Puolueettomuus

Puolueettomuus ( saksaksi  Neutralität , latinasta  neutraali  - ei yksi eikä toinen), kansainvälisessä oikeudessa  - sotaan ja rauhan aikana osallistumatta jättäminen ja osallistumatta jättäminen aggressiivisiin sotilaspoliittisiin ryhmittymiin ja niihin liittymättä jättäminen, sekä sotilasarsenaalien ja budjettimenojen vähentäminen .

Toinen lähde väittää, että puolueettomuus kansainvälisessä oikeudessa on sellaisen valtion asemaa, joka ei osallistu muiden valtojen väliseen sotaan [1] [2] .

Kansainvälinen puolueettomuuslaki sisältää kolme rajoitusta puolueettoman valtion ja maan toiminnalle muiden valtioiden välisen sodan aikana:

• olemaan tarjoamatta omia asevoimiaan sotiville;
• olla antamatta aluettaan sotivien osapuolten käyttöön (peruskohta, kauttakulku, lento ja niin edelleen);
• eivät saa syrjiä ketään osapuolta aseiden ja sotatarvikkeiden toimittamisessa (eli rajoitukset ovat joko samat tai eivät ollenkaan).

Historia

Käsite puolueettomuudesta oli vieras muinaiselle maailmalle ; Keskiajalla, vaikka valtioiden välistä kommunikaatiota perustettiin uskonnollisten ja kulttuuristen pyrkimysten yhteisyyteen ja kaupallisten etujen kehittämiseen, puolueettoman puolen oikeuksia ei kuitenkaan aina kunnioitettu, etenkään merisodankäynnissä . Vasta 1500-luvulta lähtien näkemykset puolueettomuudesta ovat olleet vakaampia, koska se on tosiasiallinen puuttumattomuus sotivien osapuolten aseelliseen kiistaan. Tämä puuttumattomuus ei kuitenkaan ollut ehdoton, koska puolueettomuus mahdollisti osittaisen avun taistelevalle puolelle puolueettomalta valtiolta ilman suoraa vihollisuuksien avaamista sen puolelta tai, kuten sanotaan 5. kesäkuuta 1797 antamassa ohjeessa. Kreivi Panin perusteli Venäjän joukkojen lähettämistä Ranskaa Katariina II :ta vastaan , sellaista apua

"ei anna oikeutta pitää auttavaa valtaa sotivana, ennen kuin se voima vahvistaa toimiaan siinä määrin, että yhteinen asia on jo tehty."

Puolueettomuuden käsitteestä johtuvien puolueettoman kaupan oikeuksien määrittelyn perustana oli vanha (XI- XIV vuosisatojen ) espanjalainen meritullikokoelma " Consolato Del Mare ", jossa vahvistettiin seuraavat säännöt:
1) puolueeton lippu ei kata vihollista. rahti, joka voidaan näin ollen takavarikoida;
2) vihollisen aluksella olevaa neutraalia omaisuutta ei takavarikoida;
3) puolueeton omistaja voisi lunastaa sotapuolen takavarikoiman aluksen .

Mannervaltiot sen sijaan julistivat päinvastaista periaatetta: neutraali lippu peittää vihollisen omaisuuden (le pavillon couvre la cargaison); Lopulta Ranska vahvisti vuosien 1538, 1543 ja 1584 käskyillä ja vuoden 1681 laivastomääräyksellä periaatteen, jonka mukaan sotapuolten edun mukaisesti ei takavarikoitu ainoastaan ​​vihollisen omaisuutta puolueettomalla aluksella, vaan myös puolueeton. vihollisen päällä. Consolato Del Maren asettamat säännöt heijastuivat Seitsemän vuoden sodan sääntöön, jonka Iso-Britannia julkaisi seitsemän vuoden sodassa. Tällainen neutraalin kaupan rajoitus johti kuitenkin ensimmäisen (1780) ja toisen (1800) "aseellisen puolueettomuuden liiton" muodostumiseen Venäjän aloitteesta. Katariina II julisti 28. helmikuuta 1780 antamassaan julistuksessa:

"Vihollisen tavarat puolueettomilla aluksilla tulisi katsoa ilmaisiksi, lukuun ottamatta sotilaallista salakuljetusta."

Lähes kaikki mannermaat hyväksyivät tämän periaatteen, toisin kuin Englanti ja Yhdysvallat, jotka edelleen noudattivat periaatetta, jonka mukaan taistelevat puolueet ovat rajoittamattomia.

1800-luvun alusta lähtien, Napoleonin ja Englannin välisen taistelun aikana, joka johti ns. mannerjärjestelmään, Englanti teki myönnytyksiä ja hyväksyi itäsodan aikana Ranskan liittolaisena lopulta periaatteet, jotka kehitettiin ns. maanosa. Pariisin kongressissa 4.-16. huhtikuuta 1856 annetulla julistuksella nämä periaatteet vahvistettiin juhlallisesti sitoviksi kansainvälisiksi lakeiksi. Nämä periaatteet ovat seuraavat: puolueeton lippu kattaa vihollisen omaisuuden, lukuun ottamatta sotilaallista salakuljetusta, ja neutraali omaisuus on samalla rajoituksella loukkaamaton vihollisaluksilla. Siitä lähtien puolueettomuus on identifioitu koskemattomuuden käsitteeseen, ja tässä mielessä Belgia ja Luxemburg on tunnustettu ikuisesti puolueettomiksi kansainvälisillä sopimuksilla ja vuoden 1864 Geneven yleissopimuksella, kaikki laitokset ja henkilöt, jotka palvelevat lääketieteen ja terveydenhuollon asiaa. huolta sodan aikana.

Puolueettomuuden perusperiaate on vihollisuuksiin osallistumatta jättäminen, mikä ei sulje pois yhden tai toisen sotivan puolen mahdollista hyväntahtoisuutta (neutralité bienveillante); täältä:

1) puolueeton valtio on velvollinen olemaan sallimatta alueellaan taistelevien osapuolten vihamielisiä toimia tai niiden jatkumista ja olemaan estämättä niiden toimintaa puolueettoman alueen ulkopuolella;

2) puolueeton valtio ei saa antaa alamaistensa puuttua sotaan;

3) puolueettomalla valtiolla on sotilasoperaatioiden sallimissa rajoissa oikeus jatkaa rauhanomaisia ​​suhteita sotivien kanssa ja käydä kauppaa heidän kanssaan, rikkomatta kuitenkaan sotilassalakuljetusta ja laillisesti julistamaa saartoa.

Näistä perussäännöksistä puolestaan ​​seuraa:

1) puolueeton alue esitetään turvapaikkana, joka suojelee kaikkia sillä olevia esineitä ja henkilöitä vihollisilta, vaikka se olisi vihollinen, joka ylitti tälle alueelle; kuitenkin vuonna 1875 Haagissa pidetyssä kongressissa kansainvälisen oikeuden instituutio totesi, että puolueettoman valtion on käytettävä "due diligence" -toimintaa estääkseen lainkäyttövaltaan kuuluvien laivojen varustelun ja aseistuksen sellaisille laivoille, joiden on määrä osallistua sotaan. valtio, jonka kanssa se ei ole sodassa; se ei saa sallia sotivan osapuolen muuttaa vesiään sotilaallisten operaatioidensa perustaksi, ja sen on tarkkailtava valppaasti kaikkia vesillään ja satamissaan olevia henkilöitä estääkseen näiden sääntöjen rikkomisen;

2) puolueettoman valtion tulee huolehtia siitä, että se ei järjestä taisteleville palkintotuomioistuimia, myy palkintoja eikä salli sotivien armeijan kulkemista alueensa läpi;

3) sotivien ampumatarvikkeiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen puolueettoman alueen läpi ei ole sallittua, mutta sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden evakuointi on sallittua, ellei tämä tapahdu vain toisen osapuolen hyväksi ja toisen vahingoksi;

4) sotaa osapuolet eivät saa myöntää valtion lainoja neutraalilla alueella;

5) puolueettoman alueen rajan ylittäneet vihollisosastot on välittömästi riisuttava aseista ja sijoitettava mahdollisimman kauas sotilasoperaatioalueelta ;

6) neutraaleilla aluevesillä kaapatut palkinnot on vapautettava puolueettoman valtion pyynnöstä;

7) sotapuolten sota-alukset eivät saa oleskella puolueettoman valtion satamissa, paitsi hätätilanteessa: onnettomuus, huono sää, polttoaine- ja elintarvikevarantojen täydentäminen lähimpään kotimaan satamaan kulkua varten; jos kaksi vihollisalusta tapaavat määrätyissä olosuhteissa puolueettomilla vesillä, toinen niistä pidätetään ja vapautetaan aikaisintaan päivä toisen lähdön jälkeen hyökkäyksen mahdollisuuden estämiseksi;

8) puolueeton valtio ei saa sallia ja voi estää edes asevoimin mitään sotaa olevien vieraanvaraisuuden väärinkäyttöä sen vesillä;

9) se ei myöskään saa sallia puolueettoman lipun väärinkäyttöä sotilaallisiin tai muihin tarkoituksiin;

10) puolueeton valtio on velvollinen estämään alueellaan sotilassalakuljetuksen ja -varastoinnin järjestämistä.

Mitä tulee puolueettomien subjektien osallistumiseen sotaan, nykyaikainen [3] kansainvälinen oikeus noudattaa seuraavia määräyksiä:

1) olla sallimatta alamaistensa puuttumista vihollisuuksiin, edes palkkasotureina joukkojen, ammusten tai sotilassalakuljetusten kuljettamiseen yleensä, samoin kuin lentäjinä sota-alusten sota-aluksilla; velvollisuus estää alamaistensa osallistuminen vihollisuuksiin koskee kuitenkin vain lippujen alla olevia työntekijöitä;

2) sallimatta alamaistensa puuttumista vihollisuuksiin, puolueettomilta valtioilta ei ole riistetty oikeutta eikä edes velvollisuutta suojella ja suojella taistelevien alueella sijaitsevia alalaisiaan ja käyttää tätä oikeuttaan, kuten rauhan aikana, konsuliensa ja diplomaattisten edustajiensa kautta. Tämä alamaistensa suojelus on rajoitettu vain siinä mielessä, että sotavalla valtiolla on sotilaallisen välttämättömyyden sattuessa oikeus ryhtyä heitä vastaan ​​kaikkiin tämän välttämättömyyden vuoksi perusteltuihin toimenpiteisiin, aina oikeuteen karkottaa nämä alamaiset, takavarikoida heidän omaisuutensa sotilaallisiin tarkoituksiin, jopa kauppalaivoille.

3) puolueeton kauppa sodan aikana on Pariisin julistuksen 1856 pykälän 2 ja 3 mukaan vapaata, joten se ei ole puolueettomuuden loukkaus, jos sotiva osapuoli antaa neutraalille oikeuden laajentaa kauppaansa ja ottaa haltuunsa. sodan ja kabotaasikuljetuksen ajaksi. Puolueeton lippu ei kata vain sotilaallista salakuljetusta. Tavaraa, jota ei ole tarkoitettu suoraan sotilaalliseen käyttöön (esim. puutavara, ruoka, hiili jne.), ei takavarikoida, mutta ne takavarikoinut osapuolella on oikeus ottaa ne kiinni sodan ajaksi tai oikeus ensiksi. ostaa niitä.

Jotta puolueet eivät osallistu sotilassalakuljetuksen asentamiseen, puolueettoman lipun oikeellisuuden tarkistaminen (väärin peittämisen välttämiseksi), saarto-oikeuden käyttäminen, ns. "tarkastusoikeus" perustettiin, jonka menettely määräytyy Iberian vuoden 1659 sopimuksen XVII artiklassa ja se on seuraava: tarkastusoikeus myönnetään vain sodan ajaksi ja vain sodan sotapuolten (mutta ei yksityisten) sota-aluksille. sotavaltojen avomeret ja vesialueet ja yleensä puolueettomien valtioiden alueen ulkopuolella. Tarkastettava alus pysäytetään sotalaivan signaalilaukauksella (coup De Semonce), jonka jälkeen viimeksi mainitun komentaja tai joku hänen puolestaan ​​menee pysäytetyn aluksen luo ja tarkistaa aluksen asiakirjat ja tarvittaessa kuulustelee miehistö varmistaa, kuka aluksen omistaa, millaista lastia sillä on, minne se lähetetään jne. Jos asiakirjojen aitoudesta tai todistuksen epäluotettavuudesta on epäilyksiä, suoritetaan neutraalin aluksen etsintä; mutta kaikista väärinkäytöksistä katsastusalus on vastuussa puolueettomalle valtiolle, jonka lipun alla alus purjehtii. Neutraaleja sota-aluksia, laivaston upseerin komennossa olevia postialuksia ja sota-aluksen saattajan alaisia ​​neutraaleja kauppa-aluksia ei tarkasteta; tämän säännön rikkomista pidetään loukkauksena, ja loukannut puolueeton sotalaiva saa oikeuden puolustaa lippunsa kunniaa asevoimin.

Kansainvälinen oikeus sallii myös kokonaisten valtioiden ( Belgia ) tai valtion alueen osien pysyvän puolueettomuuden. Tällä tavalla neutraloidut valtiot eivät ole velvollisia ainoastaan ​​säilyttämään puolueettomuuttaan kaikissa naapurivaltioiden välisissä yhteenotoissa, vaan myös suojelemaan sitä kaikin käytettävissä olevin keinoin, asevoimia lukuun ottamatta, sotapuolten hyökkäyksiltä. Jälkimmäisessä tapauksessa he eivät menetä minkään valtion luontaista "sotaoikeutta", jonka alkaessa heidän puolueettomuutensa lakkaa. Tätä tarkoitusta varten - puolueettomuutensa suojelemiseksi - tällaisilla valtioilla on oikeus ylläpitää pysyvää armeijaa , rakentaa rajalinnoituksia jne.

Valtion alueen yksittäisten osien neutralointi ulottuu useimmiten meriin ja salmiin, joiden rannikot kuuluvat useille valtioille. Tämä oli Mustanmeren tila Krimin sodan jälkeen. Mustanmeren neutralointi peruutettiin Venäjän yksipuolisella toimella, prinssi Gortšakovin muistiolla, jonka Pariisin rauhan osallistujat lähettivät lokakuussa 1870. Lontoon kongressissa vuonna 1871 kysymys Mustanmeren neutraloimisesta ei enää noussut esiin. Esimerkki neutraalista salmesta on Suezin kanava , jonka sijainti määräytyy vuoden 1888 Konstantinopolin yleissopimuksessa.

Puolueettomuus historiassa

Muinainen maailma

• 340 eaa e. Kreikan kaupunkien kieltäytyminen puolueettomuudestaan ​​Filippoksen II suhteen ja yhteinen toiminta Makedoniaa vastaan ​​.

Keskiaika

• Kolmikymmenvuotisessa sodassa John Casimir (Saksin herttua) noudatti aluksi puolueettomuutta ja liittyi sitten Kustaa Adolfiin .

Uusi aika

• 1779-1783 - aseellinen puolueettomuus - Venäjän , Tanskan ja Ruotsin sekä useiden muiden valtioiden  liitto , joka perustettiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien itsenäisyyssodan aikana ja jonka tarkoituksena oli suojella puolueettomien maiden merenkulkua.
• 1792 – George Washington julistaa Yhdysvaltojen puolueettomuusjulistuksen Euroopan maiden sodassa vallankumouksellista Ranskaa vastaan .
• 1815 - Wienin kongressissa Venäjä ja muut Euroopan suurvallat sopivat tunnustavansa ja takaavansa Sveitsin "ikuisen puolueettomuuden" ja sen alueen loukkaamattomuuden. Tämä päätös kirjattiin kansainväliseen oikeussuunnitelmaan allekirjoittamalla samana vuonna asiaa koskeva laki Pariisissa.
• 1868 - Saksan valaliiton romahtamisen jälkeen Liechtenstein hajotti 80 miehen armeijansa ja julisti pysyvän puolueettomuutensa, joka jatkuu edelleen.
• 1870-1871 - Ranskan ja Preussin sodan alusta lähtien Gyula Andrassy kannatti Itävalta-Unkarin tiukkaa puolueettomuutta .

XX-XXI vuosisatoja

• 1902 - Italia teki sopimuksen Ranskan kanssa, jossa hän lupasi pysyä puolueettomana, jos Saksa hyökkää Ranskaan.
• 1918 – Islannin hallitus julisti maan puolueettomuuden [4] .
• 1929 - Lateraanisopimukset velvoittavat paavin säilyttämään "ikuisen puolueettomuuden kansainvälisissä suhteissa ja pidättäytymään sovittelemasta riitoja, elleivät kaikki osapuolet sitä pyydä", mikä tekee Vatikaanista puolueettoman valtion.
• 1937 - Irlannin perustuslain hyväksyminen , jossa vahvistetaan säännös, jonka mukaan "sotaa ei voida julistaa eikä valtion pitäisi osallistua mihinkään sotaan ilman edustajainhuoneen suostumusta" . Maan perustuslain mukaan vain "hallitus voi ryhtyä toimenpiteisiin, joita se pitää tarpeellisina suojellakseen", jos se hyökkää sen alueelle .
• 1948 - Neuvostoliiton ja Suomen välinen ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunantosopimus vaati Suomen puolueettomuutta.
• 1948 - 1. joulukuuta 1948 Costa Rican asevoimat hajotettiin. Marraskuun 7. päivänä 1949 hyväksytty perustuslaki kielsi pysyvän ammattiarmeijan perustamisen ja ylläpitämisen rauhan aikana.
• 1955 – Itävallan pysyvää puolueettomuutta koskeva liittovaltiolaki hyväksyttiin (26. lokakuuta 1955).
• 1961 - Liittymätön liike perustettiin Belgradin konferenssissa .
• 1977 - 7. syyskuuta solmittiin sopimus Panaman kanavan pysyvästä puolueettomuudesta ja toiminnasta. Panama on myös Non-Aligned Movementin jäsen.
• 1981 – Maltan tasavallan hallitus hyväksyi 14. toukokuuta julistuksen Maltan puolueettomuudesta, jossa todetaan, että Malta on puolueeton valtio ja kieltäytyy osallistumasta mihinkään sotilasryhmittymään [5] .
• 1991 - Kambodžan asema määräytyy Pariisin Kambodža-konferenssin päätösasiakirjassa 23. lokakuuta 1991. Olennainen osa tätä asiakirjaa on sopimus, jonka perustuslakiin asetetaan velvoite varmistaa pysyvä puolueettomuus. Muut sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet tunnustamaan ja kunnioittamaan tämän Kambodžan aseman. Pysyvän puolueettomuuden velvollisuus heijastui Kambodžan puolueettomuuslakiin, joka tuli voimaan jo vuonna 1957 [5] .
• 1995 - Turkmenistan julisti pysyvän puolueettomuuden. 12. joulukuuta 1995 hyväksyttiin YK: n yleiskokouksen päätöslauselma nro 50/80 , jossa ilmaistaan ​​toivo, että "Turkmenistanin pysyvän puolueettomuuden asema edistää rauhan ja turvallisuuden vahvistamista alueella" . Tässä päätöslauselmassa YK "tunnustaa ja tukee Turkmenistanin julistaman pysyvän puolueettomuuden asemaa " . Tällainen ainutlaatuinen asiakirja hyväksyttiin ensimmäistä kertaa koko kansainvälisen kansakuntien yhteisön toiminnassa. YK:n puolueettomuuden tukeminen on harvinainen tapahtuma tämän kansainvälisen järjestön yli puolen vuosisadan historiassa. YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa kehotetaan kunnioittamaan ja tukemaan Turkmenistanin puolueettomuutta. 185 maailman yhteisön jäsenvaltiota äänesti sen hyväksymisen puolesta yleiskokouksessa.
• 2012 – Uzbekistanin tasavallan laki "Uzbekistanin tasavallan ulkopoliittisen toiminnan käsitteen hyväksymisestä" [6] hyväksyttiin .

Muistiinpanot

1. ↑ Puolueettomuus // Brockhausin ja Efronin pieni tietosanakirja  : 4 osana - Pietari. , 1907-1909.
2. ↑ Neutraalisuus // Uusi Encyclopedic Dictionary : 48 nidettä (29 osaa julkaistiin). - Pietari. , s. , 1911-1916.
3. ↑ 1900-luvun alussa
4. ↑ Islanti // Neuvostoliiton sotilastietosanakirja (8 osassa) / toim. N. V. Ogarkova. osa 3. M.: Voenizdat, 1977. s. 605
5. ↑ 1 2 Pysyvä puolueettomuus on valtion kansainvälinen oikeudellinen asema. Pysyvästi neutraali tila. Moderni kansainvälinen oikeus . Haettu 7. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
6. ↑ Uzbekistanin tasavallan laki "Uzbekistanin tasavallan ulkopoliittisen toiminnan käsitteen hyväksymisestä"

Kirjallisuus

• Puolueettomuus // Brockhausin ja Efronin pieni tietosanakirja  : 4 osassa - Pietari. , 1907-1909.
• Armed Neutrality // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Puolueettomuus  // Military encyclopedia  : [18 osassa] / toim. V. F. Novitsky  ... [ ja muut ]. - Pietari.  ; [ M. ] : Tyyppi. t-va I. D. Sytin , 1911-1915.
• Kondakov A.V. Pysyvä puolueettomuus - analyysi menneisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä (Itävallan ja Sveitsin esimerkissä). - M . : Ankil, 2002. - 56 s. — ISBN 5864761877 .
• Kruzhkov V.A. Itävallan puolueettomuus. Muodostuminen - käytäntö - näkymät. . — M. : Aspect Press, 2022. — 208 s. — ISBN 978-5-7567-1198-1 .
• Puna-armeija Itävallassa. Neuvostomiehitys 1945-1955. Asiakirjat / Toim. S. Karner, B. Stelzl-Marx, A. Chubarjan. - Graz, Wien, München, 2005. - S. 824-826.
• Stepanov A.I. venäläiset ja sveitsiläiset. Diplomaatin muistiinpanoja. - M . : Tieteellinen kirja, 2006. - 591 s. — ISBN 5949350995 .

Linkit

• Agamamedova Z. Turkmenistanin neutraalisuus  // Kansainväliset prosessit. - Syys-joulukuu 2003. - V. 1 , nro 3 . Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2008.
• Khlestov O.N. Geneven sopimukset Laosista ovat tärkeä askel nykyaikaisen puolueettomuuden käsitteen muodostumisessa  // Neuvostoliiton valtio ja oikeus. - Syys-joulukuu 2003. - Nro 5 . - S. 91-100 .
• Kruzhkov V.A. Mikä on Itävallan neutraalisuus  // New Vienna Journal (lokakuu, 2008). – Wien, 2008.
• Kruzhkov V.A. Itävallan pysyvä puolueettomuus: muodostuminen, muutos ja näkökulmat . - M. , 2009.
• Kruzhkov V.A. Puolueettomuus Euroopan poliittisella kentällä  // Kansainvälinen elämä. - 2000. - Nro 6 .
• Kruzhkov V.A. Kuinka Itävallasta tuli neutraali  // Kansainväliset asiat. - 2008. - Nro 8-9 .
• Kruzhkov V.A., Markov O.E. 200 vuotta ilman sotia. Sveitsin puolueettomuus uudella vuosisadalla  // Kansainväliset asiat. - 2002. - Nro 8 . Arkistoitu alkuperäisestä 7. tammikuuta 2009.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Hienoa norjalaista Iso venäläinen Brockhaus ja Efron Sotilaallinen Sytina italialainen italialainen Pieni Brockhaus ja Efron Uusi Britannica (verkossa) Treccani
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 11950846d GND : 4041958-7 J9U : 987007565617805171 LCCN : sh85091195 NDL : 00573922 NKC : ph973275 SUDOC : 027476502

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Hienoa norjalaista Iso venäläinen Brockhaus ja Efron Sotilaallinen Sytina italialainen italialainen Pieni Brockhaus ja Efron Uusi Britannica (verkossa) Treccani
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 11950846d GND : 4041958-7 J9U : 987007565617805171 LCCN : sh85091195 NDL : 00573922 NKC : ph973275 SUDOC : 027476502