| Suomen poliisi | |
|---|---|
| Suomen poliisin tunnus | |
| yleistä tietoa | |
| Maa | |
| luomispäivämäärä | 1816 |
| Hallinto | |
| emovirasto | sisäministeriö |
| Poliisin päällikkö | Seppo Kolehmainen |
| Laite | |
| Päämaja | Helsinki |
| Verkkosivusto | poliisi.fi |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Suomen Poliisi ( Suomen Poliisi , Ruotsin Polisen ) on sisäministeriön alainen poliisilaitos . "Poliisilain" 7.4.1995/493 mukaan "poliisin tehtävänä on suojella laillista ja yleistä järjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ehkäistä, tutkia ja syyttää rikoksia." [1] Suomen perustuslain mukaan poliisin toiminnan tulee aina perustua lakiin. [2]
Vuonna 2013 kansalaisten aggressiivisuus poliisia kohtaan lisääntyi. [3] [4]
Hän on toiminut 25.6.2015 lähtien poliisipäällikkönä Seppo Kolehmainen (poliisipäällikkö, poliisiylijohtaja ) [ 5] .
Poliisijohtamista hoitavat keskitetysti sekä valtion että alue- ja paikallistasolla presidentti, hallitus, sisäasiainministeriö ja sen rakenteellinen linkki - poliisilaitos.
Suomen poliisille on ominaista, että se on organisatorisesti yksi muodostelma, ei useita eri osastojen alaisia ja päällekkäisiä toimivaltuuksia, kuten useimmissa maailman maissa. Tämä tehdään vastustaakseen minkä tahansa hallitsevien piirien ryhmän mahdollisia yrityksiä monopolisoida vaikutusvaltaa poliisiin.
Perustuslakiin perustuva demokraattinen poliisijärjestelmä tarjoaa:
Suhteellisen alhaisen rikollisuuden vuoksi poliisin toiminta keskittyy ensisijaisesti rikosten ennaltaehkäisyyn, ei sortotoimiin.
Suomen poliisissa ei ole korruptiota. Poliisi saavuttaa korkeat tulokset rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa. Yleisön luottamus poliisiin on erittäin korkea (jopa 90 %) ja paljon korkeampi kuin parlamentin, hallituksen ja presidentin.
Rikollisuuden rakenteessa ei käytännössä ole katurikollisuutta, ryöstöjä, ryöstöjä. Tärkeimmät rikokset ovat varkaudet ja taskuvarkaudet sekä väkivalta, joka liittyy liialliseen juomiseen.
2000-luvulta lähtien rasismiin perustuvat rikokset, kulttuuriset ja etniset kiistat ja yhteenotot ovat lisääntyneet, mikä liittyy Lähi-idän maista tulevaan pakolaisvirtaan. Tässä suhteessa vastuu etnisen väkivallan edistämisestä kiristettiin. Suomalaisten poliisien tehtäviä täydennettiin "Internet-natsien" etsintätoiminnoilla.
Yhteensä poliisissa työskentelee noin 10 900 henkilöä, joista 7 700 on suoraan poliiseja ( 2012 ) [6] . Yhtä poliisia kohden on 681 kansalaista [7] .
Liikennepoliisin lakkauttamisen yhteydessä Suomessa oli vuonna 2014 tietoa siitä, että poliisi syötti työajan kirjaamisjärjestelmään vääristynyttä tietoa [8] .
Muu henkilöstö koostuu pääosin paikallisilla poliisiasemilla työskentelevistä pätevistä huoltohenkilöstöistä. Naisia on 24 prosenttia poliisivoimista ja 11 prosenttia poliisivoimista.
He pyrkivät kompensoimaan poliisin rajallisia resursseja alakohtaisten palvelujen ja yksiköiden aktiivisella vuorovaikutuksella sekä yhteistyöllä rajavartiolaitoksen, sosiaaliturvan, terveysviranomaisten jne. kanssa. Poliisi voi milloin tahansa vahvistua poliisin henkilöstöllä. Suomen rajajoukot (3500 henkilöä), jotka rauhan aikana myös sisäministeriön alaisina. Rajavartijoiden ylemmällä henkilöstöllä on poliisitehtäviä, ja joukkomielenosoituksissa, mielenosoituksissa tai yleisissä levottomuuksissa rajajoukot muuttuvat poliisiksi.
Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan Suomen poliisi saa vuonna 2012 yli 60 miljoonaa euroa lisärahoitusta (30 miljoonaa valtionkassasta ja 35 miljoonaa säästöillä), mikä ei johda odotettuun poliisivoimien vähenemiseen. voima maassa. [9]
Suomen poliisin ylin johto on sisäministeriön poliisilaitos. Se ohjaa poliisin toimintaa, toteuttaa sen suunnittelua ja kehittämistä, määrittelee valtakunnallisen poliisitoiminnan strategiset suunnat, luo tarvittavat edellytykset poliisin toiminnalle, tarkastaa toimivaltaansa kuuluvaa lainsäädäntöä sekä antaa asiantuntemusta sisäisen turvallisuuden asioihin. Lisäksi poliisilaitoksella käsitellään yksityisiin turva- ja etsiväyhtiöihin, arpajaisiin, varainhankintaan liittyviä asioita sekä peliautomaatteihin ja ampuma-aseiden käyttöön liittyviä asioita.
Poliisiosasto on jaettu kuuteen osastoon:
Yksikön päätehtävänä on rikosten ehkäisy ja tutkinta sekä strategioiden kehittäminen kansainvälisen, järjestäytyneen, ammatillisen, talousrikollisuuden ja muuntyyppisten vakavien rikosten torjumiseksi. CCU koordinoi poliisin, tullin ja rajaviranomaisten yhteistyötä ja toimii kansainvälisen rikostutkinnan kansallisena keskuksena Suomessa. CCU tarjoaa asiantuntijapalveluita kaikille Poliisilaitoksen rakenteille sekä muille lainvalvontaviranomaisille, CCU:n rikostekninen laboratorio tutkii näytteitä rikospaikalta ja antaa lausuntoja esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Rahanpesun torjuntakeskus CUC vastaa rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevien tietojen vastaanottamisesta ja analysoinnista. CCU:ssa työskentelee noin 670 henkilöä, joista 40 % on naisia, kun taas Suomen poliisivoimissa naisia on noin 24 % henkilöstöstä. Tämä tosiasia selittyy suurella määrällä naispuolisia tutkijoita (noin 60 %).
Valtakunnallisen liikennepoliisin tehtävänä on huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, valvoa ja säännellä liikennettä, parantaa liikenneturvallisuutta, ehkäistä rikoksia ja muita yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavia tapahtumia. Se toimii myös poliisireservinä hätätilanteissa ja avustaa paikallispoliisia yleisen järjestyksen ylläpitämisessä ja rikollisuuden torjunnassa. Myös raskaiden ajoneuvojen, maasto- ja vesiliikenteen valvonta kuuluu divisioonan ammatillisen osaamisen piiriin sekä kuljetusten ohjauksen teknisten välineiden ja menetelmien kehittäminen sekä valvonnan laadun parantaminen yleensä. GPA-yksikkö vastaa poliisitoiminnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja turvallisuusyksikkö tasavallan presidentin turvallisuudesta. Lisäksi GPA:lla on merkittävä rooli poliisien ajokurssien järjestämisessä koko maassa sekä turvajärjestelyjen varmistamisessa valtiovierailujen ja suurten yleisötapahtumien aikana. Teknisesti Suomen liikennepoliisi on aseistettu uusimmalla tekniikalla. Liikennepoliisi saapuu onnettomuuspaikalle alle 15 minuutissa.
Valtion turvallisuuspoliisin tehtävänä on ehkäistä valtion sisäistä ja ulkoista turvallisuutta mahdollisesti uhkaavia rikollisia aikeita ja rikoksia sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se tekee myös ennaltaehkäisevää työtä lisätäkseen kaikkien valmiutta estää kansallista turvallisuutta vaarantavia toimia. Valtion turvallisuuspoliisin päätehtäviä ovat terrorismin torjunta, ulkomaisten valtioiden laittoman tiedustelutoiminnan paljastaminen ja estäminen Suomen alueella, sisäisen turvallisuuden uhkien torjunta sekä korkeiden virkamiesten suojelu. Lisäksi Valtion turvallisuuspoliisilla on tärkeä rooli kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Lääninhallintojen poliisilaitokset ohjaavat paikallispoliisin toimintaa, suunnittelevat, ohjaavat ja kehittävät poliisitoimintaa alaisuudessaan. Sen lisäksi, että lääninhallitukset sopivat toiminnan tavoitteista oman alueensa läänin poliisin kanssa ja päättävät niiden käyttöön annettavista resursseista, ne ohjaavat ja valvovat paikallispoliisin toimintaa. Läänin poliisilaitokset vastaavat myös paikallisen poliisin vuorovaikutuksesta keskusrikospoliisin ja tiepoliisin kanssa läänin alueella, määrittävät yhdessä suoritettavat virkatehtävät ja millaista alarakennetta näissä tapauksissa tulee noudattaa. .
Paikallinen poliisi koostuu 24 osastosta, jotka yhdistävät 180 poliisilaitosta. Kaikki osastot eivät ole auki 24 tuntia vuorokaudessa, mutta päivystyspalvelut 15 valtion hätäkeskuksessa ovat käytettävissä milloin tahansa. Suomen ainoa hätänumero on 112 .
Paikallispoliisin kaikkien rakenteiden tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä määrätyllä alueella, ehkäistä ja tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavia tapahtumia sekä ylläpitää kadonneiden tavaroiden varastotiloja. Poliisi aloittaa rikostutkinnan vain, jos rikos on osoitettu tapahtuneen. Paikallinen poliisi myös valvoo ja ohjaa liikennettä, edistää liikenneturvallisuutta ja suorittaa muita lakisääteisiä tai velvoitteita.
Helsingin poliisilaitos eroaa muista paikallisista poliisiyksiköistä siinä, että se raportoi suoraan sisäministeriön poliisilaitokselle. Paikallispoliisin normaalien tehtävien lisäksi se vastaa joistakin valtakunnallisista erityistehtävistä.
Suomessa on yksi poliisikoulutuslaitos , Poliisiammattikorkeakoulu Tampereella .
Vuoteen 2006 asti toimi toinen oppilaitos - Espoon poliisikorkeakoulu . Vuonna 2008 se kuitenkin yhdistettiin Tampereen poliisikouluun. Näin yksittäinen poliisin koulutuksen oppilaitos Suomessa siirtyi poliisin rekrytoinnin lisäksi myös opiskelijoiden rekrytointiin, opetussuunnitelmien sisältöön, johdon koulutukseen ja henkilöstön kehittämiseen sekä tutkimukseen. työ [10] .
Poliisimuseo on toiminut koulun alueella vuodesta 2004 lähtien .
Nuorempi konstaapeli
nuorempi konstaapeli
Vanhempi konstaapeli
vanhempi konstaapeli
Ylikonstaapelin
ylikonstaapeli
Komisario
komissaari
Ylikomisario
pääkomissaari
Poliisitarkastaja
Poliisilakimies
Poliisitarkastaja
Poliisilakimies
Apulais-poliisipäällikkö
apulaispoliisipäällikkö
Poliisiylitarkastaja
Poliisiylitarkastaja
Poliisipäällikkö
poliisipäällikkö
Poliisijohtaja
poliisijohtaja
Poliisiylijohtaja
Poliisipäällikkö
| Euroopan maat : Poliisi | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |