Ranskan ja Nižni Novgorodin sekoitus on iskulause , joka tarkoittaa sekoitusta erilaisista ja usein hengeltään hyvin vastakkaisista ja yhteensopimattomista (jopa naurettavia ) osista. Se viittaa pääasiassa kulttuurielämään, mutta sitä voidaan soveltaa mihin tahansa ilmiöön.
Ilmaus sai nykyaikaisen merkityksensä A. Griboedovin [1] "kevyellä kädellä" (joka määritteli sen allegorisesti " aikalaistensa Ranskan venäläisten vääristyneeksi ranskan kieleksi" [2] [3] ), joka laittoi sen kuuluisan komediansa sankarin suu:
Ja Guillaume! .. - Mikä sävy täällä
on
tänään
?
Itse lauseen oletetaan olleen Gribojedov nykyajan kansanperinteestä : vuoden 1812 isänmaallisen sodan jälkeen venäläiset husaarit keksivät samppanjan ja kvassin seoksen suhteessa yksi yhteen, jota he kutsuivat "ranskan seokseksi". ja Nižni Novgorod" [4][5] .
On myös legenda, jonka mukaan slavofiilit "kokouksissaan kohtelivat itseään kvassilla hopeakauhasta puoliksi ranskalaisen samppanjan kanssa" [6] [7] . Tulevaisuudessa tämä siirtyi myös kieliympäristöön - onhan Venäjän aateliston eurooppalaistumisprosessi , joka johti ranskan kielen leviämiseen jaloyhteiskunnassa ja eräänlaisen ranskalais-venäläisen ammattikieltä syntymiseen . havaittu 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien . Provinssin aatelisto yritti myös jäljitellä häntä luoden käsittämättömän sekoituksen kahdesta kielestä [8] .
Etymologiasta on toinenkin versio : ranskan ja " nižni Novgorodin " kielten sekoitus muodostui Napoleonin hyökkäyksen aikana , kun monet Moskovan aateliset muuttivat Nižni Novgorodiin , missä he hankkivat paikallisen " pyöreän " murteen [9] [10 ] ] .
" Literary Encyclopedia ", joka julkaistiin vuosina 1929-1939, kiinnittää Gribojedovia koskevassa artikkelissa huomion siihen, että hän itse ei henkilökohtaisessa maussaan ja mieltymyksissään hyväksynyt silloisten jaloeliittien kielellistä "vieraisuutta" - sekoitus "Ranska Nižni Novgorodin kanssa" [11] .