Aleksanteri Nikolajevitš Cherepnin | |
---|---|
perustiedot | |
Syntymäaika | 21. tammikuuta 1899 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 30. syyskuuta 1977 [2] (78-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Ammatit | säveltäjä , pianisti , musiikkitieteilijä , musiikin teoreetikko , yliopistonlehtori , elokuvasäveltäjä , kapellimestari |
Työkalut | piano [1] |
Genret | ooppera ja sinfonia |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Alexander Nikolaevich Cherepnin ( 21. tammikuuta 1899 [1] , Pietari [1] [2] - 30. syyskuuta 1977 [2] , Pariisin 6. kaupunginosa [2] ) oli venäläinen ja amerikkalainen säveltäjä, pianisti ja musiikin teoreetikko .
Säveltäjä Nikolai Tcherepninin ja laulajan ( mezzosopraano ) Maria Albertovna Benoisin (1876 -?), Alexander Benoisin veljentytär, poika . Opiskeli Petrogradin konservatoriossa. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen hän muutti perheineen Tiflisiin , missä hän jatkoi opintojaan Tiflisin konservatoriossa [3] . Muutettuaan perheensä kanssa Ranskaan vuonna 1921 hän valmistui Pariisin konservatoriosta .
Hänen opettajiaan Venäjällä ovat säveltäjä Viktor Mihailovitš Beljajev ( A.K. Lyadovin ja A.K. Glazunovin opiskelija ), joka valmisteli Tšerepninin pääsyä Pietarin konservatorioon, Leokadija Kašperova (kuuluisa pianisti, Anton Rubinsteinin oppilas) [4] ja hänen professorinsa. konservatoriossa Nikolai Aleksandrovich Sokolov ( N. A. Rimski-Korsakovin opiskelija ). Tcherepninin mentori tänä aikana oli erinomainen musiikkitieteilijä Aleksanteri Ossovski , joka oli ystävällinen isänsä N. N. Cherepninin kanssa . Aleksanteri Spendiarovilla oli tietty vaikutus Tcherepninin varhaisiin sävelluksiin .
Hän oli lähellä "Pariisin koulun" säveltäjiä ( Honegger , Martin jne.). Pianistina hän on konsertoinut ympäri maailmaa. Vuonna 1926 hän teki ensimmäisen kiertueensa Yhdysvalloissa .
1930 - luvun alussa hän matkusti Kiinaan , jossa hän oli Shanghain konservatorion johtaja ( 1934-1937 ) [ 3 ] . Shanghaissa hän tapasi kiinalaisen pianistin Li Xiang Mingin, josta tuli hänen vaimonsa . Hän työskenteli myös Japanissa (hänen oppilaidensa joukossa ovat japanilaiset säveltäjät Akira Ifukube , Yoritsune Matsudaira), johti Tokyo Music Publishing Housea [3] . Vaikutti myöhemmin kiinalaiseen ja japanilaiseen musiikkiin. Hän vietti toisen maailmansodan vuodet Pariisissa .
Vuonna 1948 (muiden lähteiden mukaan vuonna 1949 [3] ) hän muutti Yhdysvaltoihin , vuonna 1958 hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden . Vuosina 1949-1964 hän opetti sävellystä DePaulin yliopistossa Chicagossa . Vuonna 1967 hän konsertoi Neuvostoliitossa ( Moskova , Leningrad , Tbilisi ). Hänen oppilaitaan ovat Gloria Coates , John Downey ja muut.
Cherepnin, Alexander Nikolaevich - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Venäläistä, georgialaista ja kiinalaista musiikillista kansanperinnettä aktiivisesti käyttäneen Tcherepninin työskentelyyn vaikuttivat suuresti Stravinski ja Prokofjev . Hän omistaa neljä oopperaa (joista - "Ol-Ol", 1924 - 1925 , L. Andreevin mukaan ; "Zobeidan häät", 1929 - 1930 , Hoffmannsthalin mukaan), viisi balettia (" Ajantan freskot ", 1923 ) , lavastettu Covent Gardenissa , mukana Anna Pavlova , joka omisti sävellyksen idean; "Trepak", 1937 ; " Shota Rustaveli ", 1945 ; "A Woman and Her Shadow", 1948 , Claudelin mukaan "Abyss", 1949 , L. Andreevin mukaan jne.), "Georgian Rhapsody" sellolle ja orkesterille ( 1922 ), neljä sinfoniaa ( 1927-1957 ) , kuusi pianokonserttoa ( 1919-1965 ) , monia [ 7 ] kuoro- ja kamarisävellyksiä.
Tcherepninin alkuperäinen harmonia perustuu uusmodaaliseen modaalikonseptiin, jota säveltäjä alkoi miettiä jo 1910-luvulla. Kirjoittaja pitää romanttisen sonatiinin op. 4 (1918). Teoriassa käsite muotoiltiin aikuisiässä artikkelissa "Basic Elements of My Musical Language" (Basic Elements of My Musical Language, käsikirjoitus, 1962 [8] ).
Modaaliperustana Tšerepnin esittää yhdeksän ei-toistuvan äänenvoimakkuuden asteikon (oktaavin kaksinkertaistuminen - kymmenen askelta), eli enneakordin, joka edustaa kolmen nelivaiheisen tukiasteikon peittokuvana, jota kirjoittaja kutsuu. " tetrachords " (PTP, CCI, PPT; puolisävelet on suunniteltu samassa temperamenttiasteikossa ). Tšerepnin kutsuu syntyneitä 9-portaisten asteikkojen rakenteellisia muunnelmia "ensimmäiseksi tuskaksi" (kokonainen "tetrakordin" sävy keskellä; N. Slonimsky kutsui sitä "Tšerepnin-asteikoksi" [9] ja Yu. N. Kholopov "Cherepnin-major" [10] ), "second fret" (koko ääni alas) ja "third fret" (koko ääni ylös). Enneakordien alempaa sävyä kutsutaan "toniciksi".
9-askelinen asteikko tulkitaan edelleen äänikompleksiksi, kuten dodekafoniseksi sarjaksi, josta äänet otetaan mielivaltaisessa järjestyksessä pysty- ja vaakamuodostelmiin. Tällaista sävellystekniikkaa kutsuu Cherepnin "intrapunktuuriksi" (eng. interpoint; lat. punctus inter punctum).
Tcherepninin sävellyksiä esittivät Yo-Yo-Ma , Alexander Rudin , Alexander Ivashkin . Hänen teoksiaan ovat johtaneet Rafael Kubelik , Charles Munsch ja Fritz Reiner . Singaporen sinfoniaorkesteri on esittänyt ja äänittänyt kaikki hänen sinfoniansa.
Valokuva, video ja ääni | ||||
---|---|---|---|---|
Temaattiset sivustot | ||||
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|