Maban kielet

Maban-kielet  ovat afrikkalaisten kielten perhe, jota puhutaan Itä- Tšadissa ja vähäisemmässä määrin Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa . Niitä puhuvat Maba-ihmiset ja sukulaiset.

Luokittelu ja koostumus

Maban-perhe on liitetty Nilosaharan kielten hypoteettiseen makroperheeseen ; J. Greenbergin mukaan  - itsenäinen haara, useiden 2000-luvun luokittelujen mukaan se kuuluu Nilo-Saharan ydinkielten "satelliittikieliin" (toisin kuin periferia). Tutkijoiden keskuudessa ei ole yhtenäisyyttä perheen sisäisessä luokittelussa, yleensä on kolme haaraa, joista yksi kuuluu Maba -kieleen (Vaddai, Bura-Mabang), toinen - Masalit, kolmas - Karanga (Kurunga); loput kuuluvat eri luokittelujen mukaan johonkin näistä kolmesta. Muut Maban-kielet: Kendeje, Marfa, Massalat, Surbahal, Runga, Kibet, Kashmere. Murrejakoa ei ole kuvattu hyvin.

Sosiolingvistinen tieto

Yhteensä noin 700 tuhatta operaattoria. Yleisimmät ovat Maba (Tšadin Vadai- alueen pääkieli Vadai - sulttaanaatin perustamisesta 1600-luvulla) ja Masalit (kukin 250-300 tuhatta puhujaa). Useimmat muiden Maban-kielten puhujat puhuvat myös yhtä näistä kahdesta kielestä; kaksikielisyys on yleistä arabian paikallisen (tšadilaisen tai sudanilaisen) muunnelman kanssa . Maban-kieliä opiskellaan huonommin kuin muita Nilo-Saharan kieliä; useille kielille on saatavilla vain sanaluetteloita, kielten ja murteiden asemaa koskevien sosiolingvististen tietojen selventäminen ja suurten kielten - Maba ja Masalit - kuvauksen työskentely tehtiin intensiivisesti vasta 1990-luvulla. -2000-luku.

Maba-kielellä on kaksi kirjoitusta - latinalaisten ja arabialaisten aakkosten pohjalta julkaistaan ​​kirjoja ja aikakauslehtiä, lähetetään radiolähetyksiä, opetusta kouluissa ja aikuisten lukutaidon kursseja. Muut kielet ovat kirjoittamattomia.

Fonetiikka

Konsonantismissa Afrikalle tyypillisiä palataalisten konsonanttien rivejä sekä Afrikalle tyypillisiä prenasalisoituja konsonantteja (ilmeisesti kahden foneemin yhdistelmiä), foneemeja /p/ ja /h/ löytyy vain lainasanoista .

Viisitermininen vokalismi , useissa kielissä vokaalien määrä on luonteeltaan fonologinen (Mabassa on 10 vokaalifoneemia) ja ilmaisee kieliopillista merkitystä, masalitin kielessä ominaisuus "edistynyt kielen juuri" on merkittävä . Fonologiset ovat sävyerot ; mabassa se erottaa leksikaaliset varret ja sillä on kieliopillisia merkityksiä verbijärjestelmässä. Synharmonismi on pyöristetyn vokaalin perusteella. Tärkeä kieliopillinen rooli on varren transpositiolla (sekä nimellis- että verbaalisessa morfologiassa). Konsonanttiyhdistelmät eivät ole niin harvinaisia ​​kuin muissa Nilosaharan kielissä.

Numeeristen muotojen monimutkainen käyttö on ominaista; monien lekseemien yksikkö on merkitty morfologisesti (kuten muissa nilosaharalaisissa, esimerkiksi niloottisissa kielissä ), luku ilmaistaan ​​morfologisesti, päätteen avulla (jonka valinta on usein arvaamaton) tai syntaktisesti, nimen ja siitä riippuvien sanojen ja verbin subjektin ja objektin sopimuksesta . Nimi sisältää myös määrittelyn ja tapauksen luokat. Toimintanimiä käytetään laajalti, jotka yhdessä apuverbin kanssa muodostavat yhden predikaatin, joka on alueominaisuus. Useita verbimuotoja on merkitty konsonanttiteemaisella etuliitteellä, esitetään ääni-, aika-, aspekti-, modaliteetti- ja polariteettikategoriat. Ns. sanallinen monimuotoisuus ilmaistaan ​​erityisellä tavalla , mikä osoittaa tilanteen tai aktantin monimuotoisuuden (areaalisen ominaisuuden).

Syntaksi

Sanajärjestys on SOV, substantiivilauseessa riippuvainen seuraa alkua. Relatiiviset lausekkeet ovat postpositiivisia ja niillä on rajoittava merkitys. Kehitetään monimutkaisia ​​lauseita ja lauseita, joissa on gerundeja (konverbeja).

Sanasto

Sanasto sisältää suuren määrän lainauksia arabian tšadilaisesta murteesta , osa sanoista on lainattu ranskasta (osittain myös arabian kautta).

Vanhemman kieli

Pramaba [1] :

Katso myös

• Mimi Decorsa
• Mimi Nachtigal

Muistiinpanot

1. ↑ Starostin G.S. Afrikan kielet. Kokemus leksikostatistisen luokituksen rakentamisesta. V. 3. Nilo-Saharan Languages  Arkistoitu 6. lokakuuta 2021 Wayback Machinessa . - M .: Kustantaja YASK, 2017. - 840 sivua - ISBN 978-5-9909114-9-9 .

Kirjallisuus

• Nougayrol, P., La langue des Aiki dits Rounga, Tchad et République Centrafricaine. Esquisse descriptive et lexique, Pariisi, 1989.
• Edgar J, Masalitin kielioppi muistiinpanoilla muista Darfurin ja Wadaïn kielistä, Berliini, 1989;
• Edgar, J., Maba-ryhmän sanakirja, Berliini, 1991;
• Abdullay Ali Dahab et ai., Lexique maba-français, N'Djamena, 2003,
• Weiss, D. Maba-verbijuuret ja pronominit // Advances in Nilo-Saharan Linguistics, London, 2007, s. 241–254.