Liptak, Stefan

Stefan Liptak
Slovakian Stefan Liptak
Syntymäaika 23. tammikuuta 1937( 23.1.1937 )
Syntymäpaikka Spisske Podhradie , Tšekkoslovakia
Kuolinpäivämäärä 13. syyskuuta 2020 (83-vuotias)( 13.9.2020 )
Kuoleman paikka Bratislava , Slovakia
Maa  Tšekkoslovakia → Slovakia
 
Tieteellinen ala kielitiede
Työpaikka n mukaan nimetty kielitieteen instituutti Slovakian tiedeakatemiasta , Trnavan yliopistosta
Alma mater
Palkinnot ja palkinnot Ludovit Shtur 2. luokan ritarikunnan kavaleri

Stefan Liptak ( slovakki. Štefan Lipták ; 23. tammikuuta 1937, Spisske ,asiantuntijatutkimuksenslovakian,kielitieteilijä) - slovakianSlovakia,Bratislava 13. syyskuuta 2020,-Tšekkoslovakia,Podgradie Slovakian tiedeakatemian tohtorin kabinetti (1995) . S. Liptakin tieteellisen toiminnan alaan kuuluu slovakian dialektologian , ensisijaisesti Itä-Slovakian murreiden kielellisten piirteiden , sekä länsislaavilaisten ja itäslaavilaisten kielten kontaktien tutkiminen . S. Liptak on yksi Slovakian kielen atlasen ensimmäisen osan ja Slovakian murteiden sanakirjan [1] [2] ensimmäisen osan kirjoittajista .

Elämäkerta

S. Liptak syntyi 23. tammikuuta 1937 Itä-Slovakiassa Spisske Podgradien kaupungissa . Koulunsa päätyttyä hän opiskeli P. J. Šafarikin yliopiston filosofian tiedekunnassa erikoistuen slovakin kieleen [~ 1] Prešovissa vuosina 1955–1959. Vähän aikaa yliopistosta valmistumisen jälkeen S. Liptak työskenteli sanomalehtien ja radion toimittajana. Sitten hän palasi yliopistoon, jossa hän sai apulaisviran slovakian kielen ja kirjallisuuden laitoksella (1961-1962). Osaston johtajan Sh. Tobikin vaikutuksen alaisena Sh. Liptak kiinnostui dialektologiasta . Vuodesta 1962 vuoteen 1996 S. Liptakin työpaikkana oli Slovakian tiedeakatemian L. Štúrin nimetty kielitieteen instituutti . Vuonna 1968 S. Liptak valmistui filosofian tohtoriksi , vuonna 1975 hän sai tohtorin tutkinnon , kun hän väitteli Zemplinin ja Uzhin murteiden sanaston kuvauksesta ja analysoinnista [3] . Hän kuoli vuonna 2020 Bratislavassa [4] .

Avustus tieteeseen

S. Liptakin tärkein panos tieteeseen oli slovakian dialektologian diakronisten ja synkronisten näkökohtien tutkimus . Ensinnäkin nämä ovat teoksia, jotka käsittelevät Zemplinin, Uzhin ja muiden Itä-Slovakian murteen fonetiikkaa , leksikologiaa ja onomastiikkaa . S. Liptak tukeutuu tutkimuksissaan usein lukuisten dialektologisten tutkimusretkien aikana itsenäisesti kerättyihin aineistoihin. Erityisesti fonetiikan alalla on huomioitu teoksia länsislaavilaisten ja itäslaavilaisten alueiden rajalla olevien murteiden aksenttisuhteiden analysoinnista, pitkien vokaalien tutkimuksesta Uzhin ja Sotakin murteissa . Leksikologiaa ja semantiikkaa käsittelevistä teoksista erottuvat kansankäsityöterminologiaa ja murresanojen tyylillistä väritystä käsittelevät artikkelit. Nimistön alalla - artikkeleita paikallisten nimien, henkilönimien, ruumiinosien nimien analyysistä slovakin toponyymiassa jne. [5]

Useita S. Liptakin teoksia on omistettu kieltenvälisille kontakteille Itä-Slovakiassa (Itä-Slovakian murteet puolan , ukrainan ( rusina ) ja unkarin kielten murteilla . Näihin teoksiin kuuluvat "Slovakian ja ukrainan kielten kontaktien heijastus maantieteellisissä nimikirjoissa ja paikallisissa nimissä Itä-Slovakian laitamilla" (1976), "Zemplinin ja Uzhin murteiden sanasto suhteessa muihin murteisiin ja vieraisiin kieliin" ( 1980), "Slovakian ja Unkarin kielisuhteista" (1987), "Länsislaavilaisten ja itäslaavilaisten rajamaat ja P. J. Safarik" (1993). Näissä tutkimuksissa kielellisten näkökohtien lisäksi S. Liptak ottaa huomioon myös historialliset, muuttoliike- ja etnokulttuuriset näkökohdat. Vuonna 1995 S. Liptak johti tieteellistä hanketta "Slovakit Ukrainan Karpaattien alueella ja Slovakian ja Ukrainan rajalla" [6] .

S. Liptak osallistui aktiivisesti materiaalin keräämiseen Slovakian kielen atlasen, slovakilaisten  kielitieteilijöiden tärkeimmän työn, laatimista varten. Lisäksi hän on yksi fonetiikkaa käsittelevän atlasen ensimmäisen osan (1968) kirjoittajista [7] .

Kielimaantieteen alan tutkimuksen lisäksi Sh. Liptak tunnetaan myös työstään murreleksikografian alalla . Sh. Liptak on Slovakian murteiden sanakirjan koenumeron toimitussihteeri , toimituksellinen sihteeri ja Slovakian murteiden sanakirjan [7] ensimmäisen osan toinen kirjoittaja .

Tärkeimmät kirjat ja artikkelit

Muistiinpanot

Kommentit
  1. ↑ Tšekissä ja Slovakiassa filosofiset tiedekunnat opiskelevat perinteisesti laajempaa tieteenaloja kuin Venäjällä .
Lähteet
  1. ↑ Knižné publikácie. Julkaisu (plne verzie). Slovenian jazykovedci. 1986-1995. Lipták, Štefan  (slovakki) . Jazykovedný ústav Ľudovíta Štúra Slovenskej akadémie vied. Arkistoitu alkuperäisestä 27. elokuuta 2009.  (Käytetty: 21. tammikuuta 2016)
  2. ↑ Smirnov L. N. Slovakian dialektologin vuosipäivänä // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaisen kielengeografian todelliset ongelmat. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1998. - Nro 5 . - S. 354-357 . — ISBN 5-7576-0070-5 .
  3. ↑ Smirnov L. N. Slovakian dialektologin vuosipäivänä // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaisen kielengeografian todelliset ongelmat. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1998. - Nro 5 . - S. 354-355 . — ISBN 5-7576-0070-5 .
  4. ↑ Za PhDr. Stefanom Liptakom, CSc.  (slovakkia) . Katolícka univerzita v Ružomberku (18.9.2020). Haettu 27. marraskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 27. marraskuuta 2020.
  5. ↑ Smirnov L. N. Slovakian dialektologin vuosipäivänä // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaisen kielengeografian todelliset ongelmat. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1998. - Nro 5 . - S. 355 . — ISBN 5-7576-0070-5 .
  6. ↑ Smirnov L. N. Slovakian dialektologin vuosipäivänä // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaisen kielengeografian todelliset ongelmat. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1998. - Nro 5 . - S. 355-356 . — ISBN 5-7576-0070-5 .
  7. ↑ 1 2 Smirnov L. N. Slovakian dialektologin vuosipäivänä // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaisen kielengeografian todelliset ongelmat. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1998. - Nro 5 . - S. 356 . — ISBN 5-7576-0070-5 .

Kirjallisuus

  1. Krajčovič R. , Žigo P. Dejiny spisovnej slovenčiny. - Bratislava: Vydavateľstvo Univerzity Komenského, 2006. - 252 S. -ISBN 80-223-2158-3.
  2. Stefan Liptak