mukaan lukien verot, integroitiin Neuvostoliiton rahoitusjärjestelmään . Tulovero oli progressiivinen ja vaihteli 0,35–13 prosentin välillä verovapaan määrän ylittävistä tuloista. Paikallisveroa maksettiin omistetusta talosta ja maasta sekä omasta autosta.
Liettuan nykyaikainen verojärjestelmä alkoi muotoutua jo palauttavassa Seimasissa , kun luonnonvaravero otettiin käyttöön vuonna 1990, sekä ensimmäiset askeleet tuloverojen uudistamiseksi. Maaverolaki hyväksyttiin vuonna 1992.
Liettuan nykyaikainen verojärjestelmä perustuu Liettuan perustuslakiin . Liettuan tärkeimmät verolait ovat verohallintolaki, tullilaki ja tiettyjä veroja koskevat lait [9] , nimittäin:
Liettuan verohallinnon pääperiaatteet, sellaisina kuin ne on määritelty laissa:
Liettuan valtion veroviranomaiset hallinnoivat kaikkia veroja lukuun ottamatta tariffeja, joita tulli hallinnoi. Joitakin verohallinnon asioita säätelevät ympäristöministeriö ja maatalousministeriö.
Valtion budjettiin kerätään neljä pääasiallista veroa, vaikka osa tuloverosta jaetaan asuinkuntaan. Kiinteistöverot jaetaan kokonaan kuntien talousarvioihin.
Henkilökohtaista tuloveroa kannetaan Suomessa asuvilta ja ulkomailla. Asukkaita verotetaan maailmanlaajuisista tuloistaan, mukaan lukien työtulot, itsenäiset ammatinharjoittajat, sijoitustulot ja pääomatulot. Ulkomailla asuvia voidaan verottaa tietyntyyppisistä tuloista Liettuassa, mukaan lukien ansiotulot, korot, voitonjakotulot sekä tulot kiinteistö- tai muusta omaisuudesta. Vapautus kaksinkertaisesta verotuksesta on joissain tapauksissa mahdollista. [kymmenen]
Useimpia tulotyyppejä verotetaan 15 %:n verokannolla (perusvähennys saatavilla alemmilla tulotasoilla, työllistymisellä). Joitakin tuloja verotetaan alhaisemmalla 5 prosentin verokannalla. Voitosta veloitetaan sairausvakuutusmaksu 9 % (työntekijä maksaa 6 % ja työnantaja 3 %, vaikka poikkeuksiakin on).
Vuodesta 2002 lähtien on keskusteltu mahdollisuudesta ottaa Liettuassa käyttöön progressiivinen tuloverotus eriarvoisuuden vähentämiseksi. Vuodesta 2014 lähtien progressiivista verotusta ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. [yksitoista]
Kansaneläkevakuutusmaksut vähennetään palkasta 3 % tai 4 %, jos työntekijä päättää suorittaa lisämaksuja eläkejärjestelmään . Työnantaja maksaa lisämaksuja 27,98–29,6 % työnantajatyypistä riippuen. [kymmenen]
Kaikista tuloista maksetaan sosiaaliturvamaksuja. [12] [13]
Tuloveroa tai yhteisöveroa kannetaan Liettuassa kotimaisina ja ulkomaisina yhtiöinä toimivista liettualaisista yrityksistä. Liettualaisia yrityksiä verotetaan maailmanlaajuisista tuloistaan, ja ne hankitaan kiinteiden toimipaikkojen kautta muissa maissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Ulkomaisia yrityksiä verotetaan Liettuassa ansaituista tuloista. Tällaiset tulot sisältävät osingot, korot, vaikka poikkeuksiakin on. [neljätoista]
Suurin osa yrityksistä on verotettu 15 prosentilla. Sosiaalisen yrittäjyyden voittoihin ja voittoa tavoittelemattomien yritysten yritystuloihin sovelletaan 0 %:n verokantaa 25 000 litin rajaan saakka (2014).
| arvonlisäverokanta | Alkaen |
|---|---|
| kahdeksantoista % | 1.5.1994 |
| 19 % | 1.1.2009 |
| 21 % | 1.9.2009 |
Arvonlisävero (tai arvonlisävero) kannetaan tavaroista ja palveluista, jotka ovat lain mukaan arvonlisäverollisia.
Liettuan yleinen arvonlisäverokanta on 21 %. Jotkin tavarat ja palvelut ovat arvonlisäveron alaisia, joiden arvonlisävero on enintään 9 % (useimmat kirjat, aikakauslehdet ja matkustajakuljetukset), 5 % (tietyt lääkkeet ja lääketuotteet, vammaisten apu) ja 0 % (kansainväliset kuljetukset). [15] Tietyt tavarat ja palvelut on vapautettu arvonlisäverosta (esimerkiksi rahoituspalvelut). [16]
Liettuan valmisteveroja sovelletaan maahantuotuihin tai valmistettuihin ja myytäviin tuotteisiin, mukaan lukien:
Verohallintolaki sisältää luettelon 25 Liettuassa kannetusta verosta (vuodesta 2015). Muita veroja ovat kiinteistö- ja maa-, luonnonvara-, saaste-, perintö- , arpajaiset ja uhkapeliverot , julkisista palveluista (teollisoikeuksien rekisteröinti) liittyvät maksut ja eräät sokeriteollisuuden verot .
| Euroopan maat : Verojärjestelmä | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |