lääni | |||||
Harjun maakunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
est. Harju maakond | |||||
|
|||||
59°20′ pohjoista leveyttä. sh. 25°00′ itäistä pituutta e. | |||||
Maa | Viro | ||||
Sisältää | 4 kaupunkia ja 12 seurakuntaa | ||||
Adm. keskusta | Tallinna | ||||
Historia ja maantiede | |||||
Neliö |
4327,58 km²
|
||||
Aikavyöhyke | UTC+2 , kesä UTC+3 | ||||
Väestö | |||||
Väestö |
614 567 [1] henkilöä ( 2022 )
|
||||
Tiheys | 142,0 [2] henkilöä/km² (1. paikka) | ||||
Tunnustukset | Katolilaiset , ortodoksiset , juutalaiset , muslimit | ||||
Virallinen kieli | Virolainen | ||||
Digitaaliset tunnukset | |||||
ISO 3166-2 -koodi | EE-37 | ||||
Virallinen sivusto | |||||
blank300.png|260px]][[file:blank300.png | |||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Harjumaa ( Est. Harjumaa ), Harju maakond ( Est. Harju maakond ), myös Harjumaa [3] on yksi Viron 15 maakunnasta . Hallinnollinen keskus on maan pääkaupunki Tallinna .
Harjumaa menee Itämeren Suomenlahden rannikolle [4] . Vastaa suunnilleen osaa Harjusta - yksi Viron kahdeksasta [5] historiallisesta alueesta ( maakonds ) [6] [7] [8] .
Läänin pinta-ala on 4327,58 km 2 [9] .
1. tammikuuta 2006 läänissä (tämä on maan asutuin lääni ) asui 521 313 ihmistä, joista 45,9 % on miehiä ja 54,1 % naisia. Noin 75 % läänin väestöstä asui maan pääkaupungissa - Tallinnassa. Vuonna 2006 kunnan kokonaissyntyvyys oli 11,9 ‰, kuolleisuus 11,4 ‰, luonnollinen syntyvyys - 0,5 ‰ .
Läänille on aina ollut ominaista monikansallisuus. Aikaisemmin lukuisat saksalaiset olivat tuskin edustettuina, mutta läänissä asuu Viron suurin venäläinen etninen vähemmistö . Vuonna 2006 virolaisia oli 59,2% väestöstä (308 tuhatta), venäläisiä - 32,6% (170 tuhatta), ukrainalaisia - 3,4%, valkovenäläisiä - 1,8%, muita - 3,0% ( suomalaisia , saksalaisia , tataareita , latvialaisia , liettualaisia , armenialaiset , juutalaiset , moldovalaiset jne.). Alle 14-vuotiaita lapsia oli 14,1 % väestöstä, työkykyinen väestö (15-64-vuotiaat) oli 70,1 %, eläkeikäisiä (65 vuotta ja vanhemmat) 15,7 %. Asukastiheys oli 120,3 henkilöä/km² (maan tiheimmin asuttu lääni).
Harjumaan asukkaiden lukumäärä kunkin vuoden tammikuun 1. päivänä Tilastolaitoksen tietojen mukaan [10] [11] :
2000 | 2011 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
525 354* | ↗ 552 882* | ↗ 569 055 | ↗ 576 215 | ↗ 582 509 | ↗ 589 610 | ↗ 598 059 | ↗ 605 029 | ↗ 609 515 (614 567*) | ↗ 614 561 |
*laskentatietojen mukaan
Viron vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Harjumaalla asui 614 567 ihmistä eli 46,14 % Viron väestöstä, joista 372 245 asui Harjumaalla . (60,57 %) - virolaisia, 178 169 henkilöä. (28,99 %) - venäläiset, 18 886 henkilöä. (3,07 %) - ukrainalaiset, 7473 henkilöä. (1,22 %) - valkovenäläiset, 4226 henkilöä. (0,69 %) - suomalaisia, 1812 henkilöä. (0,29 %) - latvialaiset, 1572 henkilöä. (0,26 %) - juutalaisia, 1473 henkilöä. (0,24 %) - saksalaiset, 1386 henkilöä. (0,23 %) - liettualaiset, 1306 henkilöä. (0,21 %) - tataarit, 1218 henkilöä. (0,2 %) - armenialaiset, 1148 henkilöä. (0,19 %) - puolalaiset , 18 684 henkilöä. (3,04 %) - muut kansallisuudet, 4969 henkilön (0,81 %) kansalaisuus on tuntematon [12] .
Yli 65-vuotiaan väestön osuus läänin väestörakenteesta oli 17,87 % väestöstä ( 109 801 henkilöä ) ja alle 15 -vuotiaiden osuus 17,32 % ( 106 421 henkilöä ) [12] .
Läänin 614 567 asukkaista 80,81 % (496 658 henkilöä) on Viron kansalaisia , 6,49 % ( 39 891 henkilöä ) kansalaisuudettomia, 6,31 % (38 808 henkilöä) Venäjän kansalaisia ja 6,31 % ( 38 808 henkilöä ) muiden maiden kansalaisia. - 6,3 % ( 38 739 henkilöä ), 471 henkilön kansalaisuus 0,08 % on tuntematon. Läänissä asuu 56,52 % Viron venäläisistä, 47,5 % ( 38 808 henkilöä ) kaikista maassa asuvista Venäjän kansalaisista ja 59,9 % ( 39 891 henkilöä ) kaikista Viron kansalaisuudettomista [1] [12] .
354 549 henkilöllä ( 57,69 % läänin väestöstä) äidinkieli oli viro , 220 772 henkilöllä ( 35,92 %) - venäjä , 8388 henkilöllä (1,36 %) - ukraina , 2 947 henkilöllä (0, 48 %) - Englanti , 2567 hengelle (0,42 %) - suomi , 1113 hengelle (0,18 %) - espanja , 1111 hengelle (0,18 %) - saksa , 1089 hengelle (0,18 %) - valkovenäläinen kieli , 1083 hengelle (0,18 % ) ) - liettuan kieli , 1056 hengelle (0,17 %) - latvian kieli , 840 hengelle (0,14 %) - ranskan kieli , 738 hengelle (0,12 %) - azerbaidžanin kieli , 620 hengelle (0,1 %) - armenian kieli , 466 henkilölle (0,08 %) - tataarin kieli , 11 273 henkilölle (1,83 %) äidinkieli oli muu, 5 955 ihmisen (0, 97 %) äidinkieli on tuntematon [13] .
Maakuntaan kuuluu 4 kaupunkikuntaa ja 12 seurakuntaa :
Kaupunki-kunnat:
Seurakunta:
Virossa on 1.1.2018 alkaen lakkautettu lääninhallitukset ja vastaavasti lääninvanhimpien virat. Heidän tehtävänsä siirretään valtion toimielimille ja paikallishallinnolle [14] . Sitä ennen Ülle Rajasalu ( Ülle Rajasalu ) on toiminut läänin vanhimpana vuodesta 2009.
Ennen vuoden 2017 hallintoalueuudistusta läänissä oli 6 kaupunkia ja 17 kuntaa:
Kaupunki-kunnat:
Seurakunta:
Maakunnassa syntyneet:
Tallinna, Tornitorni talvella
Alukset Tallinnan satamassa
Laitse kartano
Keila-Joan kartano
Nõmme Market, Tallinna
Kosen kirkko
Jagalan vesiputous maaliskuussa 2013
"Noidan kaivo" Tuhalassa
Viron hallinnolliset jaot | ||
---|---|---|