Kimaltelevia perhoja

Kiiltävät yöperhoset eli ympyräperhoset ( lat.  Heliozelidae ) - perhosperhoset .

Kuvaus

Perhoset ovat hyvin pieniä. Siipien kärkiväli 3,5-9 mm. Siivet suikeat. Antennit saavuttavat 1/2 etusiiven pituudesta. Ei ole silmiä. Etusiivet ovat tummat poikittaisilla raidoilla ja vedoilla. Etusiiven mediaanisolua ei jaeta yhteisen varren varrella M , R 5 ja M 1 , vaan M 3 ja Cu 1 ovat joskus pienentyneet. Anaalihaarukkaa ei lausuta.

Biologia

Toukat  ovat puumaisten kasvien lehtikaivosmiehiä. Nuoremmat tähdet muodostavat kiemurtelevia kaivoksia, jotka sitten laajenevat ja saavat turvonneen muodon. Ne nukkuvat maaperään lehdestä leikatussa kotelossa. Maailmanlaajuinen levinneisyys, 4 sukua palearktisella alueella.

Luokitus

Sukuun kuuluu 12 sukua ja noin 120 lajia (tiedot vuodelta 2011) [2] .

• Antispila
• Antispilina
• Coptodisca
• Dyselachista
• Heliozela
• Holocacista
• Hoplophanes
• Lamprozela
• Monachosela
• Phanerozela
• Plesiozela
• Tyriozela

Muistiinpanot

1. ↑ Hermann von Heinemann; Maximilian Ferdinand Wocke, Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz, 1876, voi. 2, 389-825, (+)1-102.
2. ↑ Van Nieukerken, Erik J., Lauri Kaila, Ian J. Kitching, Niels P. Kristensen, David C. Lees, Joël Minet, Charles Mitter, Marko Mutanen, Jerome C. Regier, Thomas J. Simonsen, Niklas Wahlberg, Shen- horn Yen, Reza Zahiri, David Adamski, Joaquin Baixeras, Daniel Bartsch, Bengt Å. Bengtsson, John W. Brown, Sibyl Rae Bucheli, Donald R. Davis, Jurate De Prins, Willy De Prins, Marc E. Epstein, Patricia Gentili-Poole, Cees Gielis, Peter Hättenschwiler, Axel Hausmann, Jeremy D. Holloway, Axel Kallies , Ole Karsholt, Akito Y. Kawahara, Sjaak (JC) Koster, Mikhail V. Kozlov, J. Donald Lafontaine, Gerardo Lamas, Jean-François Landry, Sangmi Lee, Matthias Nuss, Kyu-Tek Park, Carla Penz, Jadranka Rota, Alexander Schintlmeister, B. Christian Schmidt, Jae-Cheon Sohn, M. Alma Solis, Gerhard M. Tarmann, Andrew D. Warren, Susan Weller, Roman V. Yakovlev, Vadim V. Zolotuhin, Andreas Zwick. Order Lepidoptera Linnaeus, 1758.  (englanniksi)  // In: Zhang, Z.-Q. (Toim.) Eläinten biologinen monimuotoisuus: Pääpiirteet korkeamman tason luokittelusta ja taksonomisen rikkauden tutkimuksesta. - Zootaxa . - Magnolia Press, 2011. - Voi. 3148 . — s. 212–221 . — ISSN 1175-5326 .

Kirjallisuus

• Karsholt, O. & N. P. Kristensen. 2003: Plesiozela, yl. marraskuu. lauhkeasta Etelä-Amerikasta: aiemmin tunnetun Heliozelidae (Lepidoptera: Incurvarioidea: Heliozelidae) ilmeinen sisarryhmä. Selkärangattomien systematiikka, 17:39-46. doi: 10.1071/IS02047.