Siellä missä on kukkuloita sumussa

Vaalea näkymä kukkuloille on japanilaissyntyisen brittikirjailijan  Kazuo Ishiguron ensimmäinen romaani , joka julkaistiin vuonna 1982 . Romaani on tarina Etsukosta, keski-ikäisestä japanilaisesta naisesta, joka asuu Englannissa ja on tekemisissä vanhimman tyttärensä Keikon äskettäisen itsemurhan kanssa.

Romaani palkittiin Winifred Holtby -palkinnolla vuonna 1982 sekä 1 000 punnan palkinnolla Faber & Faberilta, jonka aloitti toimituksellinen johtaja Robert McCrum [1] . Julkaistu venäjäksi vuonna 2007, kääntäjä Sergei Sukharev .

Juoni

Etsuko pohtii elämäänsä Nagasakissa ja kuinka hän lähti Japanista ja muutti Englantiin . Hänen mukaansa hänellä ja hänen aviomiehellään Jirolla oli yhteinen tytär, Keiko, mutta muutaman vuoden kuluttua Etsuko tapasi englantilaisen ja lähti hänen kanssaan Englantiin ja otti Keikon mukaan. Englannissa, kun Etsuko synnytti toisen tyttären englantilaiselta mieheltään, hän halusi kutsua häntä jotenkin "moderniksi", mutta hänen miehensä halusi tyttärelleen "itämaisen" nimen. Kompromissina he antoivat tyttärelleen nimeksi "Niki", nimi, joka Etsuko vaikutti yksinomaan englantilaiselta, mutta hänen aviomiehelleen kuulosti japanilaselta.

Etsukon vanhin tytär Keiko on yhä yksinäisempi englantilaisessa yhteiskunnassa. Etsuko muistaa, että Keikon vanhetessa hän lukittui yhä enemmän huoneeseensa ja tuli ulos vain hakemaan äitinsä lounaan keittiöstä. Lopulta Keiko tekee itsemurhan . ”Isäsi”, Etsuko Niki sanoo, ”oli aika idealistinen toisinaan… Ajattelin todella, että voisimme antaa hänelle onnellisen elämän täällä… Mutta näethän, Niki, tiesin koko ajan, ettei hän olisi onnellinen täällä.” [ 2 ] .

Etsuko paljastaa Nikille, että hänellä on Japanissa ystävä nimeltä Sachiko, jonka tarina on hämmästyttävän samanlainen kuin hänen omansa. Sachikolla on tytär nimeltä Mariko, jonka Etsuko muistaa poikkeuksellisen yksinäisenä ja yhteiskunnasta eristäytyneenä. Sachiko aikoi muuttaa Marikon kanssa Amerikkaan Frank-nimisen amerikkalaisen sotilaan kanssa.

Havainto

Romaani sai lukuisia arvosanoja sekä lukijoilta että kriitikoilta, mutta samaan aikaan arvosteluissa hallitsee ajatus, että romaani heijastaa japanilaista maailmankuvaa:

"Missä kukkulat ovat sumussa" on monella tapaa perinteisesti japanilainen romaani. Äärimmäisen hillittyjä, tunteettomia hahmoja, joissa kuitenkin tuntuu syvyyttä; hidas, mietiskelevä kerronta. Mutta toisaalta on selvää, että tämä romaani ei kerro Japanista, ei japanilaisista tavoista. Heti alussa sankaritar sanoo: "Englantilaisille on rakas ajatus siitä, että kansallamme on itsemurhavaisto, eikä siksi tarvitse mennä selityksiin; sanomalehdissä kerrottiin vain, että hän oli japanilainen ja hirttäytyi huoneeseensa. Kirja on täynnä katkeraa ironiaa, ja sitä on sekä helppo että kipeä lukea.

Hienovaraiset vihjeet, jotka pakenevat sanojen sumussa, kaikki näyttää yksinkertaiselta, mutta samalla monimutkaiselta, viehättävän lumoavalta. Ensi silmäyksellä tositarina kätkee itsessään mystisen elementin ... loppua kohden ymmärrät, että tämä romaani on mielenkiintoinen ennen kaikkea sen vaikeaselkoisen arvoituksen ilmapiirin vuoksi, johon jokainen antaa vastauksen.

Muistiinpanot

1. ↑ Nicholas Wroe. eläviä muistoja . The Guardian (19. helmikuuta 2005). Käyttöpäivä: 27. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 25. toukokuuta 2010. (määrätön)
2. ↑ Kazuo Ishiguro, Vaalea näkymä kukkuloille , s. 176

Kirjallisuus

• Kazuo Ishiguro . Siellä missä on kukkuloita sumussa. - Pietari, Moskova: "Domino", " Eksmo ", 2007. - S. 224. - ISBN 978-5-699-21851-6 .