Berkana

Nimi	Proto - germaaninen	Vanha englanti	Vanha skandinaavinen
	*Berkanan	Beorc	Bjarkan
	" koivu "	" koivu " / " popeli "?	" koivu "
Lomake	Vanhin Futhark	Futork	Juniori Futhark
Lomake
Unicode	ᛒU+16D2		ᛒU+16D2	ᛓU+16D3
Translitterointi	b
Transkriptio	b
JOS	[β]	[b]	[b], [p]
Sijainti riimurivillä	kahdeksantoista		13

Rune Berkana

ᛒᛓ

Kuvat

◄	ᛎ	ᛏ	ᛐ	ᛑ	ᛒ	ᛓ	ᛔ	ᛕ	ᛖ	►
◄	ᛏ	ᛐ	ᛑ	ᛒ	ᛓ	ᛔ	ᛕ	ᛖ	ᛗ	►

Ominaisuudet

Nimi

ᛒ : riimukirjain berkanan beorc bjarkan b
ᛓ : riimukirjain lyhyt oksa-bjarkan b

Unicode

ᛒ : U+16D2
ᛓ : U+ 16D3

HTML-koodi

ᛒ ‎: tai ᛓ ‎: taiᛒ ᛒ
ᛓ ᛓ

UTF-16

ᛒ ‎: 0x16D2
ᛓ ‎: 0x16D3

URL-koodi

ᛒ : %E1%9B%92
ᛓ : %E1%9B%93

Tämä sivu tai osio sisältää riimuja .
Jos sinulla ei ole tarvittavia fontteja , jotkin merkit eivät välttämättä näy oikein.

Berkana tai Berkana (ᛒ) on vanhemman ja anglosaksisen Futharkin kahdeksastoista riimu , nuoremman futharkin neljästoista.

Tarkoittaa ääntä [ b ].

Eri futharkeissa

Vanhin riimut

Vanhemmassa Futharkissa sitä kutsutaan nimellä *berkanan, mikä oletettavasti tarkoittaa protogermaanin kielessä puulajin nimeä " koivu ". Äänen lisäksi [ b ] voi tarkoittaa ääntä [ β ].

Anglosaksiset riimut

Anglosaksisessa futharkissa sitä kutsutaan nimellä Beorc (OE "koivu").

Pienet riimut

Nuoremmassa Futharkissa sitä voidaan kutsua muinaisnorjalaisen kielen murteesta riippuen nimellä "Björk", "Bjarkan", "Bjarken", mikä tarkoittaa "koivua". Tarkoittaa ääniä [ b ] ja [ p ]. Lisäksi sillä on pääkirjoituksen (ᛒ) lisäksi lyhennetty versio ᛓ.

Pistelliset riimut

Tavallisen Berkanan lisäksi pistetetyssä futharkissa on kaksi sen muunneltua versiota äänen tallentamiseen [ p ]: ᛔ (berkana pisteillä) ja ᛕ.

Viitteet riimurunoissa [1]

Runo	Alkuperäinen	Käännös
anglosaksinen	Beorc biþ bléda léas, bereþ efne swá þéah tánas bútan túdor biþ on telgum wlitig, héah on helme hyrsted fægere, gehlóden léafum, lyfte getenge.	Koivussa ei ole kukkia (hedelmiä), mutta se synnyttää silti hedelmättömät versot, kauniit oksat, korkea kruunu, upeasti koristeltu, täynnä lehtiä, lähellä taivasta.
Vanha norja	Bjarkan er lavgrønstr líma; Loki bar flærðar tíma.	Koivu - peitetty vihreillä lehdillä; Loki toi onnea petoksessa.
Vanha islantilainen	Bjarkan er laufgat lim ok litit tre ok ungsamligr viðr.	Koivu - lehtien peitetty oksa, ja pieni puu ja nuorta kasvua.

Riimun alkuperä

Se tulee, kuten latinalainen B - kirjain , etruskien muinaisesta italialaisesta kirjaimesta 🌁.

Kirjallisuus

Venäjäksi

Bloom R.H. Rune kirja. - Kiova: Sofia, 2010. - ISBN 978-5-399-00032-9, ISBN 978-5-91250-810-3.
Weber E. Riimutaide. — Per. Skopintseva E. M. - St. Petersburg: Eurasia Publishing Group, 2002. - 160 s. ISBN 5-8071-0114-6.
Kolesov E., Torsten A. Runes. Futhark klassinen ja armaaninen. - Penza: kultaleikkaus, 2008. - ISBN 978-5-91078-045-7.
Korablev L. Riimukirjaimet. - M., 2015, itsenäinen julkaisu. — 592 s. - ISBN 978-5-9907446-0-8.
Pennik N. Maagiset aakkoset. — Per. Kaminsky M. - Kiova: Sofia, 1996. - 320 s. — ISBN 5-220-00005-5.
Platov A. V. Riimutaide: harjoitus. Harjoituskurssi. - M .: Sam Polygraphist LLC, 2012. - 352 s. - ISBN 978-5-905948-01-5.
Thorsson E. Riimunopetus. - M .: Sofia, Helios, 2002. - 320 s. — ISBN 5-344-00080-4.
Wirdan kieli (lukija kolmessa osassa). — Per. Blaze A. - M .: Thesaurus Deorum, 2016.

muilla kielillä

Arntz, Helmut. Die Runenschrift. Ihre Geschichte und ihre Denkmaeler. Halle/Saale: Niemeyer 1938.
Agrell, Sigurd . Zur Frage nach dem Ursprung der Runennamen. 1928.
Enoksen, Lars Magnar. juoksija. Historia, Tydning, Puhuminen. - Lund: Historiske Media, 1999. - ISBN 91-89442-55-5.
Grimm, Wilhelm Carl. Uber deutsche Runen. 1821.
Krause, Wolfgang. Oli mies Runenritztessä. 2. verbi. Aufl. Halle/Saale: Niemeyer 1943.
Odenstedt B. Riimukirjoituksen alkuperästä ja varhaisesta historiasta. - Coronet Books Inc, 1990. - 182 s. — ISBN 978-9185352203.