Geoffrey Wilkinson | |
---|---|
Englanti Sir Geoffrey Wilkinson | |
Syntymäaika | 14. heinäkuuta 1921 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 26. syyskuuta 1996 (75-vuotias) |
Kuoleman paikka | Lontoo , Iso- Britannia |
Maa | Iso-Britannia |
Tieteellinen ala | epäorgaaninen kemia |
Työpaikka | Harvardin yliopisto , Imperial College Lontoo |
Alma mater | |
tieteellinen neuvonantaja | Henry Vincent Erd Briscoe |
Palkinnot ja palkinnot | Nobelin kemian palkinto ( 1973 ) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Sir Geoffrey Wilkinson ( eng. Sir Geoffrey Wilkinson ; 14. heinäkuuta 1921 , Todmorden , Yorkshire - 26. syyskuuta 1996 , Lontoo ) on englantilainen kemisti , joka sai Nobelin kemian palkinnon vuonna 1973 ( yhdessä E. O. Fisherin kanssa ).
Lontoon Royal Societyn jäsen (1965) [1] [2] , Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomainen jäsen (1975) [3] .
Valmistunut ( 1941 ) Imperial College of Science and Technologysta Lontoossa ; työskennellyt Anglo-American-Canadian Atomic Energy Projectissa (1943-1946), Kalifornian yliopistossa G. Seaborgin ryhmässä (1946-1950) ja Massachusetts Institute of Technologyssa (1950-1951); opetti Harvardin yliopistossa (1951-1956); professori (vuodesta 1956 ) Imperial College of Science and Technologyssa Lontoossa.
Vuonna 1992 hän allekirjoitti varoituksen ihmiskunnalle [4] .
Wilkinson on yksi siirtymämetallien organometallisten yhdisteiden kemian perustajista ; hän ja hänen työtoverinsa loivat ( 1952 ) ferroseenin rakenteen ("sandwich") . Muiden töiden ohella " Wilkinson-katalyytin " löytäminen - monimutkainen yhdiste [( C6H5 ) 3P ] 3RhCl , universaali katalyytti olefiinien ja asetyleenien hydraukseen sekä heksametyylivolframin ja alkyylijohdannaisten synteesiin muista siirtymämetalleista.
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|
Kemian Nobel- palkitut 1951-1975 | |
---|---|
| |
|