Pyhän Yrjön kirkko Koltushissa

Koltushin Pyhän Yrjön kirkko on luterilainen kirkko Koltushin kylässä, Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Kelton seurakunnan ( fin. Keltto ) keskus .

Historia

Koltushin luterilaisen seurakunnan tarkkaa perustamisaikaa ei tiedetä, sillä kaikki kirkon asiakirjat paloivat tulipalossa vuonna 1771, mutta säilyneiden tietojen mukaan seurakunta oli olemassa jo vuonna 1623.

Ruotsin vallan aikana kirkko sijaitsi Novajan kylässä (Uusikylässä), Koltush-järven etelärannalla.

Ensimmäinen kirkkorakennus paloi Suuren Pohjan sodan aikana .

 Vuonna 1724 seurakuntaan nimitettiin ensimmäinen varsinainen pastori Samuel Vastin.

Vuonna 1768 rakennettiin uusi puukirkko Pyhän Yrjön [1] nimeen .

800 hengelle suunniteltu temppelirakennus kunnostettiin vuosina 1884-1885 ja sitä laajennettiin vuonna 1889 (muiden lähteiden mukaan suuria korjauksia tehtiin vuosina 1839 ja 1884-1885).

Toisin kuin monissa muissa seurakunnissa, Koltushissa ei palvellut yksi, vaan kaksi pappia, sillä vuosina 1808-1908 Kelton seurakunta liitettiin Rääpyvän ( fin. Rääpyvä ) seurakuntaan.

Seurakunta oli osa Shlisselburgin pappia .

Vuodesta 1877 lähtien seurakunnassa on toiminut pyhäkoulu (rehtori J. V. Murman, assistentti P. Vatanen).

Jumalanpalveluksia pidettiin joka sunnuntai, temppelissä oli urut .

Vuonna 1938 kirkko suljettiin ja vuonna 1939 se purettiin sotilaslinnoitusten rakentamista varten.

Moderniteetti

1990-luvun alussa aloitettiin uuden kivikirkon rakentaminen viereiseen Kolbinon kylään (Tserkovnaya St., 25).

Uusi kirkko vihittiin käyttöön lokakuussa 1992, myös Pyhän Yrjön kunniaksi. Siitä tuli ensimmäinen suomalainen luterilainen kirkko, joka rakennettiin vallankumouksen jälkeen Inkerinmaan alueelle .

Sen alueella nimetty Inkerin kirkon teologinen instituutti . S. Ya. Laurikkaly .

Tällä hetkellä se on ELCI:n Koltushin seurakunnan uusi keskus, joka on osa Pietarin pappia [ 2] [3] .

Seurakuntalaiset

Kelton seurakuntaan kuului vuodesta 1938 alkaen 50 kylää : Aro , Bolshoe Manushkino , Bolshie Porogi , Bor , Virki , Voeikovo , Dubrovka , Erohovo , Yoksolovo , Zanevka , Kaltino , Kanisty , Koltushi , Kolobin Kirpolye , na Kudrovo , Kuyvory , Ligolambi , Maloye Manushkino , Malye Ozerki , Malye Porogi , Maslovo , Myaglovo , Novaja Pustosh , Novosergievka , Ovtsyno , Ozerki , Ozerki - 1 , Russianhouse , Tele , P , Ratosh , Orovo , Kirund Osthrovki , Suoranda , Taurus , Tokkari , Khapo-Oe , Hirvosti , Khyaniki , Khyazelki , Black Head , Shagrovo , Yanino-1 , Yanino-2 .

Koltushin seurakunnan lukumäärän muutos vuodesta 1842 vuoteen 1928 [4] [5] :

Papisto

• Koltushin seurakunnan pastori piispa S. Ya. Laurikkala

• Pastori (1932-1936)
  Juhana Varonen

• Koltushin seurakunnan rehtorin I. Sonnyn (1806-1872) hauta

Valokuva

• Vanha Koltushskaya Pyhän Yrjön kirkko. 1900-luvun alun kaiverrus

• Pyhän Yrjön vanhan Koltushskajan kirkon sisustus. Kuva 1900-luvun alusta

• Konfirmaatioriitti Koltushin pastoraatissa. Kuva vuodelta 1902

• Koltushskajan seurakuntakoulu. Keskellä pastori S. Y. Laurikkala. 1929

• Koltushin seurakuntakoulun oppilaat. 1870-luvun loppu

• Koltushin luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvosto. Kuva vuodelta 1935

Muistiinpanot

1. ↑ Kuortti, 1963 , s. 136.
2. ↑ Aleksandrova et ai., 2012 , s. 137.
3. ↑ Kaikki Inkerin Inkerin seurakunnat. RU. Keltto, Keltto, Koltushi . Haettu 31. maaliskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 12. kesäkuuta 2017. (määrätön)
4. ↑ Aleksandrova et ai., 2012 , s. 102.
5. ↑ Aappo Metiainen, Karlo Kurko "Entisen Inkerin luteranisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu", 92 s., Helsinki, 1960, s. 137

Kirjallisuus

• Alexandrova E. L., Braudze M. M., Vysotskaya V. A., Petrova E. A. Ingermanlandin evankelis-luterilaisen kirkon historia. - Pietari. : Gyol, 2012. - 398 s. — ISBN 978-5-904790-08-0 .
• Kuortti, Aatami. Inkerin kirkon vaikeita vuosia. – Helsinki, 1963.

Linkit

• Seurakunta Keltto - Keltto, Koltushi portaalissa Inkeri.Ru // Tietoja seurakunnasta. Kylät. Seurakunnan asukkaiden sukunimet 1913. Seurakunnan paperit .