Pudu | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
eteläinen pudu | ||||||||||||||||
tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Latinalainen nimi | ||||||||||||||||
Pudu J. E. Gray , 1852 |
||||||||||||||||
Erilaisia | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
|
Pudu on hirvisukuun kuuluva nisäkässuku . Puduja on kahta tyyppiä: eteläpudu ( Pudu pudu ) ja pohjoinen pudu ( Pudu mefistopiilit ).
Rungon pituus on 80-93 cm , säkäkorkeus 30-40 cm, paino 7-10 kg . Lyhyet 7-10 cm pitkät sarvet.Pohjoinen ja eteläinen pudu eroavat ulkoisesti vähän toisistaan, paitsi että pohjoinen laji on hieman suurempi. Yksi Olenevin perheen pienimmistä
eteläinen pudu
He asuvat Etelä - Chilessä , mukaan lukien Chiloen saari . Aikaisemmin niiden levinneisyysalueeseen kuului laajempia alueita: Andien vuoristoalueet, koko Chilen alue sekä Länsi-Argentiina ja Chilen rannikon saaret.
Pudu on sukupuuton partaalla. Niiden pieni koko tekee niistä helpon saaliin monille petoeläimille. Pudun päävihollinen on kuitenkin ihminen. Metsien hävittäminen johtaa pudu-alueen vähenemiseen. Koirat aiheuttavat myös paljon vahinkoa lukumäärälleen. Toinen vakava ongelma on salametsästys. Pudua käytetään lemmikkeinä, mikä kannustaa salametsästykseen.
Pudu ruokkii versoja, lehtiä, kuorta. Tällaisella ruokavaliolla he eivät voi juoda pitkään aikaan. Paetessaan saalistajaa pudu pystyy juoksemaan ylös kallistettua puuta. Pienen kasvunsa vuoksi pudu ei aina ulotu lehtiin, jolloin se seisoo takajaloillaan.
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Taksonomia |