Venäjän valtakunnan alue | |||||
Kwantungin alue | |||||
---|---|---|---|---|---|
39°10' pohjoista leveyttä. sh. 121°45′ itäistä pituutta e. | |||||
Maa | Venäjän valtakunta | ||||
Adm. keskusta | Port Arthur | ||||
Historia ja maantiede | |||||
Perustamispäivämäärä | 16. elokuuta ( 28 ), 1899 | ||||
Kumoamisen päivämäärä | 1954 | ||||
Neliö | 3168 km² | ||||
Väestö | |||||
Väestö | 250 000 ihmistä ( 1898 ) | ||||
|
|||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Kwantungin maakunta _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Kwantungin niemimaalla Liaodongin niemimaan lounaiskärjessä .
Alue saarilla - 3168 km²
Kwantungin alue perustettiin senaatille 16. elokuuta 1899 annetulla henkilökohtaisella korkeimmalla asetuksella alueella Venäjän ja Kiinan välisen vuoden 1898 sopimuksen mukaisesti, jonka Kiina vuokrasi Venäjän valtakunnalle 25 vuodeksi ilman vastinetta. Venäjän sotilaallisesta ja poliittisesta tuesta Kiinalle Japanin hyökkäystä vastaan [1] . Alueen väkiluku vuonna 1898 oli 250 tuhatta asukasta (76 % kiinalaisia , 22 % mantšuja ).
Pääkaupunki on Port Arthurin merisatama , muut kaupungit ovat Farin kauppasatama , Biziwo ja alueen vanha kiinalainen pääkaupunki Jinzhou .
Portsmouthin rauhansopimuksen mukaan 23. elokuuta 1905 alue siirtyi Japanille yhdessä Venäjän Kuanchengzistä [2] Port Arthuriin ja Dalnyyn rakentaman Etelä - Manchurian rautatien osan kanssa, jossa on kaikki tilat , sotilastelakat ja arsenaalit . ja linnoituksia.
Osana Japanin valtakuntaa Kwantungin alue oli vuokra-alueen status ( jap. 租 借 地). Hallinnoimaan vastikään hankittua aluetta Japani perusti Kwantungin kuvernöörin (関 東都督府 Kanto: tokufu ). Alueen kuvernööri oli pääministerin ja armeijaministerin alainen. Alueen luomisen jälkeen Japani sijoitti sinne Kwantungin varuskunnan suojelemaan Japanin etuja Etelä-Manchurian rautatien alueelle (vuonna 1919 se nimettiin uudelleen Kwantungin armeijaksi). Ensimmäisen maailmansodan aikana Japani esitti ns . Kiinan tasavallan . " Twenty-one Demands ", joka ROC:n hallituksen oli pakko hyväksyä; seurauksena Kwantungin alueen vuokra-aikaa pidennettiin 99 vuoteen eli vuoteen 1997. Manchukuon julistamisen jälkeen vuonna 1932 Japani muodollisesti hylkäsi Kwantungin alueen Manchukuon hyväksi, mutta jatkoi sen hallintaa entiseen tapaan maksamalla vuokraa Xinjingille , ei Nanjingille . Samaan aikaan paikalliset asukkaat saivat Mantšukuon kansalaisuuden. Vuodesta 1934 lähtien alueen kuvernöörin toimivaltaa on vähennetty jyrkästi, ja hän oli Japanin Manchukuon suurlähettilään alainen. Vuonna 1937 Etelä-Manchurian rautatie siirrettiin Manchukuoon.
Hallituksensa aikana japanilaiset toteuttivat alueella useita uudistuksia, mukaan lukien maa- ja liikenneuudistukset. Toisin kuin Koreassa ja Taiwanissa , Kwantungin alueen paikallinen väestö oli oikeuksiltaan tasavertainen japanilaisten kanssa. Koulutuksessa ei ollut erottelua koko Japanin vuokrasopimuksen ajan; Kiinaa ja japania opetettiin kouluissa suunnilleen samassa suhteessa. Japani ei yrittänyt assimiloida paikallista väestöä.
Alueen tärkeimmät talouden alat olivat kaivosteollisuus (erityisesti hiili)teollisuus ja liikenne sekä maatalous (erityisesti kasviöljyn tuotanto). Kuten Korea, Kwantungin alue ei tuonut valtakunnalle tuloja. Alueelle myönnettiin avustuksia budjetista, ne olivat 4 miljoonaa jeniä vuodessa.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto uudisti Kwantungin alueen vuokrasopimuksen. 14. helmikuuta 1950 Kiinan kanssa tehtiin sopimus Neuvostoliiton joukkojen vetämisestä Port Arthurista ja tämän alueen tilojen siirtämisestä Kiinaan Japanin kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, mutta viimeistään vuoden 1952 lopussa. Syyskuun 15. päivänä 1952 Kiinan ja Neuvostoliiton välisen noottien vaihdon jälkeen Neuvostoliiton joukkojen vetäytymisaikaa jatkettiin Kiinan ja Japanin sekä Neuvostoliiton ja Japanin välisten rauhansopimusten tekemiseen saakka. Neuvostoliiton joukkojen vetäytyminen ja alueen siirto Kiinan lainkäyttövaltaan saatiin päätökseen toukokuussa 1955.
KOKO NIMI. | Titteli, arvosana, arvosana | Aseman vaihtoaika |
---|---|---|
Alekseev Jevgeni Ivanovitš | kenraaliadjutantti, vara-amiraali | 16.8.1899 - 1905 |
Oshima Yoshimasa (大島義昌) | paroni, kenraali | 10.10.1905 - 26.4.1912 |
Fukushima Yasumasa (福島安正) | kenraaliluutnantti | 26.4.1912 - 15.9.1914 |
Nakamura Akira (中村覚) | kenraaliluutnantti | 15.9.1914 - 31.7.1917 |
Yujiro Nakamura (中村雄次郎) | kenraaliluutnantti | 31.7.1917 - 12.4.1919 |
Hayashi Gonsuke (林権助) | 12.4.1919 - 24.5.1920 | |
Yamagata Isaburo (山県伊三郎) | 24.5.1920 - 9.8.1922 | |
Ijuin Hikoichi (伊集院彦吉) | 8.9.1922 - 19.9.1923 | |
Kodama Hideo (児玉秀雄) | 26.9.1923 - 17.12.1927 | |
Kinoshita Kenjiro (木下謙次郎) | 17.12.1927 - 17.8.1929 | |
Ota Masahiro (太田政弘) | 17.8.1929 - 16.1.1931 | |
Tsukamoto Seiji (塚本清治) | 16.1.1931 - 1.1.1931 | |
Yamaoka Mannosuke (山岡万之助) | 01.1931 - 08.08.1932 | |
Muto Nobuyoshi (武藤信義) | yleistä | 8.8.1932 - 28.7.1933 |
Hishikari Takashi (菱刈隆) | yleistä | 28.7.1933 - 12.10.1934 |
Minami Jiro (南次郎) | yleistä | 10.12.1934 - 3.6.1936 |
Ueda Kenkichi (植田謙吉) | yleistä | 3.6.1936 - 9.7.1939 |
Umezu Yoshijiro (梅津美治郎) | yleistä | 9.7.1939 - 18.7.1944 |
Yamada Otsuzo (山田乙三) | yleistä | 18.7.1944 - 28.8.1945 |
Ludnikov Ivan Iljitš | kenraali eversti | 1945-1947 |
Beloborodov Afanasy Pavlantievich | kenraali eversti | 1947-1953 |
Kwantungin alueen prefektuuri | |
---|---|
kaupungit |
|
Maakunnat |
|
siirtokunnat |
|
kyliä | Lushutun |
Japanin valtakunta | ||
---|---|---|
Tarina |
| |
Keisarit | ||
Valtion rakenne | ||
Ideologia |
| |
Siirtokunnat |
| |
Armeija |