luterilainen temppeli | |
Pyhän Yrjön kirkko | |
---|---|
59°55′58″ s. sh. 30°39′23″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Venäjä |
Leningradin alue | Vsevolozhskyn alueella |
tunnustus | luterilaisuus |
Hiippakunta | Inkerin kirkko |
rakennuksen tyyppi | Kirkko |
Perustamispäivämäärä | 1628 |
Rakennuspäivämäärä | 1768 _ |
Tärkeimmät päivämäärät | |
|
|
Osavaltio |
tuhoutui vuonna 1939 |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Koltushin Pyhän Yrjön kirkko on luterilainen kirkko Koltushin kylässä, Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Kelton seurakunnan ( fin. Keltto ) keskus .
Koltushin luterilaisen seurakunnan tarkkaa perustamisaikaa ei tiedetä, sillä kaikki kirkon asiakirjat paloivat tulipalossa vuonna 1771, mutta säilyneiden tietojen mukaan seurakunta oli olemassa jo vuonna 1623.
Ruotsin vallan aikana kirkko sijaitsi Novajan kylässä (Uusikylässä), Koltush-järven etelärannalla.
Ensimmäinen kirkkorakennus paloi Suuren Pohjan sodan aikana .
Vuonna 1724 seurakuntaan nimitettiin ensimmäinen varsinainen pastori Samuel Vastin.
Vuonna 1768 rakennettiin uusi puukirkko Pyhän Yrjön [1] nimeen .
800 hengelle suunniteltu temppelirakennus kunnostettiin vuosina 1884-1885 ja sitä laajennettiin vuonna 1889 (muiden lähteiden mukaan suuria korjauksia tehtiin vuosina 1839 ja 1884-1885).
Toisin kuin monissa muissa seurakunnissa, Koltushissa ei palvellut yksi, vaan kaksi pappia, sillä vuosina 1808-1908 Kelton seurakunta liitettiin Rääpyvän ( fin. Rääpyvä ) seurakuntaan.
Seurakunta oli osa Shlisselburgin pappia .
Vuodesta 1877 lähtien seurakunnassa on toiminut pyhäkoulu (rehtori J. V. Murman, assistentti P. Vatanen).
Jumalanpalveluksia pidettiin joka sunnuntai, temppelissä oli urut .
Vuonna 1938 kirkko suljettiin ja vuonna 1939 se purettiin sotilaslinnoitusten rakentamista varten.
1990-luvun alussa aloitettiin uuden kivikirkon rakentaminen viereiseen Kolbinon kylään (Tserkovnaya St., 25).
Uusi kirkko vihittiin käyttöön lokakuussa 1992, myös Pyhän Yrjön kunniaksi. Siitä tuli ensimmäinen suomalainen luterilainen kirkko, joka rakennettiin vallankumouksen jälkeen Inkerinmaan alueelle .
Sen alueella nimetty Inkerin kirkon teologinen instituutti . S. Ya. Laurikkaly .
Tällä hetkellä se on ELCI:n Koltushin seurakunnan uusi keskus, joka on osa Pietarin pappia [ 2] [3] .
Kelton seurakuntaan kuului vuodesta 1938 alkaen 50 kylää : Aro , Bolshoe Manushkino , Bolshie Porogi , Bor , Virki , Voeikovo , Dubrovka , Erohovo , Yoksolovo , Zanevka , Kaltino , Kanisty , Koltushi , Kolobin Kirpolye , na Kudrovo , Kuyvory , Ligolambi , Maloye Manushkino , Malye Ozerki , Malye Porogi , Maslovo , Myaglovo , Novaja Pustosh , Novosergievka , Ovtsyno , Ozerki , Ozerki - 1 , Russianhouse , Tele , P , Ratosh , Orovo , Kirund Osthrovki , Suoranda , Taurus , Tokkari , Khapo-Oe , Hirvosti , Khyaniki , Khyazelki , Black Head , Shagrovo , Yanino-1 , Yanino-2 .
Koltushin seurakunnan lukumäärän muutos vuodesta 1842 vuoteen 1928 [4] [5] :
Koltushin seurakunnan pastori piispa S. Ya. Laurikkala
Pastori (1932-1936)
Juhana Varonen
Koltushin seurakunnan rehtorin I. Sonnyn (1806-1872) hauta
Seurakunnan rehtorit ja adjunktit | |
---|---|
Päivämäärät | Pastori |
1623 | Thomas Erickson |
1641-1646 | Jacobus Olai |
1649 | Henricus |
1663-1690 | Andreas Johannis Limatius |
1724 | Samuel Vastin (pastori) |
1730-1741† | Johan Agander (rehtori) |
1742-1769† | Matthias Orman (rehtori) |
1747 | Johan Sandelius (avustaja) |
1753 | Matthias Ansteen (avustaja) |
1754-1763† | Henrik Silske (avustaja) |
1763-1765 | Eric Blom (avustaja) |
1765-1774† | David Wattolin (apulainen, vt. pastori) |
1770 | Abraham Branstaca (apu) |
1774 | Johan Salen (avustaja, vt. pastori) |
1775-1791† | Henrik Johan Winter (rehtori) |
1781-1782 | Erno Fabian Nordström (avustaja) |
1791-1795† | Carl Hegerman (vt. pastori) |
1795-1810† | Johan Jacob Söderbom (vt. pastori) |
1810-1816 | Georg Avenarius (vt. pastori) |
1813 | Immanuel Passelberg (avustaja) |
1815-1816 | Johan Sundblad (avustaja) |
1817-1818 | Adolf-Fredrik Hornborg (vt. pastori) |
1818-1837† | Georg Daniel Salomon Lundberg (rehtori) |
1835-1837 | Alexander Moberg (avustaja, varapastori) |
1837-1872† | Israel Sonny (rehtori) |
1853 | Johan Ludwig Nikolaus Grundström (avustaja) |
1856-1857 | Evert Brunolf Konow (avustaja) |
1857 | August Gabriel Isac Meron (avustaja) |
1858-1860 | Carl Johan Cederblad (avustaja) |
1860 | Adolf Sonne (avustaja) |
1872-1873 | Johan Eric Alström |
1873-1892† | Johan Wilhelm Murman (rehtori) |
1883-1907 | Paavo Vatanen (avustaja) |
1893-1895 | Gustav Lennart Lilius (avustaja) |
1896-1897 | Antero Juhana Ryatyu (avustaja) |
1892-1902 | Iisakki Puustinen (avustaja) |
1904-1916 | Otto-Aleksanteri Louhelainen (avustaja) |
1908-1914 | Evertti Pärnenen (pastorin apulainen) |
1916-1917 | Victor Armas Aavikko (vt. pastori) |
1918 | Aleksanteri Vehniyainen (rehtori) |
1918-1931 | Selim Hjalmar Laurikkala |
1931 | Fredrik Soittonen |
1931-1932 | Paavo Haimi (pidätetty) |
1932-1936 | Juhana Varonen (maahanmuuttaja) |
1936 | Aleksanteri Korpelainen |
1937-1938 | Abraham Koskelainen |
Vanha Koltushskaya Pyhän Yrjön kirkko. 1900-luvun alun kaiverrus
Pyhän Yrjön vanhan Koltushskajan kirkon sisustus. Kuva 1900-luvun alusta
Konfirmaatioriitti Koltushin pastoraatissa. Kuva vuodelta 1902
Koltushskajan seurakuntakoulu. Keskellä pastori S. Y. Laurikkala. 1929
Koltushin seurakuntakoulun oppilaat. 1870-luvun loppu
Koltushin luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvosto. Kuva vuodelta 1935
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon historialliset seurakunnat | ||
---|---|---|
Shlisselburgin provosti | ||
Itä-Ingermanlandin pappi | ||
Länsi-Ingermanlandin testamentti | ||
Erilliset seurakunnat |