Franz Masoch | |
---|---|
Syntymäaika | 21. huhtikuuta 1763 |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 18. maaliskuuta 1845 (81-vuotiaana) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Akateeminen tutkinto | Professori |
Franz Masoch ( saksaksi: Franz Masoch ; 21. huhtikuuta 1763 , m. Uymoldova [1] [2] (romania. Moldova-Noue, nyt Romania) - 18. maaliskuuta 1845 , Lviv ) - farmasian tohtori, lääketieteen teoreettisen koulutuksen professori Lvivin yliopiston rehtori , Lvivin kunniakansalainen.
Opiskeli filosofiaa Tirnavassa ja Prahassa . Hän valmistui Wienin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta . Vuodesta 1788 hän työskenteli Wienin yleissairaalassa.
Helmikuun 10. päivänä 1793 naimisissa Rosa Pierrot'n kanssa hän muutti Lvoviin , silloiseen Itävallan valtakuntaan. Hänestä tulee professori Lvivin yliopiston kirurgian laitoksella. Liittyy Society of Surgeon Practitioners -yhdistykseen, jota hän pian johtaa.
Konsistoria (yliopiston hallintoelin) kohtelee opettaja-hyväntekijää vihamielisesti. "Lvivin yliopiston historian" kirjoittaja Ludwik Finkel, tutkiessaan yliopiston protokollia, törmäsi useisiin huomautuksiin tohtori Masochista. Erityisesti vuonna 1797 professori myönsi todistuksen juutalaiselle kirurgille ilman lääketieteellisen tutkimuksen edustajan tietämystä.
Vuonna 1806 puolalaiset magnaatit Yablonsky, Zetner, Potocki, joukko vaikutusvaltaisia kaupunkilaisia sekä Lvivin latinalaisen ja armenian riittien arkkipiispat vetoavat keisarin puoleen ja pyytävät tätä myöntämään Franz Masochille aateliston suuresta uhrautumisesta. hän on osoittanut ammatillista velvollisuuttaan lääkärinä. Keisari hylkää pyynnön. Vuonna 1807 Masoch luopui professuurista ja jäi eläkkeelle omistautuen lääketieteen harjoitteluun.
1827 - valittiin jälleen Lvivin yliopiston rehtoriksi. Rector magnificus, osa-aikainen Seym of Estates -jäsen Przemyslin kreikkakatolisen metropolitiikan osastosta.
Lvivin kunniakansalainen.
Tuomiokirkon seurakuntarekisterin merkintä kertoo Franz Masochin kuolemasta 18. maaliskuuta 1845. Hänet haudattiin Lychakivin hautausmaalle .
Hän asui talossa numero 97 lähellä Krakovan porttia. Vuonna 1804 syntyi esikoinen Joseph Eduard Anton, joka kuoli kuukautta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan Franzilla oli viisi lasta. Vain kolmen Franz Masochin jälkeläisen on määrä elää täysi-ikäiseksi. Poika Franz Karol, tyttäret Zinovia ja Caroline (lähteissä useammin - Charlotte). Vaimo kuoli 3 päivää viimeisen tytön syntymän jälkeen. Tytär Karolina meni naimisiin Lvivin poliisin johtajan Leopold von Sacherin kanssa, hän lisäsi sukunimeensä vaimonsa nimen, joka tuolloin Lvivissä herätti suurta kunnioitusta. Näin vuonna 1838 kaksivuotiaasta Leopold von Sacher Jr.:stä tuli Sacher-Masoch [3] .
Haudalla on kuvattu kiviunikko. Hieman korkeammalla on eri olettamusten mukaan lääketieteen dynastian vaakuna tai lääketieteen tunnus, tyylitelty vaakunaksi: keisarin kruunun alla Aesculapiuksen sauva. Muistomerkki on kruunattu pallolla, jossa on kaksi siipiä. Maapallo, jonka ympäri käärme kiertyy [4] .
Lvivin yliopiston rehtorit | |
---|---|
Joseph II:n mukaan nimetty Lvivin yliopisto A. V. Betansky (1784/85) B. Borzaga (1785/86) B. Shiverek (1786/87) V. Vreha (1787/88) J. Wimmer (1788/89) J. Ambrose (1789/90) A. Capuano (1790/91) W. Gann (1791/92) J. A. de Potochki (1792/93) D. Z. Kefil (1793/94) W. Pressen (1794/95) J. Holfeld (1795/96) Anthony (Angelovich) (1796/97) S. Grzhembsky (1797/98) B. Shiverek (1798/99) Y. Sporck (1799/1800) K. Kitsky (1800/01) B. Borzaga (1801/02) F. Masoch (1802/03) J. Zemancek (1803/04) N. Skorodinsky (1804/05) F. Kodesh (1805) Lvivin lyseo J. Ambrose (1805/06) W. Pressen (1806/07) E. Echsner (1807/08) J. N. Hoffman (1808/09) Y. Arbter (1809/10) F. d. P. Neuhauser (1810/11) J. Golfeld (1811/12) A. Zeisl (1812/13) M. A. Füger (1813/14) F. Babel von Fronsberg (1814/15) F. Kodesh (1815/16 ja 1816/17) Francis II Lvivin yliopisto A. A. Ankvich (1817/18) J. Winivarter (1818/19) F. Stecher (1819/20) J. Gütter (1820/21) M. Grinevetsky (1821/22) M. A. Füger (1822/23) P. Krausnecker (1823/24) J. Mauss (1824/25) F. K. Zakharjasevich (1825/26) F. Polberg (1826/27) F. Masoch (1827/28) N. Napadievitš (1828/29) Venedikt Levitsky (1829/30) K. Krauss (1830/31) V. Zherdinsky (1831/32) A. Kunzek (1832/33) O. Krinitsky (1833/34) J. Dobzhansky (1834/35) F. d. P. Neuhauser (1835/36) J. Stieber (1836/37) M. Barvinsky (1837/38) A. Geimberger (1838/39) F. Babel von Fronsberg (1839/40) E. Golzgetan (1840/41) Y. Gerovsky (1841/42) J. Reiner (1842/43) K. Stransky (1843/44) A. Pfeiffer (1844/45) A. Manastirsky (1845/46) F. Tuna (1846/47) B. Wagner (1847/48) C. Tangle (1848/49) S. Tichinsky (1849/50) F. Kotter (1850/51) J. Mauss (1851/52) K. Zhmigrodsky (1852/53) E. Gerbst (1853/54) I. Lemokh (1854/55) O. Krinitsky (1855/56) J. Pazdera (1856/57) A. Wacholz (1857/58) O. Krinitsky (1858/59) A. Fangor (1859/60) Grigori (Jakhimovitš) (1860/61) L. Malinovsky (1861/62) F. Rulf (1862/63) J. Holovatsky (1863/64) L. Soletsky (1864/65) E. More (1865/66) W. Kergel (1866/67) I. Delkevich (1867/68) F. Rulf (1868/69) G. Schmidt (1869/70) F. Kostek (1870/71) F. Kotter (1871/72) A. Maletsky (1872/73) A. Filjarski (1873/74) M. Kabat (1874/75) E. Cherkavsky (1875/78 ja 1876/77) Z. Venclevsky (1877/78) L. f. Bilinsky (1878/79) K. Liske (1879/80) K. Sarnicki (1880/81) L. Pentak (1881/82) B. L. Radzishevsky (1882/83) E. Rittner (1883/84) L. Kloss (1884/85) L. Zhmurko (1885/86) T. Z. Pilatus (1886/87) E. Cherkavsky (1887/88) L. Pentak (1888/89) K. Sarnicki (1889/90) T. Stanetsky (1890/91) R. Pilatus (1891) A. Balasits (1891/92) M. Palivoda (1892/93) L. Tsviklinsky (1893/94) T. Wojciechowski (1894/95) O. M. Balzer (1895/96) I. Komarnitsky (1896/97) A. Reman (1897/98) G. Kady (1898/99) W. Abraham (1899/1900) B. Kruchkevich (1900/01) L. Ridiger (1901/02) V. Okhenkovsky (1902/03) J. Fialek (1903/04) A. Kalina (1904) Y. Puzina (1904/05) V. Gluzinsky (1905/06) B. Dembinsky (1907/08) A. Mars (1908/09) S. Glombinsky (1909/1010) B. Yashovsky (1910/11) L. Finkel (1911/12) A. Beck (1912/13) S. Stazhinsky (1913/14) K. Tvardovsky (1914/17) C. Weiss (1917/18) Jan Casimir Lvivin yliopisto A.S. Yurash (1918/1919) A. Galban (1919/20) E. Mahek (1920/21) J. Kasprowicz (1921/22) S. Narayevsky (1922/23) Y. Makarevitš (1923/24) V. Seradsky (1924/25) E. Porembovich (1925/26) I. Semiradsky (1926/27) A. Gertsman (1927/28) L. Pininsky (1928/29) S. Witkowski (1930/31) S. Krzemenevsky (1931/32) A. Gertsman (1932/33) G. Galban (1933/34) Ya. Chekanovsky (1935/36) S. Kulchinsky (1936-38) E. Bulanda (1938/39) R. Longchamp de Berrier (1939) Ivan Franko Lvivin osavaltion yliopisto M. I. Marchenko (1939/40) G. S. Bychenko (1940/41) V. I. Simovich (1941) N. N. Pashe-Ozersky (1944) I. I. Belyakevich (1944/48) G. N. Savin (1948/51) E. K. Lazarenko (1951/63) N. G. Maksimovich (1963/81) V. P. Chugaev (1981/90) I. A. Vakarchuk (1990/2007) V. S. Vysochansky (2007/10) I. A. Vakarchuk (2010/13) V. P. Melnik (vuodesta 2014) |