Herkules risteyksessä , Herkules risteyksessä, Herkules risteyksessä, Herkules valinta, Herkuleen valinta ( italia Ercole al bivio, Scelta di Ercole ) - allegorinen juoni, joka kuvaa muinaisen sankarin Herkuleen värähtelyjä kahden elämän kohtalon välillä - Hyve ( kreikaksi αρετε, κακια , lat. virtus ), vaikea tie, mutta joka johtaa kunniaan, ja Vice ( kreikaksi ηδονή , lat. voluptas ), polku, joka ensi silmäyksellä on helppo ja houkutteleva.
Ilmaisua "Hercules risteyksessä" sovelletaan henkilöön, jonka on vaikea valita kahden ratkaisun välillä, joista toinen on selvästi oikea, mutta toinen miellyttävä.
Tarinan kertoi ensin kreikkalainen sofisti Prodicus puheessaan, mutta se on tullut meille Sokrateen parafraasina , jonka Xenophon on tallentanut (" Sokrateen muistoja ", II, 1, 21-34). Prodik hahmotteli allegorisesti valintaongelman, jonka jokainen ihminen kohtaa elämänsä alussa, ja valitsi selvyyden vuoksi kuuluisan sankarin allegoriansa sankarin. Juoneeseen tuoma innovaatio on tärkeä - Prodicus puhuu ihmisen vapaasta tahdosta elämänsä valinnassa, kun taas myyttien mukaan Herculesin kohtalo oli jo syntyessään tiukasti määrätty hänen isänsä - tulla sankariksi.
On selvennettävä, että tämä juoni ei ole antiikin kreikkalainen myytti eikä sitä sisälly Herculesin elämän jaksojen luetteloon. Vaikka hänet sijoitetaan hänen elämänsä tiettyyn ajanjaksoon - Eurystheuksen varhaiseen palvelukseen, se ei löydä oikeutta muinaisista lähteistä ja on myöhäistä keksitystä.
Ksenofonin tarina "Herkuleen kohtaamisesta hyveen ja hyveen kanssa" [1]Oppinut Prodicus ilmaisee saman käsityksen hyveestä esseessään Herculesista, jonka hän lukee suurelle yleisölle; se on ilmaistu niin pitkälle kuin muistan.
Herkules, hän sanoo, lapsuudesta murrosikään siirtymävaiheessa, jolloin nuoret ovat jo itsenäistymässä ja on nähtävissä, minkä tien he kulkevat elämässään - hyveen tai paheen polkua pitkin - Herkules meni autioon paikkaan ja jäi miettimään, mihin suuntaan mennä. Hänestä tuntui, että kaksi pitkää naista lähestyi häntä - toinen oli kaunis, jolla oli luontaisen jalon piirteitä; hänen kauneutensa oli ruumiin puhtaus, vaatimattomuus hänen silmissään, vaatimattomuus ulkonäössä, valkoiset vaatteet; toinen oli hyvin ruokittu, lihaksikas ja pehmeä; hänen maalatut kasvonsa näyttivät valkoisemmilta ja ruosimemmilta kuin se todellisuudessa oli; figuuri vaikutti suoremmalta kuin se oli luonnostaan; silmät auki; vaatteet, jotka eivät peitä nuoruuden kauneutta; hän katsoi usein itseensä, katsoi myös, katsoiko joku muu häntä, usein kääntyi jopa omaan varjoonsa.
Kun he olivat jo lähellä Herkulesta, ensimmäinen jatkoi kävelyä samaan tahtiin, ja toinen, haluten päästä hänen edelle, juoksi Herkuleen luo ja sanoi:
- Ymmärrän, Hercules, sinä ajattelet, mitä polkua sinun tulisi kulkea elämässä. Joten jos teet minusta ystäväsi, johdatan sinut miellyttävimmällä ja helpoimmalla polulla; maistat kaikkia elämän iloja, mutta et koe vaikeuksia koko elämäsi. Ensinnäkin et välitä sodista tai bisneksestä, vaan ajattelet koko elämäsi vain sitä, millaista ruokaa tai juomaa löydät makuusi, kuinka miellyttää silmiäsi tai korviasi, kuinka miellyttää haju- tai kosketusaistiasi, millä pojilla kokea enemmän iloa, kuinka nukkua pehmeämmin, kuinka tehdä vähemmän töitä saadakseen kaiken. Ja jos pelkäät, ettei tähän riitä varoja, älä pelkää, en johda sinua saamaan näitä varoja työn ja kärsimyksen kautta, ruumiillisesti ja henkisesti: ei, mitä muut tienaavat, käytät sen , pysähtymättä mihinkään, mistä voit hyötyä jostakin: Jätän ystävilleni vapauden hyötyä kaikesta.
Tämän kuultuaan Hercules kysyi:
"Mikä sinun nimesi on, nainen?"
"Ystäväni", hän vastasi, "he kutsuvat minua onnelliseksi, ja vihaajani kutsuvat minua pahoudeksi.
Sillä hetkellä toinen nainen tuli esiin ja sanoi:
- Ja tulin luoksesi, Hercules: Tunnen vanhempasi ja tutkin luonnollisia ominaisuuksiasi kasvatuksen aikana. Siksi toivon, että jos seuraisit minun luokseni johtavaa polkua, sinusta tulisi erinomainen työntekijä jalojen, korkeiden tekojen alalla, ja alkaisin nauttia vielä suuremmasta kunniasta ja kunniasta hyvistä teoista. En petä teitä esittelyillä nautinnoista, vaan kerron teille totuudenmukaisesti, kuinka jumalat järjestivät kaiken maailmassa. Siitä, mikä on hyödyllistä ja loistokasta maailmassa, jumalat eivät anna mitään ihmisille ilman työtä ja huolenpitoa: jos haluat, että jumalat ovat sinulle armollisia, sinun on kunnioitettava jumalia; jos haluat olla ystävien rakastama, sinun on tehtävä hyvää ystävillesi; jos haluat nauttia kunniasta jossain kaupungissa, sinun on hyödytettävä kaupunkia; jos haluat herättää kaikkien Hellasten ilon hyveilläsi, sinun on yritettävä tehdä hyvää Hellaselle; jos haluat maan tuovan sinulle runsaasti hedelmiä, sinun on huolehdittava maasta; luulet rikastuaksesi karjankasvatuksesta, sinun on huolehdittava karjasta; jos yrität nousta sodan läpi ja haluat pystyä vapauttamaan ystäviä ja valloittamaan vihollisia, sinun on opittava sodan taiteen asiantuntijoilta ja harjoitettava sitä; Jos haluat omistaa kehon voimaa, sinun on totutettava kehosi tottelemaan järkeä ja kehittämään sitä harjoitusten, työn ja hien avulla.
Sitten Viciousness keskeytti hänet, kuten Prodicus sanoo:
"Ymmärrätkö, Herkules, kuinka vaikeasta ja pitkästä tiestä elämän iloihin tämä nainen sinulle kertoo? Ja minä johdatan sinut helpon ja lyhyen tien onneen.
Sitten Virtue sanoi:
- Köyhä olento! Mitä hyvää sinulla on? Mitä iloa sinä tiedät, kun et halua tehdä sen eteen mitään? Et edes odota nautinnonhalun ilmaantumista, ja jo ennen kuin se ilmenee, olet jo kyllästynyt kaikesta: syö ennen kuin nälkä tulee, juo ennen kuin tunnet janoa; jotta ruoka näyttäisi maukkaalta, keksit erilaisia ruoanlaittotemppuja; jotta juomasi maistuisi herkulliselta, teet itsellesi kalliita viinejä ja kesällä juokset joka suuntaan ja etsit lunta; tehdäksesi unesta makeaa, teet pehmeiden vuoteiden lisäksi myös lasinaluset sänkyjen alle, koska et halua nukkua töistä, vaan tekemättä. Herätät rakkauden intohimoa väkisin, ennen kuin sille syntyy tarve, keksimällä tähän kaikenlaisia keinoja ja käyttämällä miehiä naisina; niin koulutat ystäviäsi: öisin häpäiset heidät, ja päivällä, parhaimmillaan, laitat heidät nukkumaan. Vaikka olet kuolematon, sinut on heitetty pois jumalien joukosta, ja ihmisten keskuudessa, hyvien ihmisten joukossa olet halveksunnassa. Miellyttävimmät äänet - ylistys itsellesi - et kuule; et näe mitä miellyttävintä näkyä, koska et ole koskaan nähnyt ainuttakaan loistavaa tekoasi. Ja kuka uskoo mitään sanojasi? Kuka auttaa sinua missä tahansa tarpeessa? Kuka täysillä uskaltaisi olla ihailijoidenne seurassa? Nuoruudessaan he ovat ruumiiltaan heikkoja, vanhoina he ovat sielultaan heikkomielisiä; koko nuoruutensa he elävät vaikeuksitta, hyvin ruokittuina jonkun toisen kustannuksella, ja vanhuuden he menevät vaikeasti: uupuneita, he häpeävät entisiä tekojaan ja ovat väsyneitä nykyiseen, koska elämän ilojen kautta he ryntäsivät omassa elämässään. nuorisoa ja syrjään vaikeudet vanhuuden vuoksi.
Ja minä elän jumalien kanssa, asun ihmisten kanssa, hyvien ihmisten kanssa; ainuttakaan hyvää tekoa, ei jumalallista tai inhimillistä, ei tehdä ilman minua; Minua kunnioittavat eniten sekä jumalat että ihmiset, joiden pitäisi, koska olen taiteilijoiden rakas yhteistyökumppani, omistajien talon uskollinen vartija, palvelijoiden hyväntahtoinen apulainen, hyvä rikoskumppani maailman työssä, luotettava liittolainen sota-asioissa, paras toveri ystävyydessä. Ystäväni syövät ruokaa ja juovat mukavasti ja vaivattomasti, koska he odottavat, että he tarvitsevat sitä. Heidän unensa on suloisempaa kuin tyhjäkäynnillä; heidän ei ole vaikeaa jättää häntä, eivätkä hänen takiaan laiminlyö velvollisuuksiaan. Nuoret iloitsevat vanhinten ylistyksestä, vanhat ylpeilevät nuorten kunnioituksesta; he mielellään muistelevat vanhoja tekojaan, he mielellään tekevät oikeita hyvin, koska minun ansiosta he ovat ystävällisiä jumalille, rakkaat ystäville, isänmaan kunnioittamia. Ja kun kohtalon määräämä loppu tulee, he eivät valehtele unohdettuina ja kunniattomina, vaan muistetuina kukkivat ikuisesti lauluissa. Jos teet sellaisia töitä, hyvien vanhempien lapsi, Hercules, voit saada tämän autuaan onnen!
Suunnilleen tällainen oli Prodicuksen tarina Herkuleen kasvatuksesta hyveellä; mutta hän koristeli näitä ajatuksia vielä mahtipontisemmilla sanoilla kuin minä nyt. Joka tapauksessa, Aristippus, sinun tulee ottaa tämä huomioon ja yrittää huolehtia siitä, mikä on hyödyllistä elämässä tulevaisuudessa.
Lisäksi tämän mainitsee erityisesti Cicero tutkielmassa "On Duties" (I. 118). Yksinkertaisesta Xenophonin dialogien jaksosta juoni, joka löytää rinnakkaisuuksia Ciceron ja Punica Silius Italican teosten " Scipion unelmasta " , jota ennen esiintyi kaksi samanlaista naishahmoa, muuttuu rikkaaksi ja monimutkaiseksi filosofiseksi allegoriksi [ 2] . Barrell huomauttaa, että tämä valinta ei ole vain hyveen ja paheen välillä, vaan kansalaisten, julkisten hyveiden ja henkilökohtaisten, yksityisten paheiden (erityisesti kansalaisvelvollisuuden hylkäämisen) välillä [3] .
Renessanssin aikana Petrarka loi taiteellisen kuvan kristinuskosta Herakleksesta, joka pohtii elämänpolkuaan tutkielmassaan De vita solitaria . Renessanssin aikana Herkuleen valinnasta tulee henkisen taistelun, "psykomachian" symboli, jonka ansiosta muinaisesta sankarista kehittyy vaeltava ritari ja lopulta Kristuksen allegoria [4] . Matteo Palmieri (1406-1475) teoksessa Libro della vita civile rakentaa tämän valinnan allegorisesti värähtelyksi aktiivisen prudentian (varovaisuus, jokapäiväisten ruumiintarpeiden ensisijainen tyydyttäminen) ja kontemplatiivisen sapientian (korkeampi viisaus, joka syntyy yksinäisyydessä pohdiskelemassa, maanpäällisyyttä) välillä. korkeammat, jumalalliset asiat, "sankarillinen melankolia") [5] .
Sebastian Brant kuvailee "Hyhmien laivassaan" hölmöä, joka, toisin kuin Hercules, ei voi tehdä oikeaa valintaa kahden tien välillä; myös vuosina 1512-13 hän kirjoitti näytelmän Tugent Spyl ("Hyveen näytelmä", julkaisu 1554), joka oli omistettu samalle juonelle.
Juoni oli laajalti tunnettu nykyaikana, osittain siksi, että tämä antiikin kreikkalainen teksti oli klassinen käännösharjoitus oppikirjoissa. Hänet mainitaan usein Britanniassa. Thomas Bradshaw esittää teoksessa The Shepherds Star (1591) yksinkertaistetun version Hercules' Choicesta. Lisäksi on mainittava Ben Jonsonin teos Pleasure sovitettu hyveeseen (1619). Earl of Shaftesbury julkaisi vuonna 1713 "Notiction of the History of the History of the Hercules of the Judgement, eli Tablature of the Judgement of Hercules..." : se sisälsi ohjeet taiteilija Paolo di Matteisille, jolle hän tilasi maalauksen tälle juonelle (se on kuitenkin uskoi, että taiteilija ei seurannut niitä kovin hyvin) [6] . Tämä taideteksti syntyi polemiikassa ranskalaisten taiteilijoiden ja teoreetikkojen kanssa, sitä levitettiin laajalti ja käännettiin monille kielille. Robert Dudsley julkaisi The Choice of Herculesin vuonna 1775 .
Erwin Panofsky teoksessaan "Hercules am Scheidewege" (1930) valaisi tämän aiheen merkitystä 1500- ja 1600-luvun taiteelle, ja Edgar Wind ( Pagan mysteries in the Renaissance , 1967) analysoi tätä aihetta yksityiskohtaisemmin. Petrarka-yhteyttä tutki Theodor Mommsen artikkelissa "Petrarka ja Herkuleen valinnan tarina" . Ludwig Tieck Poetry Journalissaan (Poetisches Journal). Jena, 1800, - julkaisi näytelmänsä "Uusi Herkules tienhaarassa" (Der neue Hercules am Scheidewege), jota hänen kokouksissaan kutsutaan nimellä "Kirjoittaja".
Vuonna 1974 hollantilainen runoilija Hans Warren julkaisi runon tästä aiheesta [7] .
Sankari kuvataan yleensä istumassa puun alla. Hänen edessään on kaksi naishahmoa, joista hänen on tehtävä valinta (vrt . Pariisin tuomio ). Oikea nainen edustaa yleensä hyvettä, vasen nainen pahe (joskus, yleensä kirjallisissa teksteissä, niitä voivat ilmentää Athena ja Aphrodite / Circe ). Tarinan edetessä naiset piirsivät hänen eteensä vietteleviä, erilaisen luonteisia kuvia, ja Herkules valitsee niistä ensimmäisen (vaikka myöhäisbarokin maalauksessa saattaa olla alkutaipaus paheeseen).
Hyveen hahmo on yleensä pukeutunut, kun taas Vice on alasti tai paljasrinta. Vicella (Debauchery) voi olla seuraavat ominaisuudet: satyyrin ruokoputki, tamburiini, naamiot - petoksen symboli, pelikortit - joutilaisuuden symboli, ruoska ja kahleet - rangaistuksen symboli. Laakeriseppeleessä ja kirjalla varustettu henkilö (runoilija, joka laulaa sankarin) voi seisoa hyveen vieressä, Minerva voi personoida hänet sotilashaarniskassa ja vastaavissa ominaisuuksissa - Vice on siis henkilöitetty Venuksen kaltaisella . Kunnia voi puhaltaa Minervan yli (tai kruunata sankarin seppeleellä), tai Isä-aika voi katsoa ylhäältä (symboli siitä, että sankari muistetaan ikuisesti).
Naispuolisten allegoristen hahmojen selän takana voivat avautua maisemat havainnollistaen juonia. Hyveen polku on kapea kivinen polku, joka johtaa vuoristotasangolle. Pegasus (kirkkauden symboli) voi seistä siellä . Path of Vicen polku on helposti saavutettavissa oleva tie, joka johtaa aurinkoisiin laaksoihin, joissa on altaita, joissa alastomia ihmisiä roiskuvat.
Muinaisina aikoina tätä tarinaa ei ilmeisesti ollut kuvitettu, mutta siitä tuli erittäin suosittu renessanssin ja barokin aikana [8] . Hercules on tekstin mukaan pääsääntöisesti vielä nuori ja parraton ja voi jopa toimia allegorisena muotokuvana jostain jalosta asiakkaasta tai jopa omakuvana. Juoni on muokattu, ei vain Hercules korvata, vaan kaksi vaihtoehtoista polkua, joiden välillä hänen on tehtävä valinta - esimerkiksi Joshua Reynolds sai suuren näyttelijän Garrickin värähtelemään kahden teatterilajin välillä ja Angelica Kaufmann maalasi omakuvansa valitsemalla. kahden vapaan taiteen välillä (se tosiasia, että hän kirjoitti omakuvan, ei kantaattia, osoittaa kuitenkin selvästi hänen elämänvalintansa).
Pinturicchion seuraaja n. 1505
Jan van de Hecke, 1640-1650
Joshua Reynoldsin maalaus . " Garrick horjuu tragedian ja komedian välillä", 1760-1761
Angelika Kaufmannin maalaus . "Omakuva musiikin ja maalauksen epäröinnissä" , 1791