Johann Wilhelm | |
---|---|
valittu piispa[d] | |
28. huhtikuuta 1574 alkaen | |
Edeltäjä | Johann IV Goya [d] |
Seuraaja | Ernst Baijerilainen |
Syntymä |
28. toukokuuta 1562 [1]
|
Kuolema |
25. maaliskuuta 1609 (46-vuotiaana)
|
Hautauspaikka | |
Suku | Lamarckin talo |
Isä | Wilhelm Jülich-Cleve-Berg |
Äiti | Itävallan Maria |
puoliso | Jacoba Badenista ja Antoinette Lorrainesta [d] [2] |
Suhtautuminen uskontoon | katolinen kirkko [3] |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Johann Wilhelm ( saksalainen Johann Wilhelm von Kleve , hollantilainen Johan Willem van Kleef ; 29. toukokuuta 1562 - 25. maaliskuuta 1609 ) - Cleven, Bergin ja Jülichin herttua, Markuksen ja Ravensbergin kreivi , Ravensteinin herra vuodesta 1592. Clevesin Wilhelm IV:n ja hänen vaimonsa, Itävallan arkkiherttuatar Marian Habsburgin poika . Hänen dynastiansa viimeinen edustaja.
Aluksi hän oli kiihkeä katolilainen - toisin kuin isänsä - yksi Saksan protestanttisen liiton johtajista .
Vuodesta 1571 vuoteen 1574 - Munsterin piispakunnan koadjuutori, vuosina 1574-1585 - Munsterin piispa (59. peräkkäin).
Ristiriidassa isänsä kanssa eri uskontojen takia, mutta kuolemansa jälkeen vuonna 1592 ainoana poikana hän peri omaisuutensa.
Ennen kuolemaansa Johann Wilhelmin mielenterveys heikkeni. Hänet julistettiin hulluksi ja käytännössä erotettiin ruhtinaskuntansa johdosta.
Hohenzollerns ja Wittelsbachs , hänen sisarustensa aviomiehet, vaativat hänen omaisuutensa . Lapsettoman herttuan kuoleman jälkeen alkoi Jülichin perintösota , joka huipentui Xantenin sopimukseen (1614). Hohenzollernit saivat Cleven, Markin ja Ravensbergin, Wittelsbachit Jülichin ja Bergin.
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|