| Shamerzadi | |
|---|---|
| oma nimi | gelaki [linkki 1] |
| Maat | Iran |
| Alueet | Semnan |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | noin 5000 (2019) |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Indo-Iranin haara Iranilainen ryhmä Luoteis-alaryhmä Kaspian haara | |
| Kirjoittaminen | kirjoittamaton |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | srz |
| Etnologi | srz |
| ELCat | 9250 |
| IETF | srz |
| Glottolog | shah1253 |
Shamerzadi on luoteis -iranin kieli indoeurooppalaisesta kieliperheestä . Jaettu Semnan ostanan Shamerzad Shahrestan Mehdisharin kaupungissa .
Shamerzadin lähin sukulainen kieli on mazanderan kieli , jotkut tutkijat [linkki 2] sallivat Shamerzadin tunnistamisen murteeksi. Yhdessä mazanderanin sekä gurgani-, gilyaki- ja rudbari-kielten kanssa se kuuluu Kaspian kieliin . Voi liittyä semnanin kieliliittoon (kutsutaan myös komisenilaisten kieliliittoksi tai kumeshin kieliliittoksi) [viite 3] .
Shamerzadin paikallisten asukkaiden arvioiden mukaan noin 5 tuhatta ihmistä puhuu shamerzadia [linkki 4] . V. S. Rastorguevan artikkelin mukaan julkaisussa "Maailman kielet. Iranin kielet. II. Luoteis-Iranin kielet”, kaupungin asukkaat eivät pidä itseään mazanderalaisina eivätkä kutsu kieltään mazanderalaisiksi [linkki 2] . Samaan aikaan, vuonna 2003, kaupunkilaiset jättivät virallisen vetoomuksen Mazenderan Ostaniin sisällyttämisestä (ei ollut tyytyväinen) . H. Boryan kirjoittaa, että "monet" shamerzadin puhujat pitävät kieltään Mazanderanin lajikkeena.
Shamerzadia käytetään vain suullisessa viestinnässä; shamerzadin puhujat käyttävät persiaa kirjoitettuna kielenä.
Seuraava Shamerzadi-vokaalijärjestelmän fonologinen analyysi on mahdollinen (foneettiset toteutukset on merkitty hakasulkeissa) [viite 5] :
| Kiivetä | Rivi | |
|---|---|---|
| Edessä | Takaosa | |
| Korkea | /i/ [i] | /ü/ [u, ʉ, ʏ] |
| Keskikokoinen | /e/ [e, ɪ] | /ö/ [o, ʊ, ɵ] |
| /ɛ/ [ɛ, ɜ, ə] | ||
| Matala | /a/ [a, æ, ɐ] | /â/ [ɑ, ɒ] |
Substantiivien viimeisen tavun painotus on tyypillistä:
Verbeillä on monimutkaisempi painotusmalli:
Shamerzadin konsonantti on sama kuin mazanderilaisen kielen konsonanttijärjestelmä [linkki 2] . Yhteensä tässä konsonanttijärjestelmässä on 22 konsonanttiääntä [linkki 6] .
| Koulutuksen kautta | Koulutuspaikan mukaan | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| labiaalinen | labiodentaalinen | Etukielinen | Palatal | Velar | Uvular | nielu | ||
| räjähtävä | pb | td | kg | |||||
| afrikkalaiset | ʧʤ_ _ | |||||||
| frikatiivit | yksi fokus | fv | sz | x γ | h | |||
| Kaksoistarkennus | ʃ ʒ | |||||||
| nenän- | m | n | ||||||
| Approximants | l | j | ||||||
| Vapina | r | |||||||
Muiden nykyaikaisten iranilaisten kielten tapaan Shamerzadi yhdistää sekä analyyttiset että synteettiset ominaisuudet. Shamerzadin kielioppijärjestelmän analyyttisistä ominaisuuksista kannattaa huomioida 4 analyyttisen verbimuodon ja kiinteän sanajärjestyksen SOV läsnäolo (katso jäljempänä kohta "Perussanajärjestys"), jotka akusatiivin ja datiivin tapausten yhdistämisen ehdoissa , auttaa erottamaan suorat ja epäsuorat kohteet. Lisäksi analyyttinen ilmaisutapa on olemassa myös monikkomuodoissa lekseemin hama 'kaikki' vuoksi:
Samaan aikaan shamerzadissa kehitetään verbimorfologiaa (verbimuotoja on yhteensä 9, joista 5 on synteettisiä).
Nimellinen morfologia voidaan luonnehtia agglutinatiiviseksi. Esimerkiksi sanamuodossa:
morfeemi -hå vastaa yksiselitteisesti substantiivien monikkoa, -rå akusatiivi-datiivitapausta: vrt. sloforms angur-hâ [Kalbāsi 2009] (rypäle-PL), miš-ra (hiiri-ACC). Monikkoa voidaan kuitenkin ilmaista myös liitteillä -on (tallennettu esim. sanamuodossa zanon 'naiset') ja -un (tallennettu H. Purkarimin aineistoon: čašun 'silmät', dârun 'puut').
Sanallinen formologia on taivuttavampi. Esimerkiksi päätteet -ma ja -am sisältävät sekä yksikön gramman että ensimmäisen persoonan gramman indikatiiviselle ja subjunktiiville, vastaavasti. Myös Shamerzadi-morfologisessa järjestelmässä on aina korostettu etuliite bV-, jota käytetään muodostamaan subjunktiivin ja imperatiivin mielialan muotoja. Se on myös yhteneväinen bV-morfeemin kanssa, jota käytetään merkitsemään menneisyyden perfektion muotoja ja joka ei joudu stressiin.
Possessiivisessa substantiivilauseessa on käänteinen isafet-konstruktio [viite 7] ("käänteinen ezafa", "käänteinen ezafa") - toisin sanoen shamerzadin kielen omistussubstantiivilauseessa riippuvuusmerkintä:
ke Persian suoralla izafetilla , esimerkki vertex-merkinnästä possessiivisessa substantiivilauseessa:
Käänteinen izafet löytyy myös Gilyakin morfologisesta järjestelmästä [linkki 8] - sekä East Gilyakista että West Gilyakista [kommentti 1] .
PredikaatioShamerzadessa vallitsee riippuvainen merkintä predikaatiossa: subjektia ei ole merkitty (nominatiivitapauksen morfeemi on nolla), ja verbi on sen kanssa samaa mieltä persoonallisesti ja numeroiltaan; suora objekti kantaa akusatiivi-datiivitapauksen morfeemia. Esimerkiksi:
Shamerzadi kuuluu nominatiivi-akkusatiivisen järjestelmän kieliin [linkki 9] .
Lause kaksipaikkaisella predikaatillaLauseessa:
aihe "papukaija" on merkitty nolla-nimikkeellä; suoran kohteen "shop" päällä roikkuu morfeemi -rä, joka ilmaisee akusatiivi-datiivitapausta [kommentti 2] .
Agenttilause yksipaikkaisella predikaatillaLauseessa:
subjekti "minä" ja "hän" ilmaistaan nominatiivimuodossa (mö ja ü, vastaavasti).
Potilaslause, jossa yksipaikkainen predikaattiLauseessa:
Subjekti "he" (semanttisesti ilmaiseva potilas ) ilmaistaan pronominilla nominatiivisessa muodossa (ü).
Esimerkki un tǖtī́ däkún-rä mä-på̄́s-ä havainnollistaa shamerzadin eli SOV:n perussanajärjestystä, joka on yhteinen useimmille Iranin kielille. Yleisesti ottaen sekä monimutkaisten että yksinkertaisten lauseiden rakenne ei eroa mazanderalaisesta [linkki 9] . Erityisesti Mazanderanissa ja siten Shamerzadissa suora objekti voidaan erottaa predikaatista suoralla esineellä tai olosuhteella [linkki 10] . Nämä tosiasiat antavat aihetta seuraavan lauseen yksiselitteiseen tulkintaan, jossa sekä suora kohde että epäsuora kohde ilmaistaan persoonallisten pronominien tö 'sinä' ja ü 'he/she/it' akusatiivis-datiivitapauksessa:
Nykyajan muotojen muodostamiseen käytetään nasaalista päätettä -(V)m- / -(V)n-. Tämän jälkiliitteen ja vokaalilla alkavan henkilökohtaisen päätteen risteyksessä voi tapahtua kaksoissupistus /m/, esim.
Verbirungot, joiden loppu on /n/, menettävät tämän lopun /n/ toisessa ja kolmannessa persoonassa erottaakseen yksikön ja monikon muodot. Eli 3. l:n nykyajan muodot. yksiköitä tuntia ja 3. l. pl. osat verbistä -zen- : -ze- 'lyödä, lyödä' näyttävät tältä:
Verbirungot, jotka päättyvät /r/-päätteiseen, menettävät tai omaksuvat tämän lopun /r/-muotoja muodostaessaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi verbin "olla" nykyajan varren dâr- kanssa:
Sanarunkojen lopullisen /r/:n assimilaatiota/menetystä ei kuitenkaan tapahdu tapauksissa, joissa varsien sekoittaminen on mahdollista:
Imperfektiivinen on yksi merkittävimmistä isoglossoista Shamerzadin ja Mazanderanin välillä [viite 12] . Oletettavasti imperfektien muotojen muodostamiseen käytetty mV-liite on lainattu persiasta, mutta toisin kuin luovuttajakielessä, Shamerzadissa ei kehittynyt symmetristä aikajärjestelmää, ja imperfekti on olemassa vain menneessä aikamuodossa.
Esimerkki verbin -xor- epätäydellisistä muodoista: -xord- 'syömään':
| Ainoa h. | Monikko. | |
|---|---|---|
| 1 l. | mo-xord-ɛ-ma | mo-xord-ɛ-mi |
| 2 l. | mo-xord-i | mo-xord-ɛ-ni |
| 3 l. | mo-xord-a | mo-xord-ɛ-na |