| Syktyvkarin hiippakunta | |
|---|---|
| Stefanovskin katedraali | |
| Maa | Venäjä |
| Kirkko | Venäjän ortodoksinen kirkko |
| Perustamispäivämäärä | 7. lokakuuta 1995 |
| Ohjaus | |
| Pääkaupunki | Syktyvkar |
| katedraali | Stefanovskin katedraali (Syktyvkar) |
| Hierarkki | Syktyvkarin ja Komi-Zyryansk Pitirim (Volochkov) arkkipiispa ( 19.12.1995 lähtien ) |
| Tilastot | |
| Dekaneerit | 27 |
| temppelit | 156 |
| Luostarit | 7 |
| Neliö | 416 774 km² |
| Väestö | 872 057 ihmistä |
| syktyvkar.eparchia.ru | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Syktyvkarin hiippakunta ( Komi Syktyvkar diocese ) on Venäjän ortodoksisen kirkon hiippakunta Komin tasavallan eteläosassa .
Tuomiokirkkokaupunki on Syktyvkar . Katedraali - Stefanovskin katedraali .
Ortodoksisuuden alun Komin maassa loi Pyhä Stefanus Permiläinen 1300-luvun jälkipuoliskolla. Hän kokosi zyryan aakkoset , käänsi useita tärkeimpiä liturgisia kirjoja ja aloitti saarnaamisen vuonna 1376 Pyrasin (Kotlas) kylässä , 20 versta Solvychegodskista . Vuonna 1383 Stefan nimitettiin vastavalaistun kansan piispaksi, joka loi Permin hiippakunnan , jonka keskus oli Ust-Vym .
1800-luvun alussa - 1900-luvun alussa nykyinen hiippakunnan keskus, Syktyvkar , kutsuttiin Ust-Sysolskiksi, ja se oli Vologdan provinssin ja hiippakunnan samannimisen piirin keskus. Nykyisen Komin tasavallan pohjoiset alueet kuuluivat Arkangelin maakuntaan ja hiippakuntaan.
Vuoden 1917 jälkeen alkoi uskonnonvastainen vaino, temppelin rakentamista rajoitettiin, eikä toukokuuhun 1941 mennessä ollut enää yhtään toimivaa kirkkoa. Vasta Suuren isänmaallisen sodan jälkeen sai avata kolme kirkkoa.
1980-luvun lopulta lähtien ortodoksisten seurakuntien entisöinti aloitettiin.
Venäjän ortodoksisen kirkon pyhän synodin päätöksellä 7. lokakuuta 1995 Komin tasavallan alueelle perustettiin uusi hiippakunta, joka erotettiin Arkangelin hiippakunnasta .
16.4.2016 Vorkutan hiippakunta erotettiin Syktyvkarin hiippakunnasta .