Chen Yanyan (näyttelijä)

Chen Yanyan (陳燕燕), oikea nimi Chen Qianqian (陳茜茜; 12. tammikuuta 1916 , Ningbo , Zhejiangin maakunta  - 7. toukokuuta 1999 ), joka tunnetaan myös lempinimelillä 南国乳揯 南国乳揯 皗国乳丕, 皁näyttelijä kiinalaisissa, hongkongilaisissa ja taiwanilaisissa elokuvissa ja televisiossa 1930-1990-luvuilla. Useiden Aasian ja Tyynenmeren elokuvafestivaalien parhaan naissivuosan palkintojen voittaja.

Elämäkerta ja ura

Chen Qianqian syntyi 12. tammikuuta 1916 (toisen version mukaan 25. helmikuuta 1915) Ningbossa perinteisessä aristokraattisessa manchulaista alkuperää olevassa perheessä (yksi " keltaisen lipun " klaaneista) alun perin Pekingistä. Myöhemmin perhe palasi Pekingiin .

Tyttö opiskeli Pekingin katolisessa pyhän sydämen koulussa tytöille, mutta varhaisesta iästä lähtien hän haaveili elokuvasta. Kun vuonna 1930 ohjaaja Sun Yu vastaperustettu Hong Kong-Shanghai Lianhua Film Company (joka muodostui kiinalaisen elokuvan yhden pioneerin Li Minwein Minxinin, Dazhonghua Baihen, Shanghai Yinxin ja Xiangong Yingyen studion yhdistämisestä ) alkoi kuvata Pekingissä, elokuvaa Kevätunelma vanhassa pääkaupungissa (故都春夢), jonka pääosissa olivat Ruan Lingyu ja Lin Chuchu kahdessa naispääosassa, tyttö tuli kuvauspaikalle joka päivä koulun jälkeen ja katsoi ammuntaa pitkään. . Hän kiinnitti toisen studion johtajan Cai Chushengin huomion , joka myös vieraili kuvauksissa säännöllisesti ja esitteli hänet kuvausryhmälle.

Sun Yun ehdotuksesta tytölle annettiin seuraavana päivänä "testi" ainakin ekstra/jakson tasolla - erään ohikulkijoiden kanssa flirttailevan tytön roolissa, jonka taustalla Ruan Lingyu, as. prostituoitu, joka kommunikoi asiakashahmon kanssa. Jakso leikattiin leikkauksen aikana, koska 14-vuotias Chen näytti liian nuorelta elokuvan aiheeseen nähden, mutta kokemus vakuutti studion esimiehet hänen mahdollisuuksistaan ​​todella hallita näyttelijän ammatti.

Chen Qianqianille tarjottiin liittyä studioon, mutta hänen vanhempansa vastustivat tätä. Vaikka äiti taivutettiin melko nopeasti, Qianqianin perinteisesti kasvatettu ja ohjattava isä ei halunnut kuulla tällaisesta valinnasta pitkään aikaan. Studion henkilökunnan suostutteleminen, mukaan lukien Lin Chuchu, joka tunnetaan useissa rooleissa uskollisina vaimoina ja välittävinä äideinä, vaikutti heidän mielensä muuttamiseen. Tyttärelle annettiin kuitenkin lupa näyttelemään neljällä tiukalla ehdolla: (1) hän ei saa käyttää oikeaa nimeään elokuvissa, (2) hän ei saa puhua työstään kommunikoidessaan perheen kanssa / kotona, (3) ) hän luopuu kaikista perheen perinnöistä, ja (4) hän ei saa tehdä mitään perhettä vahingoittavaa. Lisäksi tytön isä kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta studion kanssa, joten nuori näyttelijä, jolla ei ollut vähemmistönsä vuoksi allekirjoitusoikeutta, joutui työskentelemään useita vuosia ilman muodollisesti tehtyä sopimusta vaarantaen jäädä ilman perhe konfliktissa studion kanssa, eikä muita toimeentulokeinoja. Tämä ei kuitenkaan horjuttanut hänen luottamustaan, ja pian tyttö lähti äitinsä mukana Shanghain studion päätukikohtaan. Hänen ammattinimensä, vaikka hänen sukunimensä säilyy, tulee "Yanyan" (燕燕, "Swallow", myös vihje pekingistä alkuperää Yanjingin kaupungin runollisesta nimestä ) , jonka ehdotti studion johtaja Li Minwei .

Jo seuraavassa elokuvassaan - komedialyhytellyssä "Suicide Contract" - Chen Yanyan pääsee samana vuonna ja hänellä ei ole vielä näyttelijäkokemusta, ja neljännessä elokuvassa ( A Spray of Plum Blossoms , sovitus Shakespearen elokuvasta " Kaksi Veronese " , jossa hän näytteli piikaa A Qiaoa, joka vastaa alkuperäisessä Luchettaa), nuoren näyttelijän esitys keräsi yleisöltä tarpeeksi positiivisia arvosteluja, jotta studio kokeili häntä ensimmäisessä pääroolissa.

Hänen ensimmäinen "oma" elokuvansa oli Cai Chushengin kirjoittama ja ohjaama draama Springtime in the South , jossa Chen Yanyan näytteli traagista sankaritar. Lopulta unenomaisen Dingxiangin roolista The High Roadissa (1934) tulee hänen "kulkunsa tähtiin". Chen Yanyanista tulee yksi elokuvayhtiön "neljästä kunnianosoituksesta" (päänäyttelijätär), joka täydentää Ruan Lingyua , Wang Renmeiä ja Li Liliä, ja sitä kuvataan vuoteen 1937 asti (jolloin useat Shanghain studiot suljettiin Japanin miehityksen aikana). 24 elokuvassa , enimmäkseen mykkä tai "puolityhmä", mutta onnistunut kokeilemaan itseään tässä vaiheessa ja kahdessa äänielokuvassa . Suurin osa tänä aikana näytetyistä rooleista viittaa "houkuttelevan nuoren tytön kuvaan, joka on vasta alkamassa ymmärtää omaa aistillisuuttaan" [2] .

Lianhuan sulkemisen jälkeen ja suurimman osan toisesta Kiinan ja Japanin sodasta Chen Yanyan pysyi Shanghaissa. Vuonna 1938 hän sai työpaikan Xinhua Film Companyssa , jossa hänestä tuli pian myös yksi studion "neljästä kunnianosoituksesta" (muut kolme olivat Yuan Meiyun , Chen Yunshan ja Gu Lanjun) ja onnistui jatkoi toimintaansa traagisten sankaritarten trendissä ja hankki jossain vaiheessa lempinimen "Tragedian kuningatar" [2] .

Lianhua-elokuvastudiossa työskentelyn alusta lähtien Yanyan tapasi ja solmi romanttisen suhteen studion pääkameramiehen Huang Shaofengin (黃紹芬, alias Won Xiufan), mutta koska molemmat nuoret keskittyivät elokuvauraan, heidän suhteensa virallistaminen lykkääntyi melkein sotilasvuosiin. Heillä on tytär - tuleva näyttelijä Won Tinlai / Teresa Wong (王天麗) - mutta lopulta molemmat ymmärtävät, että perhe-elämä ei suju, ja päättävät avioliiton yhteisellä sopimuksella.

Toisen maailmansodan päätyttyä näyttelijä palaa Pekingiin He Looks Like A Shadow -elokuvan (神出鬼没) kuvaamiseen, jossa hän tapaa ja aloittaa toisen romanttisen suhteen näyttelijäparinsa, näyttelijä ja ohjaaja Wang Haon (王豪; Jotkut lähteet kutsuvat häntä Yanyanin toiseksi aviomieheksi, mutta hän väitti myöhemmin, että heidän avoliittoaan ei ollut virallisesti rekisteröity avioliitoksi). Vuonna 1949, vähän ennen KKP :n joukkojen voittoa Kiinan sisällissodassa, he muuttivat yhdessä Hongkongiin ja jatkoivat kuvaamista siellä. Wang Hao ja Chen Yan perustivat yhdessä oman elokuvastudion , Hoiyin Film Companyn (lit. "Petrel"), mutta se hajoaa vuosien 1954-1955 tienoilla, kun heidän avoliitonsa yhteydessä tehtiin vain muutamia elokuvia, kun Chen Yanyan saa selville kumppaninsa uskottomuus. Toisen epäonnistuneen kokemuksen jälkeen Yanyan vannoo, ettei enää ryhdy romanttisiin suhteisiin ja asuu yksin tai tyttärensä kanssa loppuelämänsä.

1950-luvulta lähtien näyttelijä siirtyi kypsiin, usein äidin rooleihin, ja hänestä tuli yksi tämän roolin tärkeimmistä hongkongilaisista ja taiwanilaisista sivunäyttelijöistä ja hän ansaitsi  useita ehdokkuuksia ja palkintoja parhaasta naissivuosasta 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa.

1970-luvun puolivälistä lähtien Chen Yanyan on jättänyt suuren elokuvateatterin ja näyttelee edelleen Taiwanissa televisioelokuvissa ja minisarjoissa 1980-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen hän lopulta jää eläkkeelle ja asuu tyttärensä kanssa. Näyttelijän elinikäiset ansiot alueen elokuvateatterille palkittiin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa Kultaisen hevosen festivaalin erikoispalkinnolla . Hänen viimeisin näytöstyönsä esiintyy itsensä haastattelun muodossa Stanley Kwanin vuoden 1994 elämäkertaelokuvassa Main Stage , joka hänen pitkäaikaisesta kollegansa Ruan Lingyusta .

Chen Yanyan kuoli 83-vuotiaana toukokuussa 1999.

Ehdokkaat ja palkinnot

• 1957 (4. festivaali) - Golden Lotus - parhaan naissivuosan palkinto
• 1961 (8. festivaali) - " Reunion " (音容劫, Taiwan) - parhaan naissivuosan palkinto

• 1989 - erikoispalkinto (kaiken elokuvan ansioiden perusteella) [3]

Yksi varhaisista mykkäelokuvista, jossa pääosassa oli Chen Yanyan, The High Road (1934), sisällytettiin myöhemmin Asia Weekly Magazine (kalenterijärjestyksessä) [4] ja Hongkongin Kiinan alueen 100 parhaan elokuvan luetteloihin. Järjestelykomitean elokuvapalkinnot (sijalla 30) [5] .

Filmografia

(toistaiseksi annetaan vain elokuvateoksia, ja myös epätäydellisyys on mahdollista niille - haku ja lisäys käynnissä)

1930-luvun elokuvia