Pentti Aalto | |
---|---|
fin. Pentti Aalto | |
Syntymäaika | 22. heinäkuuta 1917 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 30. marraskuuta 1998 (81-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Tieteellinen ala | kielitieteilijä , vertaileva historiallinen kielitiede , altailaiset kielet |
Työpaikka | Helsingin yliopisto |
Alma mater | |
tieteellinen neuvonantaja | Gustav Ramstedt |
Opiskelijat | Asko Parpola |
Tunnetaan | vertailevan tutkimuksen asiantuntija , altaistutkimukset , turkologia |
pentti aalto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kielet. Professori Helsingin yliopistossa . Suomen Itäseuran sihteeri 1947-1956 , sitten Suomen Suomalais-ugrilaisen Seuran sihteeri 1956-1965 . Suomen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1962 .
Syntynyt 22.7.1917 Suomessa , Porin kaupungissa . _
Toisen maailmansodan aikana hän palveli Suomen armeijassa. Suomen sodan aikana liittoutumassa Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan , vuosina 1941-1944 hän toimi koodinmurtajana (kryptaanalyytikona) tiedusteluyksikössä.
Vuosina 1947-1956 hän oli Suomen Itäseuran sihteeri; valittiin myöhemmin tämän yhteisön kunniajäseneksi.
Vuonna 1949 hän puolusti väitöskirjaansa, jonka aiheena oli latinalainen gerund ja gerund .
Hän oli Gustav Ramstedtin opiskelija , joka asetti kiinnostuksensa Mongolian ja Keski-Aasian kielten tutkimuksen suuntaan. Ramstedtin kuoltua vuonna 1950 Aalto valmisteli painamista varten monia Ramstedtin keskeneräisiä töitä.
Vuosina 1956-1965 hän oli Suomen suomalais-ugrilaisen yhteisön sihteeri.
Vuonna 1958 hän aloitti vertailevan tutkimuksen professorin virassa Helsingin yliopistossa , jota hän toimi vuoteen 1980 asti .
Vuonna 1962 hänet valittiin Suomen tiedeakatemian jäseneksi.
В 1963 году он и его ученик Туомо Пекканен организовали проведение 6-й Всемирной Всемирной Конференций Конференций Конференций Конференций по.
Hän teki tutkimusmatkoja vuodesta 1945 alkaen vieraillessaan eri Euroopan maissa, Mongoliassa , Yhdysvalloissa , Intiassa .
Hän aloitti opettamisen vuonna 1949 saatuaan apulaisprofessorin viran. Opettajauransa aikana hän luennoi monista muinaisista indoeurooppalaisista kielistä sekä mongoliasta, vanhasta turkkilaisesta, tšuvasista ja tiibetistä. Hän lopetti opettamisen vuonna 1980 , mutta vuoteen 1982 asti hän suoritti altaistiikan kokeita.
Aalto oli koko sukupolven tunnettujen suomalaisten indologien opettaja. Suomalaisten indologien tutkimusryhmä julkaisi vuonna 1969 ensimmäiset tutkimustulokset muinaisen Intian sivilisaation kirjoittamisesta, jotka herättivät tiedemaailman huomion. Ryhmän vetäjänä toimi opiskelija ja Aallon työn jatkaja Asko Parpola ja Aalto itse oli ryhmän jäsen.
Kirjoitti kolme osaa Suomen kielitieteen historiasta Suomen kasvatus- ja tiedehistoriaa käsittelevään laajaan moniosaiseen suomenkieliseen painokseen: 1971 - itämaisten kielten tutkimuksen historia; 1980 - klassisten kielten tutkimuksen historia; 1987 - nykykielten tutkimuksen historia.
Hän kuoli Helsingissä 30.11.1998 sydänkohtaukseen .
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|