Ukrainan kieli Venäjällä ( Ukr. Ukrainan kieli Venäjällä ) on yksi Venäjän federaation yleisistä kielistä - 7. sija puhujien lukumäärällä Venäjällä (1,1 miljoonaa ihmistä (riippumatta äidinkielestä) tai 0,82 % maan väestöstä vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan, vuonna 2002 - 4. sija 1 815 210 omistajalla eli 1,25 %.
Venäjän federaatiossa oli vain yksi ukrainalaisen kirjallisuuden kirjasto Moskovassa, jonka perustaja oli Juri Kononenko . Kuitenkaan vanhemmilta ja julkisilta organisaatioilta liittovaltion ja alueellisen koulutusviranomaisen välillä ei ole käytännössä lainkaan pyyntöjä täysimittaisten koulujen perustamisesta, joten "Venäjän federaatiossa ei ole kouluja, joissa koko opetussuunnitelma opetettaisiin ukrainaksi" [1] .
Vuonna 2022 Ekho Moskvy -radioasemalle määrättiin 3 000 ruplan sakko ukrainan kielen käytöstä ohjelmassa "Mitä heillä on siellä" [2] .
Osana alkuperäiskansoituspolitiikkaa RSFSR : n ukrainalaisten asuttamilla alueilla neuvostohallitus toteutti ukrainaation vuoden 1932 loppuun asti: ukrainan kieli otettiin käyttöön toimistotyössä, luotiin koulutuslaitosjärjestelmä, jossa opetusta ukrainan kielellä. , ja ukrainalaista henkilökuntaa koulutettiin. RSFSR:n ukrainalaiset saivat autonomiset kokoonpanonsa. 1. joulukuuta 1933 mennessä RSFSR:ssä oli 50 Ukrainan kansallista aluetta [3] . Vuoden 1932 loppuun mennessä ukrainisointia ei voitu saattaa päätökseen kaikilla alueilla, joilla ukrainalaiset muodostivat suurimman osan väestöstä.
Koko RSFSR:n alueella (toisin kuin muissa neuvostotasavalloissa) ukrainisaatiota lyhennettiin nopeasti liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean ja Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston 15. joulukuuta päivätyn yhteisen ohjeen perusteella. 1932 [4] . Direktiivin toimeenpano paikan päällä tapahtui nopeasti ja muutamassa viikossa siirryttiin ukrainaisuudesta venäläistämiseen . Jo 28. joulukuuta 1932 Keski-Mustamaan alueen liittovaltion kommunistisen bolshevikkien kommunistisen puolueen aluekomitean toimisto noudattaen YK:n bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean yhteistä ohjetta ja Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto 15. joulukuuta 1932 teki seuraavat päätökset [5] :
26. joulukuuta 1932 annettiin Keski-Mustamaan aluetta koskeva asetus nro 59, joka eliminoi ukrainaisuuden oikeudenkäynnissä. Tässä asiakirjassa määrättiin [6] :
Siten RSFSR:n Ukrainan alueilla epätäydellinen ukrainisointi korvattiin venäläistymisellä.
N | Kieli | Numero 2002 |
Oud. paino (%) |
---|---|---|---|
yksi | Venäjän kieli | 2935845 | 99,76 |
2 | ukrainan kieli | 1267207 | 43.06 |
3 | Saksan kieli | 70929 | 2.41 |
neljä | Puolan kieli | 18164 | 0,62 |
5 | Valkovenäjän kieli | 9510 | 0,32 |
6 | Moldovan kieli | 9399 | 0,32 |
7 | Tatarin kieli | 3688 | 0.13 |
kahdeksan | Kazakstanin kieli | 3547 | 0.12 |
9 | Uzbekistanin kieli | 2320 | 0,08 |
kymmenen | Georgian kieli | 1927 | 0,07 |
yksitoista | armenian kieli | 1413 | 0,05 |
12 | Liettuan kieli | 1044 | 0,04 |
13 | Azerbaidžanin kieli | 954 | 0,03 |
neljätoista | Komin kieli | 954 | 0,03 |
viisitoista | Mordovian kielet | 899 | 0,03 |
muu | 8621 | 0,29 | |
Kaikki yhteensä | 2942961 | 100,00 |
Vuonna 2010 [7]
Yli 15-vuotiaiden Venäjän federaation ukrainalaisten koulutustaso (2002):
N | koulutus | määrä | Oud. paino (%) |
---|---|---|---|
yksi | alkukenraali | 209768 | 7.13 |
2 | perus yleinen | 291830 | 9.92 |
3 | keskimääräinen kenraali | 421032 | 14.31 |
neljä | perusammatti | 345852 | 11.75 |
5 | keskiasteen ammatillinen | 855426 | 29.07 |
6 | epätäydellinen korkeampi | 67665 | 2.30 |
7 | kokonaan korkeammalle | 543477 | 18.47 |
kahdeksan | jatko korkeampi | 11845 | 0,40 |
9 | ei peruskoulutusta | 23388 | 0,79 |
kymmenen | ei ilmoittanut | 5815 | 0,20 |
Kaikki yhteensä | 2942961 | 100,00 |
Yhteensä 1 815 210 ihmistä puhuu ukrainaa Venäjän federaation alueella. (1,25%, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan) - tämän indikaattorin mukaan ukrainan kieli on osavaltiossa neljännellä sijalla venäjän, tatarin ja saksan jälkeen. Vuonna 2010 ukrainan kieli puhujien lukumäärällä mitattuna nousi 7. sijalle indikaattorilla 1 129 838 (0,79 % Venäjän väestöstä).
N | Kansallisuus | Numero 2002 |
Oud. paino (%) |
---|---|---|---|
yksi | ukrainalaiset | 1267207 | 69,81 |
2 | venäläiset | 483715 | 26.65 |
3 | valkovenäläiset | 14412 | 0,79 |
neljä | tataarit | 4809 | 0,26 |
5 | armenialaiset | 2365 | 0.13 |
6 | saksalaiset | 2066 | 0.11 |
7 | tšuvashi | 1148 | 0,06 |
kahdeksan | azerbaidžanilaiset | 877 | 0,05 |
9 | Mordva | 739 | 0,04 |
kymmenen | baškiirit | 726 | 0,04 |
yksitoista | tšetšeenit | 469 | 0,02 |
12 | Ossetialaiset | 374 | 0,02 |
13 | kazakstanilaiset | 352 | 0,02 |
neljätoista | Mari | 349 | 0,02 |
viisitoista | udmurtit | 326 | 0,02 |
Muut | 35276 | 1.94 | |
Kaikki yhteensä | 1815210 | 100,00 |
Vuonna 2010 [8]
Alue | ukrainalaiset | Oud. paino (%) | puhu ukrainaa 2002 _ |
Oud. paino (%) |
---|---|---|---|---|
Adygea | 9091 | 2.03 | 6200 | 1.38 |
Altai | 1437 | 0,71 | 891 | 0,44 |
Bashkortostan | 55249 | 1.35 | 25719 | 0,63 |
Burjatia | 9585 | 0,98 | 6376 | 0,65 |
Dagestan | 2869 | 0.11 | 3421 | 0.13 |
Ingušia | 189 | 0,04 | 259 | 0,06 |
Kabardino-Balkaria | 7592 | 0,84 | 5262 | 0,58 |
Kalmykia | 2505 | 0,86 | 1608 | 0,55 |
Karatšai-Tšerkessia | 3331 | 0,76 | 2725 | 0,62 |
Karjala | 19248 | 2.69 | 11361 | 1.59 |
Komi | 62115 | 6.10 | 38825 | 3.81 |
Marin tasavalta | 5097 | 0,70 | 3765 | 0,52 |
Mordovia | 4801 | 0,54 | 3546 | 0,40 |
Pohjois-Ossetia | 5198 | 0,73 | 3914 | 0,55 |
Tatarstan | 24016 | 0,64 | 18710 | 0,50 |
Tuva | 832 | 0,27 | 543 | 0,18 |
Udmurtia | 11527 | 0,73 | 7620 | 0,49 |
Khakassia | 8360 | 1.53 | 4730 | 0,87 |
Tšetšenia | 829 | 0,08 | 618 | 0,06 |
Chuvashia | 6422 | 0,49 | 4726 | 0,36 |
Jakutia | 34633 | 3.65 | 24053 | 2.53 |
Juutalainen autonominen alue | 8483 | 4.44 | 3415 | 1.79 |
Aginski Burjaatin autonominen alue | 190 | 0,26 | 137 | 0.19 |
Komi-Permyatsky autonominen piirikunta | 706 | 0,52 | 436 | 0,32 |
Koryaksky AO | 1029 | 4.09 | 737 | 2.93 |
Nenetsien autonominen alue | 1312 | 3.16 | 939 | 2.26 |
Taimyr (Dolgano-Nenetsit) autonominen piirikunta | 2423 | 6.09 | 2027 | 5.09 |
Ust-Ordan burjatian autonominen alue | 1300 | 0,96 | 610 | 0,45 |
Hanti-Mansin autonominen piirikunta | 123238 | 8.60 | 89517 | 6.25 |
Chukotka | 4960 | 9.22 | 3692 | 6.86 |
Evenkin autonominen alue | 550 | 3.11 | 348 | 1.97 |
Jamalo-Nenetsien autonominen piirikunta | 66080 | 13.03 | 51790 | 10.21 |
Vuonna 2010 kaikilla maan alueilla [9]
ukrainan kieli | |
---|---|