Wa (kieli)

Wa ( Va, Vo, Wa, Awa ) on wa-kansan kieli , joka koostuu murteista: Paraukin murretta puhuvat Parauk-wa-kansa [1] , joka asuu Kengtungin kaupungissa Shanin itäosassa. osavaltio , Salween-joen yläjuoksulla Shanin Myanmarin koillisosassa, Mengmanin piirikunnassa Menghai Countyssa, Xishuangbanna Dai autonomisessa prefektuurissa ; Simaon piirikunnan Lankang-Lahun autonomisessa prefektuurissa; Gengmadain ja Yongden läänissä, Kangyuanwan autonomisessa prefektuurissa Linkangin piirikunnan tasolla Kiinan Yunnanin maakunnan lounaisosassa , ja myös todennäköisesti Thaimaan pohjois- ja luoteisosissa [2] . Vuonna 2000 Wa-ihmiset uudelleensijoitettiin Mong Tonin ja Mong Hsatin alueille, erityisesti Mong Kyutin, Mong Yavnin ja Pong Pa Kyinin kaupunkeihin Luoteis- Shanin osavaltiossa . Won murretta puhuvat Kiinassa (Simaon hallintotason Lankang - Lahun autonominen prefektuuri; Yunnanin maakunnan lounaisosan Linkangin piiritason Zhenkangin ja Yongden piirikunnat ) ja Myanmarissa (5) asuvat Wo-Kawa- kansat [3] . kylät Hopang of Shan State ) [4] ja ben [3] , jotka myös asuvat Kiinassa. Ava-murretta puhuvat samannimiset ihmiset [5] , jotka asuvat Lankang-Lahun, Lahun ja Wan, Menlian-Dain ja Ximen-Wan autonomisissa prefektuureissa Simaon piirikunnan tasolla Yunnanin maakunnan lounaisosassa Kiinassa [ 5] 6] .

Murteet

• Avalla ( Ava , Awa, Awa Wa, Va ) on Avalin, Davannon ja Masanin murteet.
• Wolla ( Ban, Kawa, K'awa , La, Meung Hom, Pan, Peung Sux, Pinyin, Va, Vhax, Vo, Vo Wa, Wa Pwi, Wakut ) ei ole murteita.
• Paraukilla ( Baraog , Baraoke, Buliu, Bulu, Burao, Parauk Wa, Phalok, Praok, Standard Wa, Wa ) on monia murteita: aiswa, aychun, aishuai, alwa, angkrah, aum-plauk, bible-wa, banhung, veng - ngin, wuy-sai, dachzhai, ing-phang (sigang), kang-hsiu, kaong-naong, kaung-jiem, kaun-kaung, kaun-mau, kaun-poih, kaun-rao, kaung-rang, kaung-sang , kok-lah, kuan, kha-lah, khui-ma, la-dah, la-kong, lah-krum, pellava, lung-kua, lhah-tiah, man-lin, man-tong, man-chu ( jo -pyu, man-tiy, man-ton, man-tong), man-shiang, muik-lhang, muik-lhah, muik-nghaung, muik-nu, muik-reich, muik-sime, myung, myung-kun, myung-mao, myung-yum, naung-aura, nom-tum, pa-tah, pang-wai, pang-yang (muik-khaoh), panglao, rho-maung, rock-tong, sau-hin, sawaik, si -wieh, si-gang-rai, si-nauk, si-nga, simung, taoh-miye, toi-laung, hom, shiem-tum, shiem-chiim, shiem, yaong-breh, yaong-krak, yaong-khrum , Yaong Kua, Yaong Ling, Yaong Lung, Yaong Nong, Yaong O, Yaong Peng, Yaong Raok, Yaong Rieh, Yaong Sang, Yaong Soi, Yaong Ting. Yli 70 lajiketta Myanmarissa, 300 lajiketta Kiinassa [7] .

Kirjoittaminen

1930-luvulla lähetyssaarnaajat kehittivät wa-kielelle latinaan perustuvan kirjoitustavan, mutta sitä ei käytetty laajalti: 1950-luvun alussa vain 3 % wa:sta omisti tämän kirjoituksen.

Vuonna 1955 Kiinassa aloitettiin työ uuden aakkoston, wa. Maaliskuussa 1957 Wa:lle hyväksyttiin uusi sekaaakkoset . Se sisälsi lisäkirjaimia ŋ e ө ɲ .

Kuitenkin jo vuonna 1958 tämä aakkoset korvattiin aakkosilla, joissa oli 26 standardia latinalaista kirjainta. ŋ:n sijasta alettiin kirjoittaa ng, ɲ - ny:n sijaan, e - eli:n sijaan ө - o. Tätä aakkosta on jalostettu toistuvasti ja sitä käytetään edelleen Kiinassa.

Kiinan Wa:n aakkoset (1989) [8]

Nimikirjaimet:

Finaalit:

Muistiinpanot

1. ↑ Joshua-projekti . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 13. kesäkuuta 2018. (määrätön)
2. ↑ Etnologi . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2014. (määrätön)
3. ↑ 12 Joshua Project . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 12. kesäkuuta 2018. (määrätön)
4. ↑ Etnologi . Käyttöpäivä: 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 27. huhtikuuta 2014. (määrätön)
5. ↑ Joshua-projekti . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 13. kesäkuuta 2018. (määrätön)
6. ↑ Etnologi . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 15. toukokuuta 2014. (määrätön)
7. ↑ Etnologi (17. painos) . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2014. (määrätön)
8. ↑ Minglang Zhou. Monikielisyys Kiinassa: vähemmistökielten uudistusten kirjoittamisen politiikka. Berliini, 2003. ISBN 3-11-017896-6

Kirjallisuus

• Bradley, David. 1994. "Itä- ja Kaakkois-Aasia." Julkaisussa Moseley, Christopher et ai. Maailman kielten atlas. Lontoo: Routledge.
• Watkins, Justin William. 2002. Wa:n fonetiikka: kokeellinen fonetiikka, fonologia, ortografia ja sosiolingvistiikka. Canberra: Tyynenmeren kielitiede, Tyynenmeren ja Aasian tutkimuksen tutkimuslaitos, Australian kansallinen yliopisto.

Linkit

• Parauk-wa Ethnologuessa
• Parauk-wa Joshua Projectissa
• Vo on Ethnologue
• Wo kava Joshua Projectissa
• Ava Ethnologuessa
• Ava Joshua-projektissa