| Yhteisö | |||||
| Texel | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| netherl. Texel | |||||
|
|||||
| 53°04′00″ s. sh. 04°48′00″ tuumaa e. | |||||
| Maa | Alankomaat | ||||
| Pormestari | Vitsi Geldrop-Pantekoek | ||||
| Historia ja maantiede | |||||
| yhteisön kanssa | 1415 | ||||
| Neliö | 463,28 km² | ||||
| Keskikorkeus | 2 m | ||||
| Aikavyöhyke | UTC+1:00 | ||||
| Väestö | |||||
| Väestö | 13 711 ihmistä ( 2008 ) | ||||
| Tiheys | 80,74 henkilöä/km² | ||||
| Virallinen kieli | Hollannin kieli | ||||
| Digitaaliset tunnukset | |||||
| Puhelinkoodi | +31 222 | ||||
| Postinumero | 1790-1797 | ||||
| texel.nl | |||||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||||
Texel ( Tessel , hollanti Texel , MPA : [ˈtɛsəl] ) on saari Alankomaissa Pohjois - Hollannin maakunnassa . Länsi-Friisisaarten suurin ja asutuin . Saarella sijaitsee samanniminen yhteisö . Vuonna 1415 saari sai kaupunkioikeudet [1] . Teselan yhteisöneuvoston alaisen alueen pinta-ala on 585,96 km², vaikka suurin osa (416,14 km²) kuuluu vesialueelle. Siten muodollisesti Texel on pinta-alaltaan Alankomaiden suurin kaupunki.
Vaikka saaren nimessä on latinalainen kirjain x , saaren nimi lausutaan Tessel . Historiallisesti saarta kutsuttiin Tesseliksi, ja vähitellen sanan kirjoitusasu ss korvattiin vastaavalla kirjaimella x .
Koordinaatit: 53°04′ s. sh. 4°51′ itäistä pituutta e.
Pinta-ala: 169,82 km².
Väkiluku: 13 711 (2008)
Asutusalueet: Saarella on 7 kaupunkia (De Koksdorp, De Kog, De Val, Den Burg , Horntje, Osterend ja Oudeschild) ja pari tusinaa kylää.
Rakenne ja topografia: Saari on dyyniperäinen ja muodostaa luonnollisen esteen Pohjanmeren ja Waddenzeen välillä .
Luonnonvarat: Kolmannes saaresta on annettu lintusuojelualueelle, saari on tärkeä lenkki lintujen ( hanhet , petolinnut) kausimuutossa.
Texel Islandiin liittyvät tapahtumat:
Toimiala: Ei kehitetty saarella.
Maatalous: Kotieläintaloutta ( lammas , nauta ) kehitetään pienessä mittakaavassa.
Matkailu: Yli 70 % saaren taloudesta liittyy matkailuun. Kehittynein aktiivinen matkailu, joka liittyy vaellukseen, uintiin, pyöräilyyn tai ratsastukseen.
Kalastus: Saarella on kalasatama.
Viestintä ulkomaailmaan tapahtuu joko lentoteitse saaren lentokentän kautta tai lautalla, joka kulkee useita kertoja päivässä saaren ja Den Helderin sataman välillä . Lauttasatama sijaitsee saaren etelärannikolla Waddenzeen puolelta . Itärannikolla on huviveneseura ja kalasatama. Salmi on purjehduskelpoinen vain saaren ja mantereen välillä; salmelle on ominaista vuorovesikiertoihin liittyvä suuri virtausnopeus. Texelin ja Vlielandin saarten välinen salmi on matala ja sinne pääsee vain alukset, joilla on matala syväys.
Saarella on kehittynyt bussireittiverkosto, joka yhdistää Waddenzeen mantereelta lähtevän lautan saapumissataman kaikkiin siirtokuntiin. Bussiaikataulu on sovitettu lautta-aikatauluun, joka kulkee kerran tunnissa. Iltaisin, kun bussit eivät enää kulje, pääset lautalta minne tahansa saarella kiinteän reitin taksilla, jonka hinta on kiinteä eikä riipu etäisyydestä. Saarella voi liikkua myös pyörällä tai autolla. Polkupyörävuokraamo sijaitsee lautan tulosataman välittömässä läheisyydessä.
Dyynit
Saaren rannat
Majakka
Panoraama saaresta
| Friisi saaret | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Länsi-Friisisaaret |
| ||||||
| Itä Friisi saaret | |||||||
| Pohjois Friisi saaret |
| ||||||