| Tyrant White | |
|---|---|
| Tirant lo Blanc | |
| | |
| Genre | Ritarillinen romaani [d] |
| Tekijä | Marthurel, Joinot |
| Alkuperäinen kieli | katalaani [1] [2] |
| kirjoituspäivämäärä | 1460 |
| Ensimmäisen julkaisun päivämäärä | 1490 |
| kustantamo | Marti Joan de Galba [d] |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Tirant the White ( kt . Tirant lo Blanc ) on Joãonot Marturelin ritarillinen romaani . Kirjoitettu katalaaniksi [3] . Romaanin aloitti Marthurel c. 1460 ja hänen kuolemansa jälkeen eräs Marty Joan de Galba lopetti sen (hänen kirjailijaosuuden aste on edelleen epäselvä, mutta se ei todennäköisesti ollut kovin suuri) [4] . Julkaistu Valenciassa vuonna 1490 , käännetty 1500-luvulla kastiliaksi ja italiaksi , 1700-luvulla ranskaksi . Ensimmäisen julkaisun yhteydessä romaania ei jaettu lukuihin. Tämä on yksi harvoista ritarillisista romaaneista, jotka Cervantes "pelasti" tulipalosta "Don Quijoten kirjaston tarkistamisen aikana".
Se alkaa löyhänä käännöksenä Guy of Warwickista , suositusta keskiaikaisesta romaanista , jonka juonetta seuraavat Tyrantin 27 ensimmäistä lukua. Se on 1200-luvun puolivälin ranskalainen romaani, mutta Marthurel käänsi siitä 1300-luvun alun englanninkielisen version .
Romaanin bysanttilaisella osuudella on suora historiallinen prototyyppi Aragonian ja Katalonian ritarien joukossa Andronicus II :n pelastamiseksi . Osaston johtaja Roger de Flor sai Tyrannin tavoin keisarin arvonimen ja meni naimisiin keisarin veljentyttären kanssa. Marturel oli epäilemättä perehtynyt retkikunnan jäsenen Ramon Muntanerin kronikkaan.
Lähteen ensimmäinen osa, tarina siitä, kuinka köyhä ritari voitti voimakkaan feodaaliherran tyttären, kreivi Veroican, sydämen ja käden, Marturel jättää pois. Hänen Guillem de Veroik on ollut naimisissa pitkään, on pitkään perinyt edesmenneen appinsa arvonimen ja yhtäkkiä päättää jättää taistelut, valo, vaimonsa ja lähteä pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin . Tämä on englannin- ja ranskankielisten romaanien toinen osa. Ennen paluutaan Englantiin hän levittää huhua kuolemastaan ja elää erakkona, jota kukaan ei tunnista, lähellä kotilinnaansa. Hänet pakotetaan jälleen tarttumaan miekkaan saraseenien hyökkäyksen vuoksi, jotka valloittivat koko Englannin ja piirittivät Warwickin linnan, jonne Englannin kuningas pakeni. Erakkokreivi ottaa Englannin joukot komennon, kukistaa uskottomat ja vetäytyy jälleen erakkolleen.
Kreivi istuu virran rannalla, lähellä kurjaa mökkiään, uppoutuneena kirjan lukemiseen. Tämän oppitunnin takana ratsastettu ritari saa hänet kiinni. Tämä on romaanin Tyrant the White ("Valkoinen", lo Blanc, koska hänen äitinsä oli nimeltään Blanca) sankari, Bretagnen ritari , matkalla Lontoon hoviin, missä Englannin kuninkaan ja ranskalaisen prinsessan avioliiton kunniaksi. , lomia ja turnauksia järjestetään ympäri vuoden. Kreivin tutustuminen Tyrannin kanssa on ensimmäinen askel sankarin ritarillisessa initiaatiossa . Hän oppii järjestyksen merkityksen, vihkimyksen, johon hän etsii: kreivi lukee hänelle lukuja kirjastaan, joka osoittautuu Raymond Lullin tutkielmaksi ritarillisuudesta . He tapaavat toisensa jälleen vuoden kuluttua: Tyranni vierailee kreivin luona matkalla kotiin, ja hän kuuntelee yksityiskohtaista tarinaa oppilaansa menestyksestä. Lisää emme tapaa Guillem de Veroiquea romaanin sivuilla.
Saraseeniarmeija piirittää Rodoksen johnilaiset ja huutavat apua. Tyrani varustaa aluksen omalla kustannuksellaan ja tuo sen Rodokselle. Piirrettyjen asema on toivoton, mutta Tyranni onnistuu polttamaan Egyptin sulttaanin liittolaisten genovalaisten lippulaivan nerokkaan laitteen avulla, joka aiheuttaa paniikkia vihollisleirissä ja ratkaisee sodan lopputuloksen. Tyrani jatkaa sitten Konstantinopoliin , missä Bysantin keisari kutsuu hänet, joka on hädässä sodassa turkkilaisia vastaan . Välittömästi saapuessaan Tyranni nimitetään ylipäälliköksi, ja kun hän näkee keisari Karmesinan tyttären, hän tuntee ensin rakkauden.
Kampanjan puolivälissä myrsky pyyhkäisi hänen aluksensa ja löi sen kiviä vasten. Mutta Tyranni nousi kahleissa olevasta vangista koko Barbarien hallitsijaksi. Valloitettuaan Afrikan tyranni lähettää joukkoja Bysanteihin , missä vain pääkaupunki on edelleen keisarin hallinnassa. Yhdellä yöiskulla hän tuhoaa vihollisen laivaston ja sitten odottamattomalla liikkeellä lukitsee vihollisen armeijan ansaan pakottaen hänet antautumaan. Tyrani on menestyksen huipulla: hänet kruunataan keisarin tittelillä, hänen häät prinsessan kanssa on suunniteltu. Ja yhtäkkiä, vatsakipuihin, Tyrant kuolee testamentin tehtyään; prinsessa kuolee suruun, joka ei myöskään unohtanut ilmoittaa kuolevasta tahtoaan, keisari kuolee.
Keisarin kuoleman jälkeen keisarinna avioituu Tyrannin sukulaisen Hippolytuksen kanssa ja julistaa hänet keisariksi. Hippolytus karkottaa lopulta kaikki viholliset, vaimonsa kuoleman jälkeen hän menee uudelleen naimisiin ja perustaa dynastian, jonka ansiosta Bysantissa vallitsee rauha ja vauraus.
Ristin voima on kanssamme! huudahti pappi. "Mitä, onko täällä Valkoinen Tyranni?" Anna se minulle, rakas ystävä, se on nautintojen aarre ja mukavuudet. Se kuvaa urheaa Montalvanskyn ritaria Don Kyrieleisonia, hänen veljeään Thomas Montalvanskya ja ritari Fonsecaa, se kuvaa rohkean Tyrannin taistelua koiran kanssa, se kuvaa neito Joyn temppuja, lesken Potrafiran temppuja ja juonittelua. , ja lopuksi keisarinnan sydämellinen taipumus hänen equerryään kohtaan Hippolyta. Vakuutan sinulle, rakas ystävä, että tämä on maailman paras kirja tavun väittelyssä. Täällä ritarit syövät, nukkuvat, kuolevat sängyissään, tekevät testamentteja ennen kuolemaansa, ja siinä on paljon muuta, mitä ei löydy muista tämän tyyppisistä kirjoista. Kaikella tällä sen kirjoittaja kasasi tarkoituksella niin paljon hölynpölyä, että hänet olisi pitänyt tuomita elinkautiseen vankeuteen. Ota se mukaasi, lue se, niin näet, että olen kertonut siitä todellisen totuuden.
- " Don Quijote "