luterilainen kirkko | |
Aleksanterin kirkko | |
---|---|
Aleksanterin Kirkko | |
61°29′50″ s. sh. 23°44′57″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Suomi |
Kaupunki | Tampere |
tunnustus | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Hiippakunta | Tampereen hiippakunta |
Arkkitehtoninen tyyli | neogoottinen |
Projektin kirjoittaja | Theodor Dekker |
Arkkitehti | Theodor Dekker [d] [1][2] |
Perustamispäivämäärä | 2. maaliskuuta 1880 |
Rakentaminen | 1880-1881 vuotta _ _ |
Tila | toimiva kirkko |
Verkkosivusto | tampereenseurakunnat.fi/… |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Aleksanterin kirkko ( fin. Aleksanterin kirkko , ruotsalainen Alexanderskyrkan ) on Tampereen hiippakuntaan kuuluva luterilainen kirkko Tampereen kaupungissa .
Kirkko on 57,5 metriä korkea ja 60 metriä pitkä. Kirkko on suunniteltu 1200-paikkaiseksi.
Kirkon nimi liittyy keisari Aleksanteri II :n nimeen , joka juhli 2. maaliskuuta 1880 hallituskautensa 25-vuotispäivää. Tänä päivänä muurattiin ensimmäinen kivi kirkon perustukselle. Uusgoottilaisen temppelin on suunnitellut arkkitehti Theodor Dekker . Kirkon vihkiminen tapahtui 27.11.1881.
Alttaritaulun teki vuonna 1883 taiteilija Alexandra Soltin nimettömän lahjoittajan kustannuksella. Saarnatuolin on suunnitellut arkkitehti Theodor Dekker.
Vuonna 1937 kirkko rekonstruoitiin kansallisromantiikan hengessä arkkitehti Bertel Stömmerin hankkeen mukaan, mutta remontin päätyttyä syttyi tulipalo (maalivarasto syttyi tuleen), jonka seuraukset saatiin korjattua joulukuuhun mennessä. 1938. Remontin aikana alun perin avoin alttariosa muurattiin ja toiseen kerrokseen rakennettiin pieni kappeli ja rukoushuoneet. Alttariosan suunnittelun on suunnitellut Antti Salmenlinna.
Alttaripuomi kunnostettiin Bertel Strömmerin projektin mukaan.
Vuoden 1980 kunnostuksen aikana kirkkorakennus palautettiin alkuperäiseen ulkomuotoonsa. Alttarivaltaistuimella olevan ristin on suunnitellut kuvanveistäjäpariskunta Ipi ja Pekka Pyhältö. Kirkon verhoukset on valmistanut Anja Savolainen.
Aluksi Aleksanterin kirkon urut lainattiin keskusaukiolla sijaitsevasta vanhasta tuomiokirkosta. Vuonna 1885 kirkko hankki omat urut, mutta ne katosivat tulipalossa vuonna 1937. Urkujen julkisivu on kuitenkin säilynyt tähän päivään asti, ja Kangasalan kaupungin urkupajassa Aarnhem Vegeliuksen suunnitelman mukaan valmistetut uudet urut vihittiin käyttöön vuonna 1939. Siinä on 55 rekisteriä.
Toisen tason reliefit on tehnyt Evert Porila Vuorisaarnan pohjalta .
Kryptan valmistui vuonna 2008 arkkitehti Mikko Suominen. Kirkon vanhat pilarit kirjoitettiin orgaanisesti uusien tilojen rakenteeseen.