Edward Clinton | |
---|---|
Englanti Edward Clinton | |
9. Baron Clinton | |
1517 - 16. tammikuuta 1585 | |
Edeltäjä | Thomas Clinton |
Seuraaja | Henry Clinton |
Lincolnin ensimmäinen jaarli | |
1572 - 16. tammikuuta 1585 | |
Edeltäjä | otsikko luotu |
Seuraaja | Henry Clinton |
Syntymä |
1512
|
Kuolema |
16. tammikuuta 1585 |
Suku | Clintons |
Isä | Thomas Clinton, 8. Baron Clinton |
Äiti | Joan Poynings |
puoliso | Elizabeth Blount , Ursula Stourton, Elizabeth Fitzgerald |
Lapset | Bridget, Katherine, Margaret (ensimmäinen avioliitto), Henry , Ann, Thomas, Francis, Elizabeth (toinen avioliitto) |
Palkinnot | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Edward Clinton ( eng. Edward Clinton ; 1512 - 16. tammikuuta 1585, Lontoo , Englannin kuningaskunta ) - englantilainen aristokraatti, 9. Baron Clinton vuodesta 1517, Lincolnin ensimmäinen jaarli vuodesta 1570. Lordi amiraali, noin neljä hallitsijaa Tudor -dynastiasta . Osallistui aktiivisesti sotiin Ranskan ja Skotlannin kanssa.
Edward Clinton kuului vanhaan paroniperheeseen Warwickshiresta . Hän oli Thomas Clintonin, 8. Baron Clintonin ja Joan Poyningsin poika [1] . Edward menetti isänsä jo viiden vuoden iässä ja hänestä tuli 9. Baron Clinton (1517); tehdessään niin hän joutui kuningas Henrik VIII :n holhoukseen . Vuoteen 1530 mennessä Clinton oli mennyt naimisiin hallitsijan entisen rakastajatarin ja virallisesti tunnustetun paskiaisen Elizabeth Blountin äidin kanssa , joka oli häntä 12 tai 14 vuotta vanhempi; tämä merkitsi varmasti, että Edward oli kuninkaallisen kannalla. Vuonna 1532 Clinton liittyi Henry VIII:n seurakuntaan Boulognessa ja Calais'ssa . Hän istui House of Lordsissa vuonna 1536, muiden ikätovereiden joukossa hän tapasi kuninkaan morsiamen Anne of Clevesin vuonna 1539 [2] .
Vuonna 1544 alkaneen sodan aikana Ranskan ja Skotlannin kanssa Clinton palveli laivastossa. Edinburghiin kohdistuneessa hyökkäyksessä Edward Seymour, Hertfordin ensimmäinen jaarli , valitsi hänet ritariksi (toukokuu 1544). Sir Edward osallistui Boulognen piiritykseen syyskuussa 1544. John Dudleyn, varakreivi Lislen komennossa hän taisteli ranskalaisia vastaan Spitheadissa vuonna 1545 ja hänet lähetettiin seuraavana vuonna yhdeksi rauhankomissaareista Ranskaan. Elokuussa 1547 Clinton lähti Skotlantiin kahdentoista aluksen laivueella saartamaan St. Andrewsin mereltä ja estämään Ranskan maihinnousun, mutta saapui liian myöhään. Sir Edward tuki sittemmin Seymourin hyökkäystä ja tarjosi tykistötukea Pinkien taistelussa 15. syyskuuta 1547, jolloin skottit kukistettiin täysin. Elokuussa 1548 hän saapui Firth of Forthiin ja hajotti ranskalaiset ja skotlantilaiset alukset lähelle Leithiä ja laskeutui sitten maihin 500 miestä polttamaan laivat satamassa .
Vuonna 1547 Boulognen kuvernööriksi nimitetty Clinton puolusti kaupunkia onnistuneesti ranskalaisia vastaan (1549–1550). Lähes täydellisen avun puutteen vuoksi hänen täytyi antautua, mutta Englannissa hänet otettiin silti vastaan sankarina. Sir Edwardista tuli lordi amiraali (1553 asti), Lincolnshiren luutnantti , sukkanauharitari (1551), tornin konstaapeli (1553). Näinä vuosina hän tuki kuningas Edward VI :tä hänen aikomuksessaan siirtää valtaistuin veljentyttärelleen Jane Graylle , mutta hallitsijan kuoleman jälkeen hän asettui puolisiskonsa Maryn puolelle ; alkuvuodesta 1554 paroni osallistui aktiivisesti Wyatin johtamien kapinallisten tappioon toimien Janen [2] edun mukaisesti .
Syksyllä 1554 paroni matkusti Italiaan luovuttaakseen sukkanauharitarikunnan Savoian herttualle Emmanuel Philibertille . Vuonna 1557 hän meni sotilasosaston johdossa Alankomaihin auttamaan ranskalaisia vastaan toimivia espanjalaisia, mutta hän oli liian myöhässä: liittolaiset voittivat Saint-Quentinissa ilman häntä . Brittien silmissä osa kunniasta meni kuitenkin edelleen Clintonille. Palattuaan Englantiin Sir Edward otti laivaston komennon ja teki ratsian Ranskan rannikolle. Hän ei saavuttanut suurta menestystä, joten pian solmittiin rauha, jonka ehtojen mukaisesti Englanti hylkäsi Calais'n [2] .
Kuningatar Maryn kuoleman ja Elizabethin johtaman äkillisen suunnanmuutoksen jälkeen Clinton säilytti asemansa hovissa. Vuonna 1564 hän seurasi hallitsijaa tämän matkalla Cambridgeen , jossa hän suoritti maisterin tutkinnon. Yhdessä Ambrose Dudleyn, Warwickin kolmannen jaarlin , kanssa paroni johti armeijaa, jonka tarkoituksena oli tukahduttaa pohjoisen kapina (1569); vuonna 1570, kun paavi erotti Elizabethin , Clinton johti Pohjanmerta vartioivaa laivastoa estääkseen Ranskan mahdollisen maihinnousun. Palvelustaan hän sai vuonna 1572 Lincolnin jaarlin arvonimen [3] . Samana vuonna Sir Edward vieraili Pariisissa suurlähettiläänä: hän oli läsnä rauhansopimuksen ratifioinnissa sekä Navarran Henrikin ja Ranskan Margueriten häissä , jotka pidettiin Bartolomeuksen yön aattona [2] .
Seuraavina vuosina Earlille ei uskottu virallisia tehtäviä. Hän istui kuninkaallisessa neuvostossa kuolemaansa asti, joka tapahtui 16. tammikuuta 1585. Sir Edwardin ruumis haudattiin St Georgen kappeliin Windsoriin ; leski pystytti haudalle upean muistomerkin [2] .
Edward Clinton oli naimisissa kolme kertaa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Elizabeth Blount, Sir John Blountin ja Catherine Peshellin tytär, Gilbert Talboysin leski, Kymen 1. Baron Talboys . Tässä avioliitossa syntyi kolme tytärtä [2] :
Elizabethin kuoleman jälkeen Earl meni naimisiin toisen kerran Ursula Stourtonin, Williamin, seitsemännen paroni Stourtonin ja Elizabeth Dudleyn tyttären [2] kanssa . Tähän avioliittoon syntyi vielä kuusi lasta:
Kolmas avioliitto Elizabeth Fitzgeraldin ( Gerald Fitzgeraldin, Kildaren 9. jaarlin ja Elizabeth Greyn tytär) kanssa jäi lapsettomaksi [2] .
Edward Lincolnin esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|