Eduard Jan Dijksterhuis | |
---|---|
netherl. Edward Jan Dijksterhuis [1] | |
Syntymäaika | 28. lokakuuta 1892 [2] [3] [1] […] |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 18. toukokuuta 1965 [2] [4] [3] […] (72-vuotias) |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Työpaikka | |
Alma mater | |
tieteellinen neuvonantaja | Johan Antony Barrau |
Palkinnot ja palkinnot | P.K. Hooft-palkinto [d] ( 1951 ) George Sarton [d] -mitali ( 1962 ) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Eduard Jan Dijksterhuis ( hollanti. Eduard Jan Dijksterhuis ; 28. lokakuuta 1892 [2] [3] [1] […] , Tilburg , Pohjois-Brabant [1] - 18. toukokuuta 1965 [2] [4] [3 ] [ …] , De-Bilt , Utrecht [5] ) on hollantilainen tieteen historioitsija .
Syntynyt opettajan Berend Dijksterhuisin ja hänen vaimonsa Gezina Erkesin perheeseen. Hän oli kolmas lapsi kolmilapsisessa perheessä. Dijksterhuis opiskeli matematiikkaa Groningenin yliopistossa vuosina 1911–1918 ja antoi väitöskirjansa nimeksi "Avustus litteän helikoidin tietoon" [ 7] . Vuodesta 1916 hän työskenteli opettajana isänsä johtamassa koulussa, vuodesta 1932 lähtien hän opetti matematiikkaa, fysiikkaa ja kosmografiaa Leidenissä ja sitten Amsterdamin yliopistossa . Hän kannatti muutoksia matematiikan opetuksessa ja tämän tieteenalan muodollisten ominaisuuksien vahvistamista. Vuonna 1952 hänet valittiin Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi . Vuonna 1953 hänet nimitettiin matematiikan ja luonnontieteen historian lehtoriksi Utrechtin yliopistoon ja vuonna 1955 Leidenin yliopistoon. Vuonna 1962 Dijksterhuis sai Sarton-mitalin. Tieteen historioitsijoiden seura .
Hän oli naimisissa Groningenista kotoisin olevan Johanna Niemeyerin kanssa . Heidän avioliittonsa solmittiin 27. joulukuuta 1920 Harenissa [8] . Avioliitosta syntyi kaksi poikaa ja yksi tytär [9] .
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|