Kinarain kieli

Kinarai-a (Kinaraya, Kinarai-kieli)
oma nimi Hiraya
Maat Filippiinit
Alueet Iloilo ja Antique Province , Panay Islandin länsipuolella
virallinen asema Filippiinit (alueellinen)
Sääntelyorganisaatio Komitea wikang filippiiniläisestä
Kaiuttimien kokonaismäärä 1 miljoona
Luokitus 83
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

austronesialainen perhe

Malayo-Polynesian superhaara Länsialue (borneo-filippiiniläiset kielet) Filippiinien vyöhyke Keski-Filippiinien haara Visayan kielet Länsi-Visayan kielet
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
ISO 639-1
ISO 639-2 phi
ISO 639-3 krj
Etnologi krj
IETF krj
Glottolog kina1250

Kinarai-kieli tai kinaray-a (kinaraya) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Antiikin maakunnassa, Filippiineillä . Löytyy myös Iloilon maakunnasta ja joissakin Mindanaon kylissä paikoista, joissa asuu anticalaisia.

Nimi Kinaray-a tulee sanasta "iraya", joka vastaa sanaa "ilaya" tagalogin kielellä ja tarkoittaa ryhmää ihmisiä, jotka asuvat maakunnan ylängöillä. Panayn saaren ylämaan asukkaita kutsutaan toisella sanalla karai-a.

Kinarai-a-kieltä puhutaan suurimmassa osassa Iloilon maakuntaa yhdessä Hiligaynon -kielen kanssa . Jälkimmäinen on yleisempi suurissa kaupungeissa, kun taas kinaray-a on yleisempi pienissä kaupungeissa. Alueellisen läheisyytensä vuoksi ei ole harvinaista, että Kinarai-a-kaiuttimet ymmärtävät chiligaynonia, mutta päinvastoin vain chiligaynon-kaiuttimilla, jotka ovat läheisessä yhteydessä kinarai-a-kaiuttimiin. Tässä suhteessa Hiligaynon -kielen puhujien keskuudessa on yleinen väärinkäsitys, että Kinaraya on Hiligaynonin murre. Itse asiassa nämä kaksi kieltä kuuluvat eri alaryhmiin, vaikka ne liittyvätkin melko läheisesti.

Fonologia

Vokaalit

A
E (harvoin - useammin käytetään "I")
I
O (harvoin - useammin "U")
U
Ə

Vokaaleja E ja O käytetään pääasiassa lainasanoissa, ja ne korvataan usein "I":llä ja "U":lla. "U" puhekielessä vuorottelee joskus sanan "Ə" kanssa (esim. "joki" "suBA" tai "səBA").

Esimerkki:

Englanti Tagalog Kinaraya Hiligaynon
Pää Ulo Ulu Ulu
Pallo Bola BUla BUla
Eläin HAyup SApat, HayƏp SApat


Kielioppi

Pronominit

  Absoluuttinen
(korostettu)
Absoluuttinen
(ei-emfaattinen)
Ergatiivinen
(postpositiivinen)
Ergatiivi
(prepositiivinen)
Obliikvisija
minä ako takeən nakən, ko akən kanakən
Sinä ihaa, kaaaa timo nimo, mo imo canimo
Hän hän se - tana na Na Na ana kanana, kana
Olemme kanssasi kita tatən natən, ta atən kanatən
Olemme ilman sinua kami tamən namən amən kanamən
Sinä kamo tinyo ninyo, nyo inyo kaninyo
He ovat sanda tanda nanda ja Kananda

Numerot

yksi isara/sara
2 darwa
3 tatlo
neljä apat
5 lima
6 anəm
7 pit
kahdeksan walo
9 siyam
kymmenen luoteja
yksitoista napuli kag sara
viisikymmentä kalim-an
100 sangkagatos/sanggatos
1000 sangkalibo
100 000 Sangkagatos ka Libo
500 000 lima ka gatos ka libo
1 000 000 Sangkamilion

Sanasto

Jotkut substantiivit

Sana Merkitys
ayam koira
bayi/bahi tyttö
busong vatsa
kuto kissa
damog eläinruokaa
kingki petrolilamppu
yawa demoni

Jotkut lauseet

Lause "Diin kaw maagto?" (lit. Minne olet menossa?) on yleinen tervehdys. Tämä kysymys ei vaadi suoraa vastausta. Perinteinen vastaus on "Maninda" (lit. "Ostoksia torille"), ei "Sa tinda" (kirjaimella "torille").

Linkit