| Khamdam Musaevich Zakirov | |
|---|---|
| Syntymäaika | 16. syyskuuta 1966 (56-vuotias) |
| Syntymäpaikka | |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto → Venäjä → Suomi |
| Ammatti | runoilija |
| Suunta | proosaa, runoutta |
| Teosten kieli | Venäjän kieli |
Hamdam Musaevich (Musozhonovich) Zakirov ( fin. Hamdam Zakirov ; syntynyt 16. syyskuuta 1966 , Rishtan , Uzbekistanin SSR ) on venäjää puhuva uzbekistanin runoilija .
Vuodesta 2001 lähtien hän on asunut ja työskennellyt Helsingissä .
Syntynyt Rishtanin kaupungissa, Ferganan alueella , Uzbekistanin SSR :ssä , tadžiki -uzbekistanin perheessä .
Isoisoisoisä , Mirzahidbaev, Shokirkhon Kalandarovich , oli 1800-luvun lopulla - 1900-luvun alussa Mingbashi , Rishtanin päämies.
Khamdam Zakirov sanoi kotimaastaan [1] :
… Synnyin pienessä Rishtanin kaupungissa siinä osassa Ferghanan laaksoa, joka kuului alueellisesti Uzbekistanin SSR:ään, mutta jonka väestöstä suurin osa puhui tadžikiksia. Lapsena aloin puhua tadžikia, joka oli perheen kieli. Sitten äitini muutti Ferganaan, 200 000 asukkaan aluekeskukseen, jossa päiväkodissa ja kaikkialla naapurustossa kuultiin enimmäkseen venäjää, niin oudolta kuin se ulkopuoliselle katsojalle saattaakin tuntua. Tämä johtuu siitä, että asuimme kunnallisella alueella, jossa asuttiin pääasiassa vierailevien venäjänkielisten kansainvälisten ihmisten (venäläiset, valkovenäläiset, ukrainalaiset, tataarit, saksalaiset, kreikkalaiset, korealaiset, liettualaiset, armenialaiset jne.), kun taas uzbekit asuivat enimmäkseen lähiöissä tai perinteisissä tiloissa. mahallas... Joten tietoisesta iästä lähtien, kun muistan itseni, puhun ja ajattelen venäjää...
Hän opiskeli koulussa numero 18 Frunzen vuoristossa.
Vuodet 1983-1987 hän opiskeli Leningradin korkeammassa laivastotekniikan koulussa .
Vuosina 1988-1989. opiskeli Tashkentin yliopiston journalismin tiedekunnassa ja vuosina 1990-1993 - Ferghanan pedagogisen instituutin filologisessa tiedekunnassa , mutta ei valmistunut heistä.
Työskenteli sanomalehdessä "Ferganskaya Pravda" (1988-89), "Informservis" -sanomalehden toimittaja. Teatteritiedote ", Ferghanan alueellisen venäläisen draamateatterin kirjallisen osan johtaja (1989-91), nuorempi tutkija Ferganan alueellisessa paikallismuseossa (1992-93).
Vuodesta 1994 Moskovassa. Hän työskenteli urheiluravitsemuskonsulttina, sitten toimittajana First of September -lehdessä ja Film Scripts -lehdessä.
Hän meni naimisiin suomalaisjuurisen tytön kanssa, jonka kanssa hän muutti Suomeen vuonna 2001 . Vuodesta 2006 lähtien asunut Helsingissä . Kaksi lasta.
Yksi runollisen "Fergana-koulun" kirjoittajista ja aktiivisista osallistujista (Daniil Kislov, Olga Grebennikova, Grigory Koelet jne.), jonka tunnustettu johtaja on Shamshad Abdullajev .
Kirjoittaa venäjäksi .
Julkaistu aikakauslehdissä " Idän tähti " (Taškent), " Mitin Zhurnal " (Pietari), " Znamya " (Moskova), almanakat "Tak Kak" (Taškent), "24 runoilijaa ja 2 komissaaria" (Pietari). Pietari), "Solid Sign" (Moskova), " Draft " (New York), "Orbit" (Riika), " Translit " (Pietari) ja monet muut.
Vuonna 1996 Pietarissa " Mitinoy Zhurnalin " kirjastossa julkaistiin runokirja "Fergana".
Käännökset italiaksi, englanniksi, ranskaksi, suomeksi, latviaksi, unkariksi, saksaksi, viroksi, espanjaksi, arabiaksi.
Festivaalien, konferenssien ja muiden kirjallisten tapahtumien osallistuja Uzbekistanissa, Venäjällä, Suomessa, Italiassa, Latviassa ja Virossa.
Internet-projektien " Fergana Library " ja " Russian Kavafiana " kuraattori.
Sergei Tashevsky, Moskovan runoilija ja kirjallinen toimittaja: [3]
Ystävät! Uutisia on paljon ja hyviä uutisia. Ensinnäkin: Epäonninen ja aikoinaan kritisoimani nettikilpailu "Catch" on päättynyt, mutta yksi pyydetyistä kaloista on todella kultainen - tämä on teille tuttu Khamdam Zakirov, runoilija ja yksi alan johtajista. Periferian uutiskolumni. Hän sijoittui runokategoriassa toiseksi Sketches for Cavafylla (julkaistu ensimmäisen kerran Peripheryssä), ja tänään onnittelen Hamia niin upeasta tapahtumasta! Hurraa!
Sergei Timofejev, latvialainen venäläinen runoilija ja kirjailija: [4]
Voin poimia loputtomasti lainauksia tästä kirjasta, ikään kuin sekoittaen kuvia jostain albumista, johon ne on laitettu todistamaan matkoista, matkoista, liikkeistä, etsinnöistä. Näkökulman muutokset, jotka ovat yhtä aikaa merkityksettömiä, yksityisiä ja tärkeitä, ovat universaaleja. Luen Khamdamia ja toistan itselleni vanhaa merkkiä, melkein hieroglyfiä, jonka Shamshad Abdullajev nimesi "Ferghana-poetiikan" olemukseksi: "Jonkinlainen kosmopoliittinen sotku samoista kuvitelmista, kylpee auringossa." Vaikka Khamdam Zakirovin auringonvalon tulokulma on nyt ilmeisesti muuttunut, samoin kuin sen voimakkuus. Loppujen lopuksi kirjailija on muuttanut alueille, joilla he selviävät paremmin kylmän väreistä kuin kuumuuden hikoilusta. Ja missä sanat pysyvät lämpiminä vielä vuoden tai kaksi sen jälkeen kun ne on sanottu. Vaikka puhuja lausuisi ne "ilman toivoa korjata mitään, / vain jotta ei olisi hiljaa".