| Skandinavian-mustankielinen kieli | |
|---|---|
| oma nimi | Rom(m)ani, roma rakripa |
| Maat | Ruotsi , Norja |
| Alueet | Skandinavia |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 31 tuhatta ihmistä |
| Luokitus | |
| Kategoria | sekakieliä |
| Para-mustalaiset kielet | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | rmu |
Skandinavian- mustankieli (tai Skandinavian romani , ruotsin rommani , norja romani , skandinavian romani rakripa , vaihtoehtoinen nimi tavrigens rakripa ) on yksi para- mustankielistä , joka perustuu erillisiin skandinaavisiin kieliin . Tällä hetkellä sitä puhutaan mustalaisyhteisöissä Ruotsissa (noin 25 tuhatta ihmistä) ja Norjassa (noin 6 tuhatta ihmistä).
Kielitieteilijät keksivät termin "skandinaavilais-mustalainen". Ruotsissa tätä kieltä kutsutaan nimellä resande rommani (matkustavat romanit) tai svensk rommani (ruotsin romanit). Norjassa sitä kutsutaan norsk romaniksi (Norjan romani).
Kuten anglo-romani Englannissa ja kalo Espanjassa , skandinaavinen-romani perustuu vanhentuneeseen romani-sanastoon. Suuri osa kielioppia on romania, mutta monet äidinkielenään puhuvat ovat menettäneet perinteisen kieliopin, ja he käyttävät nyt ruotsin ja norjan kielioppia. Skandinavian romanien kieltä ei pidä sekoittaa norjan rodi-kieleen.
Skandinavian-romanin kielessä on epätyypillisiä muotoja, joten sanavarastossa, ääntämisessä ja käytössä on eroja puhujien alkuperän mukaan. Kirjoitettuna sanat kirjoitetaan usein ruotsin (S) ja norjan (N) kirjaimilla (ä, æ, ø, å) ja kirjainyhdistelmillä välittämään tiettyjä ääniä, esimerkiksi: tj - (/ɕ/) tai kj - (/ ç/ ohimennen /tʃ/) edustamaan mustalaisia. č /tʃ/ ja čh /tʃʰ/. Joitakin esimerkkejä skandinaavisten-mustalaisten sanojen oikeinkirjoituksesta: tjuro (S) / kjuro (N) - veitsi, gräj (S) / grei (N) - hevonen.