Katariina Parr | |
---|---|
Katariina Parr | |
Catherine Parr c. 1545. National Portrait Gallery Lontoossa | |
Englannin ja Irlannin kuningatar puoliso | |
12. heinäkuuta 1543 - 28. tammikuuta 1547 | |
Edeltäjä | Catherine Howard |
Seuraaja | Guildford Dudley ( prinssipuoliso ) |
Syntymä |
1512 tai elokuu 1512 [1] |
Kuolema |
7. syyskuuta 1548 tai 5. syyskuuta 1548 [2] |
Hautauspaikka |
|
Suku | Tudorit |
Nimi syntyessään | Englanti Katharine Parr |
Isä | Thomas Parr |
Äiti | Maud Green |
puoliso |
Edward Borough John Neville Henry VIII Thomas Seymour |
Lapset | Mary Seymour |
Suhtautuminen uskontoon | Anglikaanisuus ja ei -harjoittava katolilainen [d] |
Nimikirjoitus | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Catherine parr _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1543-1547) Englannin kuningas Henrik VIII . Kaikista Englannin kuningattareista hän oli suurimmassa määrässä avioliittoja - Henryn lisäksi hänellä oli vielä kolme aviomiestä.
Catherine Parr syntyi noin vuonna 1512 Sir Thomas Parrin ja Lady Maud Greenin esikoisena. Syntymäpaikkaa on myös vaikea ilmoittaa - tämä saattoi tapahtua sekä hänen isänsä linnassa Kendalissa Westmorelandin kreivikunnassa että Lontoossa , jossa Parrin perhe omisti talon Blackfriarsin alueella .
Catherine Parr vietti lapsuutensa Kendalin linnassa , jonka hänen perheensä omisti 1300-luvulta lähtien. Menetettyään varhain isänsä (hän kuoli vuonna 1517), Catherine tunsi olevansa aikuinen ja vastuussa teoistaan. Hän opiskeli paljon ja mielellään, vaikka vieraiden kielten ja filosofian opiskelu ei sisältynyt 1500-luvun jalon naisen koulutusohjelmaan.
Nuori Kat Parr oli vain 14- tai 15-vuotias, kun hän oli naimisissa vanhuksen, kuusikymmentäkolme-vuotiaan Lord Edward Boroughin kanssa . Häät pidettiin vuonna 1526. Puolisoiden perhe-elämä oli melko onnellinen. Lisäksi Catherine onnistui tulemaan todelliseksi ystäväksi Lord Boroughin lapsille, jotka olivat lähes kaksi kertaa vanhempiaan äitipuolistaan. Vuonna 1529 Lady Borough jäi kuitenkin leskeksi.
Vuonna 1530 nuori leski sai uuden avioliittoehdotuksen. Se tuli John Nevilleltä, Lord Latimerilta , joka myös oli leski. Hyväksyessään tämän tarjouksen Lady Catherine muutti miehensä luo Kalkaroslinnaan. Täällä hän löysi itsensä jälleen äitipuolen roolista - Latimerilla oli tytär Margaret ensimmäisestä avioliitostaan.
1530-luvun jälkipuoliskolla Latimerit olivat usein kuninkaan hovissa, ja Henrik VIII kohteli tätä paria erittäin ystävällisesti.
Viidennen vaimonsa Catherine Howardin teloituksen jälkeen Henry kiinnitti yhä enemmän huomiota älykkääseen ja ystävälliseen Lady Latimeriin. Hän oli jo kolmekymmentäyksi vuotta vanha, jota 1500-luvun standardien mukaan ei pidetty nuoruuden iässä, mutta kuningas itse ei ollut kaukana nuorista.
Lordi Latimer oli tuolloin jo vakavasti sairas, eikä toipumisesta ollut toivoa. Kun kuningas kuoli vuonna 1543, hän alkoi aggressiivisesti seurustella lady Latimeria.
Lady Latimerin ensimmäinen reaktio kuninkaan tarjoukseen "lohduttaa vanhuuttaan" oli kauhu. Heinrich ei jättänyt aikomuksestaan mennä naimisiin Katariinan kanssa, ja hän antoi suostumuksensa.
Heinäkuun 12. päivänä 1543 häät pidettiin Hampton Courtin kuninkaallisessa kappelissa. Häät pidettiin Windsorissa , jossa kuninkaallinen hovi pysyi elokuuhun asti.
Heinrichin kanssa elämänsä ensimmäisistä päivistä lähtien Catherine yritti luoda hänelle olosuhteet normaalille perhe-elämälle. Prinsessa Elisabet , teloitetun Anne Boleynin tytär , nautti erityisluonteestaan .
Äidin ja tytärpuolen välille kehittyi vahva ystävyys - he olivat aktiivisesti kirjeenvaihdossa ja käyivät usein filosofisia keskusteluja. Henryn toisen tyttären, prinsessa Maryn , kanssa kuningattarella oli vähemmän ystävällinen suhde. Syynä tähän oli katolisen Marian uskonnollinen suvaitsemattomuus protestanttista Catherine Parria kohtaan. Prinssi Edward ei ollut heti täynnä rakkautta äitipuoliaan kohtaan, mutta tämä onnistui saamaan hänet puolelleen. Lisäksi kuningatar seurasi tiiviisti valtaistuimen perillisen koulutusta.
Vuosina 1545-1546 kuninkaan terveys heikkeni niin paljon, että hän ei enää pystynyt täysin osallistumaan valtion ongelmien ratkaisemiseen. Kuninkaan epäluuloisuus ja epäluulo alkoi kuitenkin saada uhkaavaa luonnetta. Katariina oli kuoleman partaalla useita kertoja: kuningattarella oli vaikutusvaltaisia vihollisia, ja kuningas saattoi luottaa heihin, ei hänen vaimoonsa. Tuolloin kuningattarien teloitus Englannissa ei ollut enää yllättävää. Kuningas päätti useita kertoja pidättää Katariinan, mutta joka kerta hän kieltäytyi tästä askeleesta. Syynä kuninkaalliseen epäsuosioon oli pääasiassa Katariinan radikaali protestanttisuus , jota Lutherin ajatukset veivät . 28. tammikuuta 1547 Henrik VIII kuoli. Ja jo saman vuoden toukokuussa rouvakuningatar meni naimisiin Thomas Seymourin , Jane Seymourin veljen , kanssa .
Thomas Seymour oli kaukonäköinen mies ja tehtyään tarjouksen Lady Catherinelle, hän odotti tulevansa valtionhoitajan aviomieheksi . Hänen toiveensa eivät kuitenkaan toteutuneet. Lisäksi Henryn tyttäret - prinsessat Elizabeth ja Mary - reagoivat avioliittoon erittäin vihamielisesti. Edward päinvastoin ilmaisi ihailunsa siitä, että hänen rakas setänsä ja yhtä rakas äitipuoli perustivat perheen.
Lordi Seymourin ja entisen kuningattaren perhe-elämä ei ollut onnellinen. Jo keski-ikäinen Catherine oli kateellinen viehättävälle aviomiehelleen kaikille nuorille kaunottareille. On olemassa versio, että nuori prinsessa Elizabeth tunsi myös rakkautta Thomas Seymouriin, ja jälkimmäinen vastasi hänelle. Tällä oletuksella ei kuitenkaan ole vakavaa näyttöä.
Totta, kun Catherine tuli raskaaksi, Thomas Seymour muuttui jälleen omistautuneeksi puolisoksi. Heidän tyttärensä Mary syntyi elokuun lopussa 1548. Catherine Parr itse kuoli 5. syyskuuta 1548 lapsikuumeeseen jakaen aikakautensa monien naisten kohtalon.
Catherine Parr on haudattu Sudleyn linnaan Gloucestershiressä .
Vaikka Parr oli naimisissa neljä kertaa, Mary Seymour oli hänen ainoa lapsensa. Hänen tulevasta kohtalostaan ei tiedetä juuri mitään; kun hänen isänsä teloitettiin ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin, hän jäi orvoksi kuningattaren läheisen ystävän, Suffolkin herttuattaren huostaan . Hänet mainittiin viimeksi vuonna 1550 kahden vuoden iässä; hän on saattanut kuolla lapsuudessa tai elää epäselvää elämää (josta on olemassa useita arvauksia, jotka perustuvat moniselitteisiin argumentteihin).
Parr, Catherine - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|
Henrik VIII:n vaimot | |
---|---|