Liechtensteinin osavaltion poliisi (Liechtensteinin asevoimat) | |
---|---|
Saksan kieli Landespolizei des Furstentums Liechtenstein | |
| |
Vuosia olemassaoloa |
1719-1933 (asevoimat) 1933-nykyään (Kansallinen poliisi) |
Maa | Liechtenstein |
Tyyppi | jalkaväki , poliisi |
Sisältää |
jalkaväen moottoriajoneuvojoukot santarmit muskettisoturit |
väestö | 120 |
Dislokaatio | Vaduz |
Laitteet | pistooleja , autoja , aseita ja niin edelleen. |
Verkkosivusto | landespolizei.li |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Liechtensteinin asevoimat ( saksaksi: Landespolizei des Fürstentums Liechtenstein ) on nyt lakkautettu aseellinen järjestö Liechtensteinin ruhtinaskunnan ( Liechtenstein ) osavaltiossa.
Liechtenstein on yksi harvoista osavaltioista maailmassa, joka vähensi asevoimiaan vuonna 1868, eikä sillä ole niitä tällä hetkellä. Kuitenkin perustuslaki ruhtinaskunnan kirjattu määräys kansalaisten asevelvollisuutta . Ruhtinaskunnan sisäistä turvallisuutta valvoo ja ylläpitää valtion poliisi ( Landespolizei ).
23. tammikuuta 1719 Vaduzin läänin yhdistämisen ja Schellenbergin haltuunoton seurauksena syntyi Liechtensteinin kreivikunta, joka oli itsenäinen valtio Pyhän Rooman valtakunnan sisällä sen hajoamiseen 12. heinäkuuta 1806 asti [1 . ] .
Napoleonin sotien aikana vuonna 1799 Ranskan joukot miehittivät Liechtensteinin , ja heinäkuussa 1806 se liitettiin Reinin konfederaatioon , joka pysyi lokakuuhun 1813 asti [1] .
Wienin kongressin päätöksellä vuonna 1815 Liechtenstein liittyi Saksan valaliittoon [1] [2] .
Itävallan ja Preussin sodassa 1866 Liechtenstein toimi Itävallan liittolaisena . Sodan päätyttyä, 12. helmikuuta 1868, Liechtensteinin armeija hajotettiin. Lakauttamisen aikaan se koostui 80 ihmisestä. Vuodesta 1868 lähtien Liechtenstein on noudattanut puolueettomuuden politiikkaa [1] .
Liechtensteinin perustuslaissa on kuitenkin määräys asevelvollisuudesta. Hätätilanteissa alle 60-vuotiaat ovat asevelvollisia.
Vuosina 1878-1918 Liechtenstein pysyi läheisessä yhteydessä Itävalta-Unkariin . Liechtenstein säilytti puolueettomuutensa ensimmäisessä maailmansodassa , ja useat liechtensteinilaiset ilmoittautuivat vapaaehtoiseksi Saksan ja Itävallan armeijoihin. Sodan päätyttyä hän suuntautui uudelleen Sveitsiin [1] . Vuonna 1924 Liechtenstein solmi tulliliiton Sveitsin kanssa [2] .
Toisen maailmansodan aikana Saksa ei miehittänyt Liechtensteinia poliittisista syistä, koska se ei halunnut pahentaa suhteita Sveitsiin [2] .
Huhtikuussa 1945 Liechtenstein myönsi poliittisen turvapaikan 462 :lle Wehrmachtin osana perustetun Venäjän- divisioonan sotilasmiehelle (jotka pysyivät Liechtensteinissa vuoteen 1948 asti, jolloin he enimmäkseen lähtivät Etelä-Amerikkaan) [1] .
Liechtenstein on ollut Interpolin jäsen 10. lokakuuta 1960 lähtien, ja sen alueelle on avattu Interpolin edustusto [3] .
Liechtenstein on ollut Etyjin jäsen vuodesta 1975 [1] .
Liechtensteinin poliisi koordinoi toimintaansa Euroopan unionin valtioiden ja maiden poliisien kanssa .
Ruhtinaskunnan ainoa aseellinen järjestö on poliisi (Landespolizei), johon kuuluu 120 henkilöä – 83 työntekijää ja 37 siviilihenkilöstön edustajaa [4] . Valtion poliisi koostuu rikos- ja kunnallispoliisista (saksa: Gemeindepolizei), turvallisuuspoliisista, liikenteenohjauksesta ja koordinaatiopalvelusta.
Euroopan maat : Asevoimat | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot | |
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
Euroopan maat : Poliisi | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
Liechtenstein aiheissa | |
---|---|
|
Bibliografisissa luetteloissa |
---|