| eteläinen ketšua | |
|---|---|
| oma nimi | Qhichwa simi |
| Maat | Argentiina , Bolivia , Peru , Chile |
| Alueet | Andit , Ayacucho , Cusco , Puno |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 5 500 000 (2011–2019) |
| Luokitus | |
| ketsuaanien kielet Quechua II eteläinen ketšua | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 |
cqu - Chilen |
| Glottolog | quec1389 |
Etelä-ketšua tai yksinkertaisesti ketšua ( espanjaksi quechua sureño , Qhichwa ) on yleisin kaikista alueellisista kieliryhmistä, joissa ketsuaanin kieliperheen murteet ovat molemminpuolisesti ymmärrettävissä ja joiden kokonaispuhujaväestö on noin 5 500 000 ihmistä. Se on myös laajimmin puhuttu alkuperäiskansojen kieli koko uudessa maailmassa. Termi eteläinen quechua viittaa ketšuan muotoihin, joita puhutaan Andien eteläisillä alueilla suunnilleen idästä länteen kulkevaan linjaan Huancayon ja Huancavelican kaupunkien välillä Keski-Perussa. Sisältää Perun Ayacuchon , Cuscon ja Punon alueilla , suurimmassa osassa Boliviaa ja osia Luoteis-Argentiinan alueelta löytyviä Quechua-lajikkeita . Yleisimmät Quechuan lajikkeet ovat eteläbolivialainen , cuscanalainen , ayakuchan ja puna .
Ketšuan murteet ovat Ayacuchan , Kuscan , Puna , Pohjois-Bolivia , Etelä-Bolivia , Argentiinan Argentiinassa on erilaisia ja näyttää olevan peräisin sekoituksesta murteita, mukaan lukien Etelä-Bolivia.
Huomattavin ero Ayakuchanin ja muiden murteiden välillä on, että siitä puuttuvat aspiroidut (tʃʰ, pʰ, tʰ, kʰ, qʰ) ja katkeavat räjähtävät konsonanttiryhmät . Muut Bolivian ja Etelä-Perun lajikkeet nimettiin yhdessä nimellä Cusco Collao ( Qusqu-Qullaw ); se ei kuitenkaan ole monoliittinen. Esimerkiksi bolivian ketšua eroaa morfologisesti Cuscanista ja Ayacuchanista, kun taas pohjoisbolivian ketšua on fonologisesti melko konservatiivinen verrattuna eteläbolivialaiseen ja cuscaniin, joten Achcuchanin ja Cusco Collaon välillä ei ole kahtiajakoa.
Argentiinan ketšuasta puuttuu myös aspiroituja ja epäonnistuneita konsonanttiryhmiä, mutta tämä oli erottuva kehitys Argentiinassa. Se myös vahvistaa, että Etelä-ketšuasta on muuten kadonnut jäännös s-š:stä, mikä viittaa siihen, että taustalla on elementtejä muista ketšualajikkeista.
Perulainen kielitieteilijä Rodolfo Cerron-Palomino kehitti standardin ortografian, jotta se olisi käyttökelpoinen kaikille erilaisille alueellisille ketšuan muodoille, jotka on jätetty pois yleisestä eteläkechuasta. Tämä ortografia on kompromissi konservatiivisista ääntämisominaisuuksista eri alueilla, joilla puhutaan eteläisen ketšuan muotoja. Monet laitokset Perussa ja Boliviassa ovat ottaneet sen käyttöön, ja sitä käyttävät myös Quechua Wikipedia -sivut ja Microsoft Corporation ketšua-ohjelmistokäännöksissään.
| Ayakuchansky | Kustan | Vakio | Käännös |
|---|---|---|---|
| upyay | uhhaa | upyay | "juoda" |
| utqa | usqha | utqha | "nopeasti" |
| llamkay | llank'ay | llamk'ay | "työ" |
| ñuqanchik | nuqanchis | ñuqanchik | "me (mukaan lukien)" |
| -chka- | -sha- | -chka- | (progressiivinen pääte) |
| punchaw | p'unchay | p'unchaw | "päivä" |
Bolivia käyttää samaa standardia, paitsi "j", jota käytetään "h":n sijaan [h]-äänessä (kuten espanjaksi).
Seuraavia kirjaimia käytetään vanhasta ketšua-sanastosta ja lainasanoja aymarasta:
a, ch, chh, ch', h, i, k, kh, k', l, ll, m, n, ñ, p, ph, p', q, qh, q', r, s, t, th, t', u, w, y.
"sh":n (jotka esiintyy pohjoisen ja keskiosan Quechua-lajikkeissa) sijaan käytetään "s":tä.
"ĉ":n (näkyy Khuninin, Kakhamarkanin ja Lambaekenin murteissa) sijasta käytetään "ch".
Seuraavia kirjaimia käytetään lainasanoissa espanjasta ja muista kielistä (ei-Aymara): b, d, e, f, g, o.
Kirjaimia e ja o ei käytetä alkuperäisissä ketšuan sanoissa, koska vastaavat äänet ovat yksinkertaisesti i :n ja u :n allofoneja , jotka ennustettavasti esiintyvät kirjainten q, qh ja q' vieressä. Tämä sääntö koskee virallista ketšua-ortografiaa kaikille lajikkeille yleisesti. Näin ollen oikeinkirjoitus <qu> ja <qi> lausutaan [qo] ja [qe].
Nämä kirjaimet esiintyvät vain espanjasta otetuissa erisnimissä ja sanoissa: c, v, x, z; j (Perussa; käytetään h :n sijaan Boliviassa ).